Bornholmi, Savalimmiut Islandilu batteriit eqqakkat pillugit immikkut ittunik unammilligassaqarput, suliniutillu ”Nunani Avannarlerni inooqatigiinni batteriit” siunertarisimavaa inooqatigiinni taakkunani pingasuni ullumikkut siunisamilu avatangiisinut mingutsitsinngitsumik atuinerup nukittorsarnissaa anguniarlugu aammalu batteriinik akkumulatorinillu igitsisarnermut atatillugu paasissutissanik, sinaakkutissatut atugassarititanik, aporfissanik periarfissanillu misissueqqissaarnissaq.
Bornholmimi eqqakkanik isumaginninnermik sinaakkutitut malittarisassiat Avatangiisinut Ministeriamit (Miljøministeriet) aammalu Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit (Miljøstyrelsen) suliarineqarsimapput. Tassani Batteriinik akkumulatorinillu eqqussuisup tunisassiortullu annertunerusumik akisussaanera Danmarkimi atuutsinneqarpoq, tamannalu Dansk Producentansvar-imit (DPA) aqunneqarpoq. Bornholmimi Eqqagassanik Isumaginnittoqarfiup (Bornholms Affaldsbehandling) (BOFA) Bornholmip 2032-mi eqqagassaqanngitsuunissaanik aammalu eqqagassanik pilersaarut 2020-mi saqqummersinneqarsimasoq Bornholmip Kommuniata takorluugaa tunngavigalugu kommuni tamaat sinnerlugu batteriinik akkumulatorinillu katersuinermik isumaginnittuuvoq. Innuttaasut suliffeqarfiillu eqqagassat eqqagassanillu eqqortumik immikkoortiterineq pillugu paasissutissanik nalunaarsuiffik qarasaasiakkut pissarsiarisinnaavaat. Ukiuni kingulliunerusuni inoqutigiinnit atoqqitassaninillu katersivinni batteriinik mikisunik atornikunik (<100kW) aamma akkumulatorinik angallattakkanik (>100kW) katersuineq annertusisimavoq, kisiannili akkumulatorinik aallartitsissutinik (Bornholms Produkthandel-imit ingerlanneqartartumit) katersuineq ukiumit ukiumut annertussusaat allanngorarsimavoq.
Bornholmimi avatangiisinut mingutsitsinngitsumik batteriinik akkumulatorinillu atuinerup igitsisarnerullu nukittorsarnissaanut aporfissat pingaarnerit pingasut paasineqarsimapput: 1) politikkikkut tulleriiaarinerup nakkutilliinerullu amigaataanera, 2) kukkusumik immikkoortiterineq naammaginanngitsumillu atortulersuutitigut aaqqissuussineq, aamma 3) akkumulatorit angisuut suliffeqarfiillu suliniuteqarniarnerat pillugit unammilligassat. Innersuutigineqarpoq batteriit ataasiaannarlugit atortakkat amerlassusaat annikillisarniarlugu batteriit ataasiaannarlugit atortakkanut sanilliullugu batteriinik immeqqittakkanik, kisalu akkumulatorinik anginerusunik pisiniartarnissaq pillugu kommunip suliffiutaanut piumasaqaatinik Bornholmip Kommunia allagaqaasiussasoq. Batteriinik eqqakkanik isumaginninneq pitsanngorsarniarlugu innersuutigineqarpoq batteriinut akkumulatorinillu takorluugaq piviusoq malillugu 2032-p tungaanut batteriinik eqqakkanik katersuisarneq pillugu anguniagassanik aaqqissuussineqassasoq, tassa 2032-mi Bornholmip eqqagassaqanngitsuunissaanik pingaarnerusumik takorluineq naapertorlugu. Anguniagassat batteriinik atornikunik sapinngisamik pitsaanerpaamik immikkoortinerinermik periusissiamik malitseqartariaqarput, tassungalu batteriinik eqqakkanik isumaginninnerup annertunerusumik nakkutigineqarnera ilaatinneqartariaqarpoq, kiisalu eqqarsarluarnerusumik batteriinik pisisarnissaq igitsisarnerlu siunertaralugu innuttaasunut suliffeqarfinnullu attaveqarnerup nukittorsarneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Savalimmiuni eqqakkanik isumaginninnermik sinaakkutit Avatangiisinut Ministeriamit (Umhvørvismálaráðið), aamma Avatangiisinut Naalakkersuisumit (Umhvørvisstovan) suliarineqartarput. Umhvørvisstovan nuna tamakkerlugu eqqakkat pillugit pilersaarut suliaralugu ingerlappaa, tamatumalu ataani eqqagassat assigiinngitsut akimorlugit katersuinermut atoqqiinermullu anguniakkat aalajangersarneqartarput, tamatumalu ataani biilit akkumulaatorii pillugit suliniutit piviusut, 2024-llu ingerlanerani kommunikkaartumik eqqagassanik pilersaarusiat atuutilersinnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Kommunit tamarmik, Tórshavnar Kommuna kisimi pinnani, Interkommunali Renovatiónsfelagsskapurin (IRF)-mut batterinik katersuinermik akisussaaffik tunniussimavaat, suliffeqarfimmilu Kommunala Brennistøðin (KB)-mit batterit igitassat katersorneqartarput iginneqarlutillu. Batteriit akkumulatorillu inoqutigiinni ataasiakkaani katersorneqartarput, kiisalu innuuttaasut, suliffeqarfiit, il.il. atornikunik tigooraavinni batteriinik akkumulaatorinillu tunniussisinnaapput. Batteriit akkumulatorillu atorunnaakkat katersorneqarsimasut tamarmik igitassanngorlugit avammut aallarunneqartarput. Batteriit akkumulatorillu atorunnaarnikut katersorneqarsimasut pillugit paasissutissat (amerlanngitsut) pigineqartut ukiut ingerlaneranni allanngorarnerat ersersippaat; ukiullu arlallit qaangiutsinnagit tamatuma iluani kisitsisit atorlugit periaaseq pitsaanerusoq atorlugu nassuiaasiornissaq naatsorsuutigineqarpoq.
Savalimmiuni batteriinik akkumulatorinillu avatangiisinut mingutsitsinnginnerusumik atuineq igitsisarnerlu nukittorsarniarlugu aporfissat pingaarnerit pingasut paasineqarsimapput: 1) katersuinermut igitsisarnermullu tunngatillugu anguniakkanik amigaateqarneq, 2) iliuutsit atortulersuutillu naleqqutinngitsut, aamma 3) eqqakkanik isumaginninnermi aningaasartuutit annertuut. Batteriinik eqqakkanik isumaginninnerup aqunneqarnera pitsanngorsarniarlugu batteriinik akkumulatorinnillu eqqussuisup tunisassiortullu annertunerusumik akisussaanerata atuutilersinnissaa innersuutigineqarpoq, tassungalu atatillugu batteriinik eqqakkanik katersuinermi anguniakkanik aalajangersanissaq, batteriit atornikut pitsaanerusumik immikkoortiternissaannik periusissiamik malitseqartumik, kiisalu batteriinik eqqakkanik suliniuteqarneq pillugu annertunerusumik nakkutiginninneq tassungalu atatillugu nalunaarusiorneq periusissianillu pitsanngorsaaneq. Siunnersuutigineqarpoq anguniakkat piviusut innuttaasunut annertunerusumik attaveqarnikkut erseqqinnerusumik paasisitsiniutigineqassasut kiisalu innuttaasunut suliffeqarfinnullu paasissutissat ilitsersuutillu annertunerusut Umhvørvisstovans-ip nittartagaani saqqummersinneqassasut. Siunnersuutigineqarpoq annertunerusumik katersuilernissaq anguniarlugu kajumissaatinik ujartuilluni suliffeqarfiit peqatigalugit isumasioqatigiinnerit ingerlanneqarnissaat. Kiisalu innersuutigineqarpoq kommunit tigooqqaaviini batteriinnik akkumulatorinillu uninngatitsinissamut piumasaqaatit aalajangersarneqassasut, taamaalilluni atortut katersorneqarsimasut pitsaassusaat attatiinnarneqarniassammat, taamaalillunilu atoqqinneqarsinnaasut atortussiarineqaqqissinnaasullu amerlassusaat annertusarneqarsinnaammat.
Islandimi Avatangiisinut, Nukissiutinut Silallu Pissusianut Naalakkersuisoqarfiup (Umhverfis-, orku-, aamma oftlagsmálaráðuneytið) eqqakkanik isumaginninnermik inatsisiliorneq akisussaaffigaa, kisiannili Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup (Umhverfisstofnun) inatsisit atuutilersinneqarnissaannik nakkutilliisuuvoq. Eqqakkanik isumaginninneq pillugu EU-p iluani inatsiliorneq Islandip EEA-p isumagatigiissutip ataani ilaasortaanera pissutaalluni toqqaannartumik atuutsinneqalersarpoq. EU-mi Batteriit pillugit peqqussutip nutaap atuutsinneqalernera pissutaallluni batteriinik akkumulatorinillu atorunnaarnikunik aqutsinerup pitsaanerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq, kisianni batteriinik akkumulatorinillu katersuisarnerup atoqqiinerullu annertunerulernissaannut suniliniutinik imaluunniit periusissianik ullumikkut peqanngilaq. (Atoqqiinissamik aningaasaateqarfiup) Úrvinnslusjóður batteriit akkumulatorillu pillugit eqqussuisup tunisassiortullu annertunerusumik akisussaaffia, tamatumalu ataani eqqagassanik katersuinermut, igitassanngornerannut, kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermut aammalu paasisitsiniaanermut akiliutit 2002-mili akisussaaffittut tigummisimavai. Kommunit Islandimi eqqagassat katersornissaat piiarnissaallu eqqarsaatigalugit eqqagassanik suliffeqarfinnik namminersortunik 13-nik suleqateqarput. Batteriit akkumulatorillu atorsinnaajunnaarnikut kommunini tigooqqaavinni biilillu orsersortarfiini katersorneqartarput tamatumalu kingorna atoqqinnissaat siunertaralugu Belgiamut, Hollandimut Sverigimullu nassiunneqartarlutik. Eqqagassat pillugit kisisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit takutippaat ukiut 2012-2022 akornanni batteriit akkumulatorillu assigiinngitsut amerlanerit katersorneqartarnerat atoqqinneqartarnerallu nalinginnaasumik qaffariarsimasoq.
Islandimi avatangiisinut samminerusumik batteriinik akkumulatorinillu atuinerup igitsisarnerullu saatinneqarnissaanut aporfissat pingaarnerit pingasut paasineqarsimapput: 1) batteriit atorneqarnerat eqqaarsaatigalugu anguniakkat takorluukkallu erseqqissut amigaataanerat, 2) innuttaasut akornanni ilisimasanik amigaateqarneq, aamma 3) igitassanik isumaginninnermi aningaasartuutit annertuut. Batteriit eqqakkat nakkutigineqarnerat pitsaanerulersinniarlugu batteriinnik igitassanik katersuinermut atatillugu anguniagassanik ilusilersuinissaq innersuutigineqarpoq, taannalu batteriit atornikut pitsaanerusumik immikkoortiterneqarnissaannut periusissiamik malitseqassaaq, tassanilu ilaassaaq batteriit eqqakkat annertunerusumik nakkutigineqarneranut atatillugu nalunaarusiortarneq periusissiornerullu pitsaanerulersinnissaa. Innersuutigineqarpoq igitassanik isumaginninnermi innuttaasut suliffeqarfiillu pisussaaffiinik paasissutissanik ilitsersuutinillu pilersitsisoqarnissaa. Tamatuma saniatigut aamma innersuutigineqarpoq batteriinut atatillugu suliffeqarnerup kaaviaartup iluani nutaaliorneq ineriartornerlu siuarsarniarlugu ajornartorsiutinut aaqqissutissanik nassaarniarluni isumasioqatigiissitsinernik aaqqissuisoqarnissaa, kiisalu batteriinik akkumulatorinillu atornikunik suliniutit aningaasatigut tapiiffigineqartarnissaat anguniarlugu periarfissanik paasiniaanissaq.