Yleiset suositukset

Kuten edellä kuvattiin, edellä olevat päätelmät sisältävät useita tärkeitä yksityiskohtia keskeisiltä ongelma-alueilta. Jäljempänä keskeisiä ongelma-alueita käsittelevissä luvuissa annetaankin sen vuoksi suosituksia kyseisten erityisten ongelmakohtien ratkaisuiksi. Samalla arvioidaan, millaisia vaikutuksia yksittäisillä suosituksilla on Pohjoismaille – muun muassa verotulojen muutosten muodossa. Yleisellä tasolla suositukset voidaan kuitenkin tiivistää kahdeksi yleiseksi suositukseksi.

Yksinkertaistetaan sääntöjä

Yksinkertaistamisen tavoitteena on tehdä ennakoitavaksi, missä tulot verotetaan ja mikä kansalaisten kokonaisveroksi tulee. Sen tulee myös varmistaa, ettei yhtäkään ryhmää kohdella verotuksellisesti epäoikeudenmukaisesti verrattuna muihin samaa työtä tekeviin ja/tai samassa maassa asuviin.

Suositetaan, että kaikki tulot verotetaan lähtökohtaisesti työnantajan kotivaltiossa, myös siinä tapauksessa, että osa työstä tehdään esimerkiksi etänä kotitoimistosta. Näin vähennetään epävarmuutta ja annetaan työntekijälle turva vero-ongelmia vastaan, jos asianomainen tekee yhtäkkiä enemmän etätöitä, kuten tapahtui koronapandemian yhteydessä.
Verotuksen tasaaminen pitää siirtää yksittäisen henkilön sijaan maiden välillä hoidettavaksi tarkistetun TREKK-sopimuksen
TREKK-sopimus: https://info.skat.dk/data.aspx?oid=2296786
mukaisesti sen perusteella, missä työ on tehty.

Poistetaan turha hallinto

Yritysten tulisi voida ottaa huomioon vain yhden maan säännöt, ts. oman maansa säännöt. Suositetaan sääntöjen yksinkertaistamista siten, että tulot on ilmoitettava ja ennakonpidätys toimitettava ainoastaan työnantajan kotivaltiossa. Se keventää työnantajien hallinnollista taakkaa. Samalla valtiot saavat yhä niille kuuluvan verotulon maiden välisen verotuksen tasaamisen kautta.

Pohjoismainen TREKK-sopimus tuli voimaan 1.1.1998, ja sen tavoitteena oli, että ennakonpidätys toimitetaan vain yhdessä maassa. Tähän tarkoitukseen on olemassa nk. NT1- ja NT2-lomakkeet. Lomakkeet mahdollistavat sen, että eri maissa olevat työntekijä ja työnantaja voivat pyytää verotuksen toimittamista kokonaisuudessaan joko asuinvaltiossa tai työntekovaltiossa (jos työpaikka on toisessa Pohjoismaassa). TREKK-sopimusta voisi tältä osin laajentaa NT3-lomakkeella tilanteisiin, joissa työantajan kotivaltio on eri kuin työntekijän asuinvaltio, ja myös kattamaan tulojen ilmoittamisen vain työnantajan kotivaltiossa.
Pohjoismainen työnantaja, jonka työntekijän asuinpaikka on toisessa Pohjoismaassa, voi lomakkeella pyytää, että vero pidätetään ja tulot ilmoitetaan kokonaisuudessaan työnantajan kotivaltiossa. Vuoden lopussa työnantajan kotivaltio maksaa mahdollisen veron työntekijän asuinvaltiolle. Se yksinkertaistaisi työnantajien hallintoa ja antaisi takuun kaksinkertaista verotusta vastaan. Samalla se varmistaisi, että työnantajan kotivaltio ja työntekijän asuinvaltio saavat oikeat verotulot.
Mainitut asiat vaativat nykyisen TREKK-sopimuksen soveltamisen kehittämistä, koska monissa tapauksissa veroilmoitusten tarkistus ja verojen siirtäminen kestävät aivan liian kauan. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden veroviranomaiset voisivat ottaa käyttöön yhteisen sähköisen kalenterin, johon työntekijä voi rekisteröidä, missä maassa työ on suoritettu. Työnantajien ilmoituksilla veroviranomaiset saavat periaatteessa ne tiedot – palkkatiedot ym. – joita verotuksessa tarvitaan.

Tyypillinen esimerkki

Nykyinen tilanne	Näin pitää olla jatkossa
Yritys harkitsee palkkaavansa työntekijän toisesta Pohjoismaasta ja antavansa tälle mahdollisuuden tehdä etätöitä.	Yritys harkitsee palkkaavansa työntekijän toisesta Pohjoismaasta ja antavansa tälle mahdollisuuden tehdä etätöitä.
Yritys joutuu käyttämään paljon resursseja tutkiakseen sääntöjä siitä, milloin etätyö kotitoimistosta määritellään työntekijän asuinvaltiossa olevaksi kiinteäksi toimipaikaksi. Vaihtoehtoisesti yrityksen on luovuttava palkkaamasta työntekijää, joka tekisi osan työstä etätyönä, tai sen on rekisteröitävä kiinteä toimipaikka, millä on suuria hallinnollisia ja taloudellisia vaikutuksia.	Yritys pyytää tähän ennakkoratkaisua siten, että etätyö on mahdollista ilman, että kotitoimisto määritellään kiinteäksi toimipaikaksi.
Riippumatta siitä, määritelläänkö etätyö kotitoimistosta kiinteäksi toimipaikaksi vai ei, yritys voidaan velvoittaa pidättämään vero ja ilmoittamaan palkkatiedot sekä työnantajan kotivaltiossa että työntekijän asuinvaltiossa. Tämä aiheuttaa yritykselle suuria hallinnollisia haasteita – vaikka rekisteröintiä ei tarvita siihen, että valtiot saavat verontulonsa, koska se tapahtuu työntekijän antaman veroilmoituksen ja pohjoismaisen TREKK-sopimuksen perusteella.	Työnantaja lähettää NT3-lomakkeen työnantajan kotivaltion veroviranomaiselle, joka toimittaa tiedot asuinvaltion veroviranomaiselle, joka siten saa tiedon tulojen ilmoittamisesta ja veronpidätyksen toimittamisesta työnantajan kotivaltiossa.
Vuoden lopussa työntekijän tulee ilmoittaa veroilmoituksissaan, miten paljon työtä on tehty kussakin maassa. Menettelytapa tuntuu raskaalta, ja se voi aiheuttaa työntekijälle taloudellisia haasteita, sillä vuoden aikana on joko pidätetty liikaa veroa, koska työnantaja joutuu pidättämään veroa useammassa maassa, tai työntekijä voi saada yllättävän jäännösveron.	Yhteisen sähköisen kalenteriratkaisun kautta työntekijä ilmoittaa, milloin hän on työskennellyt muissa Pohjoismaissa kuin työntekovaltiossa. Kalenteritiedot yhdessä verottajalle ilmoitettujen tietojen kanssa muodostavat pohjan työntekijän veron laskemiselle eri maissa ja siten myös pohjan maiden välillä tapahtuvalle mahdolliselle verojen siirrolle.