Kansalliset kokoukset ja lausunnot
Tässä liitteessä kuvataan veroraportista järjestettyä kuulemisprosessia, joka toteutettiin jokaisessa Pohjoismaassa kokouksina tai kirjallisina kuulemisina. Neljässä maassa pidettiin fyysiset kokoukset, joiden koollekutsujana oli kyseisen maa rajaesteneuvoston edustaja (Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska). Islannissa, Ahvenanmaalla ja Grönlannissa järjestettiin kirjalliset kuulemiset. Färsaarilla ei ollut mahdollisuutta järjestää kuulemista/lausuntokierrosta.
Projektiryhmän toivomuksena oli laaja työmarkkinaosapuolten edustus jokaisesta maasta, minkä avulla voitiin varmistaa raportissa kuvattujen ongelmien olevan oikeansuuntaisia, minkä lisäksi haluttiin vahvistaa, että ratkaisuehdotuksilla voidaan yksinkertaistaa etätyön tekemistä Pohjoismaissa.
Kirjalliset kuulemiset on toteutettu siten, että rajaesteneuvoston edustaja on lähettänyt raportin asianomaisille sidosryhmille, vastaanottanut palautteen ja toimittanut sen projektiryhmälle.
Rajaesteneuvoston kansalliset jäsenet ovat itse kartoittaneet asian kannalta keskeiset kokousosallistujat, joille he lähettivät kutsut. Rajaesteneuvoston jäsenet ovat myös järjestäneet kokoukset projektiryhmän tuella. Projektiryhmä on ensin esitellyt kokouksissa raporttiluonnoksessa käsitellyt ongelmat ja ratkaisut, minkä jälkeen niistä on keskusteltu.
Seuraavassa kerrotaan, ketkä ovat osallistuneet kokouksiin ja kirjallisiin kuulemisiin sekä selostettu kokousten ja kuulemisten jälkeen mahdollisesti käytyä kirjallista vuoropuhelua yksittäisissä maissa.
Koko Pohjolaa koskevat ongelmat
YS (Ammattijärjestöjen keskusliitto, Norja) ja PAY (Pohjoismaisten ammattiliittojen yhteisjärjestö) ovat kansallisten keskustelujen jälkeen ottaneet esiin joitakin ongelmia (kirjeitse ja sähköpostitse), jotka koskevat kaikkia Pohjoismaita ja jotka siksi käsitellään kaikkien maiden puolesta. Joihinkin ongelmiin liittyy vaara siitä, että uusien sääntöjen voimaantultua työntekijät ja yritykset saattavat jättää verot kokonaan maksamatta. Toiset ongelmat liittyvät sosiaalivakuutusalan huoliin sekä hybridi- ja etätyön työehtoihin. Sekä kysymykset että vastaukset yhteispohjoismaisiin kysymyksiin on luettavissa yksityiskohtaisesti tästä liitteestä.
Yleisellä tasolla projektiryhmä torjuu vastauksessaan näkemyksen, jonka mukaan uuden järjestelmän yksinkertaistukset tuovat mukanaan riskin veronmaksun laiminlyönnin lisääntymisestä nykytilanteeseen verrattuna.
Mitä tulee sosiaalivakuutusalaan sekä hybridi- ja etätyön työehtoihin, todetaan, että projektiryhmän tehtäviin kuuluu ainoastaan verotukseen liittyvien ongelmien ja ratkaisujen analysointi. Siksi nämä ongelmat jäävät projektiryhmän työn ulkopuolelle.
NORJA
Dialogikokous pidettiin Norjan elinkeinoelämän etujärjestön (NHO) tiloissa Oslossa 19. joulukuuta 2022. Rajaesteneuvoston norjalainen jäsen Vibeke Hammer Madsen toimi dialogikokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua. Raportissa esitetyt ongelmat todettiin oikeansuuntaisiksi ja ratkaisuehdotusten todettiin olevan hyvä keino verotusalueen yksinkertaistamiseksi.
Projektiryhmä sai kokouksen jälkeen yhteispohjoismaiset kommentit YS:ltä ja PAY:ltä. Niistä on lisätietoa tämän liitteen lopussa.
Kokousosallistujat
- Ellen Mulstad, NHO
- Anne-Lise Rolland, LO (Norjan työtekijöiden liitto)
- Kjetil Staalesen, LO (Norjan työntekijöiden liitto)
- Bengt Holmen, Akademikerne (akateemisesti koulutettujen keskusjärjestö)
- Jon Olav Bjergene, Unio (toimihenkilöiden keskusjärjestö)
- Morten Skauge, Virke (elinkeinoelämän keskusliitto)
- Tore Eugen Kvalheim, Spekter (työnantajajärjestö)
- Jakob Rasborg, Resonans Nordic
- Fredrik Lundgren, KPMG Tanska
- Håkon Rakkenes, KPMG Norja
- Sandra Forsén, Pohjoismaiden ministerineuvosto
Kirjallinen palaute LO:lta
Kiitos hyvästä joulun alla pidetystä kokouksesta! On totta, että tuemme näkemyksiä alueista, joilla koetaan olevan esteitä, ja kannatamme ehdotuksia sääntöjen yksinkertaistamisesta. Tähän on kuitenkin yksi poikkeus: emme ole lausuneet mitään siitä, kummassa maassa työntekijä on verovelvollinen, jos kotitoimisto ja työnantaja ovat eri maissa.
On ilmiselvää, että sääntöjen tulee olla selkeät ja niitä koskevan hallinnon mahdollisimman kevyttä. Raportissa ja kokouksessa annetut esimerkit osoittivat hyvin selvästi, että paljon tarpeetonta päällekkäistä työtä ja epävarmuutta liittyy tilanteeseen, jossa työ ja asunto sijaitsevat eri maissa.
Kjetilillä ja minulla ei kummallakaan kuitenkaan ollut valtuuksia puhua LO:n nimissä esimerkiksi ratkaisuehdotuksesta, joka koski verotusta työnantajan kotivaltiossa.
Ystävällisin terveisin
Anne-Lise H. Rolland Advokatene i LO
Landsorganisasjonen i Norge Torggata 12, 0181 Oslo
LO-advokatenes Facebookgruppe
Anne-Lise H. Rolland Advokatene i LO
Landsorganisasjonen i Norge Torggata 12, 0181 Oslo
LO-advokatenes Facebookgruppe
Palaute VIRKE:ltä
RUOTSI
Dialogikokous pidettiin ulkoministeriössä Tukholmassa 14. helmikuuta 2023. Dialogikokousta johti rajaesteneuvoston ruotsalainen jäsen Sven-Erik Bucht. Kokouksessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua. Raportti antaa oikeansuuntaisen kuvan ongelmista, ja ratkaisuehdotuksia pidettiin hyvinä keinoina verotusalueen yksinkertaistamiseksi.
Projektiryhmä sai kokouksen jälkeen yhteispohjoismaiset kommentit YS:ltä ja PAY:ltä. Niistä on lisätietoa tämän liitteen lopussa.
Osallistujat
- Sven-Erik Bucht, rajaesteneuvosto
- Carina Mårtensson, Ruotsin ulkoministeriö
- Ellen Dahl, Etelä-Ruotsin teollisuus- ja kauppakamari
- Pål M. Jebsen, Norjalais-ruotsalainen kauppakamari, Tukholma
- Claes Hammarstedt, Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto
- Sabrina Suikki, Norrbottenin kauppakamari
- Jenny Rydstedt, Saco (Ruotsin akateemisten keskusjärjestö)
- Fredrik Lundgren, KPMG Tanska
- Johan Rova, KPMG Ruotsi
- Petri Suopanki, Pohjoismaiden ministerineuvosto
TANSKA
Dialogikokous pidettiin Kööpenhaminassa kansankärjäjillä 2. maaliskuuta 2023. Rajaesteneuvoston Tanskan edustaja Annette Lind toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua. Raportti antaa oikeansuuntaisen kuvan ongelmista, ja ratkaisuehdotuksia pidettiin hyvinä keinoina yksinkertaistaa verotusta.
DI (Dansk Industri, Tanskan työnantajajärjestö) halusi kuulla jäsenistönsä raportista antamat kommentit, jotka toimitettiin projektiryhmälle sähköpostitse.
Kommentit koskivat seuraavia asioita: työvoiman liikkuvuudella on esteitä, lyhytaikainen työtehtävä toisessa maassa (hybridityö) aiheuttaa ongelmia, ”shadow payroll” vaatii paljon resursseja, kiinteän toimipaikan käsitteen tulkinta on epäselvä, ja ongelmia on myös konsernin sisällä omien työntekijöiden lyhytaikaisessa lainaamisessa toiseen maahan. Yksityiskohtaiset kommentit voi lukea seuraavasta.
Osallistujat
- Annette Lind, rajaesteneuvosto ja kansankäräjäedustaja
- Søren Kjærsggard Høfler, Dansk Industri
- Lene Nielsen, Dansk Industri
- Jens Heinrich, rajaesteneuvosto ja Grönlannin Kööpenhaminan-edustusto
- Stina Saxbøl, Dansk Metal
- Jacob Ravn, Dansk Erhverv (Tanskan keskuskauppakamari)
- Birgitte Nymark, Dansk Arbejdsgiverforening (Tanskan työnantajayhdistys)
- Tobias Vestergaard Christensen, Fagbevægelsens Hovedorganisation (ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestö)
- Jakob Rasborg, Resonans Nordic
- Fredrik Lundgren, KPMG Ruotsi
- Petri Suopanki, Pohjoismaiden ministerineuvosto
Palaute Dansk Industrilta
Suurkiitos hyvästä 2. joulukuuta pidetystä kokouksesta, jossa käsiteltiin työmarkkinoita koronan jälkeen pohjoismaisen verosopimuksen näkökulmasta. Olet tehnyt hyvin arvokasta työtä panostaessasi mm. verotuksen synnyttämien esteiden poistamiseen, kun työskennellään yli Pohjoismaiden rajojen.
Kuten lupasimme kokouksessa, DI on kysynyt jäseniltään, onko heillä huomautettavaa hyvään raporttiluonnokseen.
Raportti on saanut jäsenistöltä hyvää palautetta. Kaksi yritystä on antanut konkreettisia huomautuksia oman nykytilanteensa perusteella. Huomautuksissa on tuotu esiin seuraavaa:
Yksi yritys ilmoittaa, että raportti ”Behov og muligheder for opdatering af den nordiske skatteaftale med fokus på arbejdskraftens mobilitet” näyttää keskittyvän pääasiassa rajantyöntekijöihin/pendelöijiin, mikä onkin tarkoituksenmukaista.
Yritys kuitenkin lähettää hyvin monia työntekijöitä lyhyille komennuksille mm. Norjaan ja Ruotsiin. Tyypillistä vuokratyötä. Siksi olisikin erityisen perusteltua, että sääntöjen yksinkertaistaminen (mm. verojen tilitys) koskisi myös tilanteita, joissa mm. joudutaan jatkuvasti ilmoittamaan ja tilittämään verot muuhun kuin asuinvaltioon.
Yritys käyttää hyvin paljon resursseja ”shadow payrollin” ylläpitämiseen Norjassa ja Ruotsissa, jollon yritys joutuu myös hankkimaan veronumeron ja varmistamaan verojen maksun oikeellisuuden vuosittaisissa veroilmoituksissa. Yrityksellä on Tanskassa hyvin tarkat tiedot palkkajakaumasta, jonka se myös ilmoittaa verohallitukselle. Siksi olisi ihanteellista, jos jatkuva ilmoitus- ja ennakonpidätysvelvollisuus Norjassa ja Ruotsissa voitaisiin ratkaista siten, että tulot ilmoitetaan ja verot pidätetään vain Tanskassa (Tanskan veroasteella), ja samalla tietenkin myös ilmoitetaan palkkajakaumaa koskevat tiedot Tanskan/Norjan ja Tanskan/Ruotsin välillä.
Jos yhteispohjoismainen kalenteri otettaisiin käyttöön, yrityksen mielestä saattaisi olla syytä pohtia, annetaanko työnantajalle/työntekijälle mahdollisuus ladata kalenteriin tietoa omista järjestelmistä. Monilla on käytössään joko työajan rekisteröinti tai kalenteri muussa yhteydessä, ja siksi automaattisen tallennuksen/synkronoinnin tarkastelu olisi hyvä tehdä.
Toinen yritys ilmoittaa, että yleisesti ottaen sillä on samoja haasteita kuin raportissa ja että se tukee yksinkertaistamista kohti yhtenäistä sääntelyä seuraavissa asioissa:
- milloin syntyy kiinteä toimipaikka
- vähemmän rekisteröitymisiä työntekovaltioissa
- työntekijän verotus ainoastaan työnantajan kotivaltiossa
- viranomaisten välillä tehtävä verontasaus ao. maissa.
Yrityksen konkreettiset kommentit siitä, mitkä ovat toisessa Pohjoismaassa työskentelevien kokemat tärkeimmät esteet:
Kiinteän toimipaikan muodostumisen riski
On hyvin hankalaa tutkia kiinteän toimipaikan muodostumisriskiä, kun työntekijä tekee etätyötä toisessa maassa. Vaikka käytettäisiin ulkoista neuvonantajaa, aina ei saada selvyyttä siitä, koska kiinteä toimipaikka katsotaan muodostuneeksi. Tätä on erityisen vaikeaa arvioida Norjan ja Suomen kohdalla.
Rekisteröitymisvelvollisuus useassa maassa
Jos yrityksellä on työntekijöitä, jotka työskentelevät toisissa Pohjoismaissa muutaman päivän (lähetettyinä tai etätyöntekijöinä), ulkomainen yritys on rekisteröitävä työntekomaassa.
Yrityksen rekisteröiminen toisessa maassa on kallista ja siihen liittyy paljon hallinnollista työtä. Norjassa ulkomaisen yrityksen rekisteröinti on pakollista, jos tanskalaisen yrityksen työntekijät työskentelevät Norjassa. Ruotsi on ottanut käyttöön vastaavat säännöt, joiden mukaan ulkomaisen yrityksen on nykyisiin pakko rekisteröityä, jos se laskuttaa ruotsalaista tytäryhtiötä tai Ruotsissa olevaa asiakasta. Tämä pätee, vaikka työntekijöistä ei tulisikaan verovelvollisia.
Työntekijän verovelvollisuus alkaa Norjassa jo ensimmäisestä työpäivästä ja Ruotsissa 45 päivän jälkeen, mikä tuo mukanaan paljon hallinnollista työtä ja ylimääräisiä kustannuksia yritykselle:
- Yrityksen on perittävä työntekijältä samasta palkasta henkilökohtainen ennakkovero kuukausittain sekä asuinvaltiossa että työntekovaltiossa.
- Yrityksen täytyy laatia ”shadow payroll” isäntämaassa:
a. laskelman tekeminen yrityksen sisällä teettää paljon hallinnollista työtä
b. laskelman laadituttaminen ulkoisella palveluntarjoajalla lisää kustannuksia. - Tämä rasittaa työntekijän taloutta tai vaihtoehtoisesti yritys joutuu maksamaan
ulkomaille veroa työntekijän puolesta ja saa veronpalautuksen antamansa veroilmoituksen perusteella. - Veroilmoituksen tekemiseen tarvitaan apua sekä asuin- että työntekovaltiossa, jotta varmistetaan kaikkien sääntöjen noudattaminen ja veron tasaaminen.
Toisessa Pohjoismaassa ansaitun tulon verotus
Suurin osa yrityksen toisessa Pohjoismaassa työskentelevistä on tanskalaisia, jotka työskentelevät Norjassa tai Ruotsissa. Heidän palkkansa on kokonaisuudessaan veronalaista tuloa Tanskassa, ja ainoastaan Ruotsissa ja Norjassa ansaitusta tulosta maksetaan veroa Ruotsiin ja Norjaan. Tanska myöntää hyvityksen Ruotsissa ja Norjassa maksetuista veroista. Verotus sekä asuin- että isäntämaassa on enimmäkseen hallinnollinen taakka, kuten jo on mainittu kohdassa ”Työnantajan velvollisuus rekisteröityä useassa maassa”.
Työntekijät, jotka asuvat eri Pohjoismaassa kuin missä työskentelevät, kuuluvat useiden monimutkaisten henkilöverotusta koskevien säännösten piiriin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kahdenkeskiset sopimukset, erilaiset tavat poistaa kaksinkertainen verotus ja se, minkä maan sosiaalivakuutuksen piiriin työntekijä kuuluuu. Kyseisen yrityksen kokemusten mukaan pohjoismainen hyvin monimutkainen säännöstö on johtanut tilanteeseen, jossa jotkut työntekijät ovat kieltäytyneet vastaanottamasta työtä (muutosta Ruotsista Tanskaan), sillä taloudellisten seurausten tarkka selvittäminen on ollut liian vaikeaa.
Eläkkeiden verotus
Eläke on yleinen ongelma, mitä tulee ulkomailla maksettavien eläkemaksujen vähennysoikeuteen ja ulkomailta maksettavan eläkkeen verotukseen sitä nostettaessa. Toisten Pohjoismaiden eläkejärjestelmien tunnustaminen voi olla hyvä tapa ratkaista ongelma.
Voin lisäksi kertoa, että Danske Industrin liikennesektorin toimialajohtaja Karsten Lauritzen keskittyi tämänpäiväisessä Berlinsken artikkelissaan siihen, että Juutinrauman sillan ylittämiseen kohdistuva vähennys tulee tarkistaa (1. osa, sivu 6; tekijänoikeudellisista syistä en liitä artikkelia tähän). Vähennyksen tarkistus voisi myös lisätä työvoiman liikkuvuutta Pohjoismaissa – ainakin Juutinrauman alueella. Nykysäännön mukaan vähennyksestä ei ole olemassa sääntelyä.
Vastaan mielelläni, jos edellä oleva herättää kysymyksiä tai jos voin olla muuten avuksi jatkossa. Danske Industri on hyvin kiinnostunut edistämään liikkuvuutta pohjoismaisilla työmarkkinoilla.
Ystävällisin terveisin
Lene Nielsen
johtava konsultti
Lene Nielsen
johtava konsultti
Projektiryhmän vastaus Tanskalle (DI)
Hyvä Lene Nielsen
Suuret kiitokset yksityiskohtaisista kommenteista raporttiin. Huomaamme teidän olevan yleisesti ottaen samoilla linjoilla raportissa esitettyjen ratkaisujen kanssa. Raportissa olevilla ehdotuksilla ratkaistaan suurin osa kuvaamistanne ongelmista. Olemme yhtä mieltä siitä, että ”lyhyet komennukset Ruotsiin ja Norjaan” sekä ”työnantajalle/työntekijälle annettava mahdollisuus tallentaa tietoa omista järjestelmistä yhteiseen kalenterijärjestelmään” helpottaisivat pohjoismaisten yritysten hallinnollista taakkaa.
SUOMI
Dialogikokous pidettiin KPMG:n tiloissa Helsingissä 1. helmikuuta 2023. Rajaesteneuvoston suomalainen edustaja Kimmo Sasi toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua. Raportti antaa oikeansuuntaisen kuvan ongelmista, ja annettuja ratkaisuehdotuksia pidettiin yleisesti hyvänä tapana yksinkertaistaa alaa. Kokouksessa kuitenkin ilmaistiin erinäisiä huolia, jotka liittyivät verotulojen jakamiseen maiden kesken uudistuksen jälkeen.
Osallistujat
- Niko Pankka, SAK
- Elena Gorschkow, STTK
- Pasi Sorjonen, Akava
- Lauri Lehmusoja, EK
- Jukka-Pekka Hellman, SY
- Emmiliina Kujanpää, EVA
- Minna Ojala, valtiovarainministeriö
- Ann-Sofie Stude, ulkoministeriö
- Anna-Leena Rautajuuri, verohallinto
- Paula Holmström, KPMG Suomi
- Fredrik Lundgren, KPMG Tanska
- Petri Suopanki, Pohjoismaiden ministerineuvosto
ISLANTI
Rajaesteneuvoston islantilainen edustaja Siv Friðleifsdóttir on hoitanut kuulemisprosessin. Raportti lähetettiin helmikuun puolivälissä ja vastausaikaa oli 10. maaliskuuta asti 2023. Vastaanottajina olivat työnantajajärjestö Samtök atvinnulífsins (SA) ja työntekijäjärjestöt Alþýðusamband Íslands (ASÍ) ja BSRB, Bandalag háskólamanna BHM sekä Kennarasamband Íslands KÍ (opettajajärjestö).
Palautteen mukaan ongelmanasettelua pidettiin oikeansuuntaisena ja ratkaisuehdotukset nähtiin yleisesti hyvänä tapana yksinkertaistaa menettelyjä.
Palaute Islannista (opettajajärjestö):
(konekäännös islannin kielestä)
Seuraavassa vastauksemme ja yleisiä perusteluja.
- Oletteko sitä mieltä, että kuvatulla tilanteella on tai voi olla kielteinen vaikutus jäsenistöönne/yritykseenne? Kyllä
- Ovatko ehdotukset sellaisia, että ne parantavat jäsenistönne/yritystenne vapaata liikkuvuutta ja/tai työympäristöä? Kyllä
- Muita ehdotuksia? Ei tällä hetkellä. Muita kommentteja (konekäännös islannista):
- Yksittäiset henkilöt ja/tai perheet haluavat asua kahdessa tai useammassa maassa ja/tai muuttaa maiden välillä lyhemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Esimerkiksi opettajat ovat lähteneet opintovapaalle opiskellakseen toisissa maissa, ja heidän aviopuolisonsa ovat joissakin tapauksissa muuttaneet mukana tehdäkseen etätyötä opettajapuolison opiskellessa, tai opintovapaata ottaneella opettajalla on ollut samanaikaiseksi kaksi kotia, toinen opiskelumaassa ja toinen Islannissa. Joissakin tapauksissa aviopuolisot tekevät työtä yhdessä tai useammassa maassa. Jos sen maan verotus, jossa opettajan on tarkoitus hankkia täydennyskoulutusta, on liian monimutkainen, saattaa syntyä tilanne, jossa aviopuoliso ei saa työnantajaltaan lupaa etätyöhön, esimerkiksi siksi, että palkanmaksupalveluiden hankkimisesta syntyy lisäkuluja, minkä lisäksi vaarana on, että tällainen työnteko edellyttää työnantajan perustavan kiinteän toimipisteen toiseen maahan. Mikäli aviopuolison työnantaja ei hyväksy etätyötä monimutkaisten veroseuraamusten ja niihin liittyvien lisäkustannusten tähden, saattaa käydä niin, että kyseinen opettaja jättää lähtemättä opiskelemaan ulkomaille.
- On myös esimerkkitapauksia, joissa opettajien aviopuolisot ovat muuttaneet ulkomaille opiskelemaan, ja heidän opettajapuolisonsa ovat muuttaneet mukana jatkaakseen opetustyötään esimerkiksi lukiossa väliaikaisesti etänä, sillä välin kun puoliso opiskelee. Tämä saattaisi olla työnantajan (islantilainen koulu) kannalta hyödyllistä, koska kyseinen opettaja vahvistaisi uuden kielen osaamistaan ja tutustuisi uuteen kulttuuriin, mikä voisi olla hyödyksi kouluyhteisölle. Mikäli verotusympäristö on monimutkainen ja koulu joutuu ostamaan palkanmaksupalveluja ulkomailla, saattaa muodostua este kuvatun etätyön/etäopetuksen hyväksymiselle.
- Monimutkainen ylikansallinen verotusympäristö estää sekä työntekijöitä, heidän perheitään että työnantajia ryhtymästä järjestelyihin ulkomailla opiskelemiseksi, mikä on ETA-sopimuksen tavoitteiden vastaista.
- On tärkeää kannustaa opettajia, rehtoreita ja muita hakeutumaan täydennyskoulutukseen muihin maihin esimerkiksi siksi, että se lisää koulutuksen monimuotoisuutta ja vahvistaa islantilaisten opettajien taustaa. Opiskelijoiden aviopuolisoiden mahdollisuudet etätyöhön voivat vaikuttaa siihen, voiko ulkomaille lähteä kouluttautumaan.
- Maiden välillä liikkuvan työvoiman määrän lisääminen, mukaan lukien koulun hallintovirkamiehet, opettajat ja oppilaat, lisää monimuotoisuutta sekä kouluissa oppilaiden ja opettajien parissa että muilla työpaikoilla. Monimuotoisuuden lisääntyminen kokoaa eritaustaisia ihmisiä yhteen erilaisine koulutuksineen ja kokemuksineen. Tämä lisää erilaisuutta, tuo uutta ja mahdollisesti johtaa tarkemmiin pohdittuihin ideoihin ja päätöksiin, joita on voitu tarkastella eri näkökulmista ja jotka tuovat parempia ratkaisuja. Voidaan olettaa, että monimuotoisuus saattaa lisätä innovointia ja vahvistaa kilpailukykyä koko yhteiskunnan eduksi.
- Tähän voimme lisätä, että verotuksen yksinkertaistaminen voi helpottaa islantilaisten yritysten tavara- ja palvelukauppaa ulkomaille ja toimia kannustimena ulkomaisten yritysten toiminnan aloittamiselle Islannissa. Monimutkainen verotus voi myös johtaa verovilppiin ja verojen ilmoittamiseen väärään maahan, koska työnantajan ja palkansaajan on liian vaikeaa ilmoittaa tulot, maksaa lähdeveroa ja palkkojen sivukuluja oikeaan maahan.
Vastaus Islannille
Monet kiitokset pohdinnoistanne ja palautteestanne lähinnä opetusalalta. Olemme vakuuttuneita siitä, että vastaavia ongelmia on myös muilla ammattialoilla. Huomaamme, että olette samoilla linjoilla kanssamme, mitä tulee ongelmanasetteluun ja ratkaisuihin. Kiitos palautteesta.
GRÖNLANTI
Rajaesteneuvoston grönlantilainen edustaja Jens Heinrich on hoitanut kuulemisprosessin. Raporttiluonnos lähetettiin helmikuun puolessavälissä 2023, ja vastausaikaa oli 10. maaliskuuhun 2023. Raportti lähetettiin Grönlannin verohallitukselle ja ammattiliitoille SIK (työntekijäliitto), ASG (akateemisten liitto) ja IMAK (opettajien ammattiyhdistys).
Grönlannin palaute
Tässä yhteenveto veroraporttiin saadusta palautteesta Nuukin verohallituksesta, jota edustivat johtaja Kim Neumann ja juridinen neuvonantaja Morten Selvejer:
- Ongelma-alue 1 – kiinteä toimipaikka etätyössä:
– myös Grönlannissa lisääntyy kotona tehtävä etätyö, mutta se ei koske laajoja piirejä, sillä Grönlannissa on vähän työntekijöitä muista Pohjoismaista
– monet pohjoismaiset työntekijät työskentelevät troolareilla, kaivosteollisuudessa ja suurissa rakennushankkeissa sekä sekä rakennusalan konsultteina
- oletuksen mukaan etätyön lisääntyminen vähentää verotuloja. - Ongelma-alue 2 – työnantajien velvollisuus rekisteröityä useassa maassa:
– asiasta on jo olemassa sopimus Tanskan kanssa, josta suurin osa työntekijöistä tulee
– oletuksen mukaan onnistuminen on vaikeaa, sillä edessä olisi tilanteita, jossa pudotaan kahden järjestelmän väliin.
- Ongelma-alue 3 – ansiotulon verotus työskenneltäessä toisessa Pohjoismaassa:
– käytännössä järjestelmä ei mahdollista ilman henkilötunnusta maksettavaa palkkaa. Tilanne olisi vaikea pohjoismaalaisille työntekijöille,
– joita varten pitäisi perustaa ylimääräinen rekisteröintinumero
– oletuksen mukaan Grönlanti menettäisi rahaa
– siksi muiden Pohjoismaiden kanssa tarvitaan verosopimuksia (Ruotsin ja Suomen kanssa ei ole sopimusta)
- Ongelma-alue 4 – eläkkeiden ym. verotus työskenneltäessä toisessa Pohjoismaassa
– Grönlannilla on eläkkeisiin liittyvä sopimus Tanskan kanssa (vuodesta 2017)
– nykyjärjestelmä toimii Grönlannin kannalta hyvin, kun eläkemaksuja verotetaan niiden suorittamisen yhteydessä
– Grönlanti tulisi menettämään verotuloja, jos verotus tapahtuisi vasta eläkkeiden maksamisen yhteydessä
Vastaus Grönlannille
Hyvä Kim Neumann ja Morten Selvejer
Kiitos antamastanne palautteesta raporttiin ja siinä esitettyihin ratkaisuihin.
Mitä tulee ongelma-alueeseen 1, joka koskee verotuloja, ehdotamme, että verotulojen jakaminen tapahtuisi samoin kuin nykyisen kaksinkertaisen verotuksen estävän sopimuksen artiklassa 15, jonka mukaan katsotaan, missä työ on tehty, mutta varmasti on myös muita tilanteita, jotka tulee ottaa huomioon tasausjärjestelmässä.
Mitä muihin ongelma-alueisiin tulee, suositamme, että Tanska ottaa teidän näkemyksenne huomioon etätyöhön liittyvien verotusongelmien ratkaisemisessa. Kommenttinne on sen vuoksi mukana raportissa.
AHVENANMAA
Rajaesteneuvoston edustaja Max Andersson on hoitanut kuulemisprosessin. Raportti lähetettiin helmikuun puolivälissä ja vastausten määräpäivä oli 15. maaliskuuta. Raportti lähetettiin Ahvenanman maakuntahallituksen eräille edustajille. Sen lisäksi se lähetettiin ammattiliitoille, työntekijäjärjestöille, suoraan suurimmille yrityksille sekä yliopistolle.
Palaute Mathias Brinkiltä, Ahvenanmaan maakuntahallitus
- Ruotsissa asuvien työntekijöiden, joiden työpaikka on Ahvenanmaalla, eli Suomessa, on erityisen tärkeää saada sääntelyyn kaksi yksinkertaistusta.
- Ensimmäinen ratkaisuehdotus on, että etätyö asuivaltiossa tulee rinnastaa työnantajavaltiossa tehtävän työn kanssa. Tämä ehdotus on erittäin tärkeä, koska sillä olisi suuri käytännön merkitys henkilölle, joka työskentelee Ahvenanmaalla mutta asuu Ruotsissa.
- Toinen ratkaisuehdotus on, että riippumatta siitä, onko työntekijä yksityisen vai julkisen sektorin palveluksessa, palkkatuloon sovelletaan vapautusmenetelmää. Tämä lisäisi Ahvenanmaan työmarkkinoiden vetovoimaa, koska Ahvenanmaan veroaste on huomattavasti Ruotsia matalampi.
Sofia Higsonin palaute, Ahvenanmaan maakuntahallitus
- Yleinen huomioni raportin ehdotuksista on, että niillä pyritään luomaan veronmaksajalle käyttäjäystävällisempi verotusjärjestelmä, mikä vastaa maakuntahallituksen budjettitavoitteiden mukaista linjausta etätyön tekemisen helpottamiseksi Ahvenanmaalta käsin. Ehdotusten vaikutusta verotuloihin meidän tulisi kuitenkin analysoida niiden todellisten vaikutusten kannalta. Tähän mennessä analysointiin ei ole ollut aikaa.
- Yleisesti näyttää siltä, että raportissa on keskitytty Juutinrauman alueeseen ja siellä vallitsevaan rajatilanteeseen. Se on tietenkin luonnollista, koska suurin osa rajatyöntekijöistä on sillä alueella, mutta vaikutusten arviointi on hieman vaikeampaa omilla Ruotsin ja Suomen välisillä rajoillamme.
- Ongelma-alueiden 2 ja 3 ratkaisuiksi ehdotetaan yhteistä sähköistä kalenteria ja tasausjärjestelmän käyttöönottoa tapauksissa, joissa työntekijä valitsee verovelvollisuuden työntekomaassa. Tällaiset ratkaisut edellyttänevät järjestelmämuutoksia tai uusia rajat ylittäviä järjestelmiä. Se saattaa olla aikaavievää ja kallista ja aiheuttanee seurauksia Pohjoismaille, mutta tästä ei ole mitään mainintaa kyseisten ongelma-alueiden kohdalla.
Vastaus Ahvenanmaalle
Hyvä Sofia ja Mathias,
kiitos myönteisestä vastauksesta raporttiin. Olemme iloisia siitä, että raportissa on pystytty tunnistamaan erinäisiä keskeisiä ongelmia ja että näette ratkaisut tarkoituksenmukaisina. Korostamme kuitenkin, että ratkaisut on suunniteltu sopiviksi yhteispohjoismaisiin ongelmiin, kaikille maille ja pohjoismaisille rajoille. Yksittäisiin raja-alueisiin ei ole kiinnitetty huomiota.
FÄRSAARET
Färsaarilla ei ollut mahdollista järjestää kuulemista/lausuntokierrosta.
Yhteispohjoismaisia kysymyksiä
PAY (Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö)
PAY:n palaute
Rajaesteneuvostolle – Pohjoismaiden ministerineuvostolle
Hyvät pohjoismaiset kollegat
Haluan aivan aluksi kiittää Tukholmassa 14. helmikuuta pidetystä rakentavasta ja antoisasta dialogikokouksesta, jossa käsiteltiin pohjoismaista verosopimusta rajojen yli tehtävän työn näkökulmasta. Keskustelu ja dialogi olivat oikein onnistuneita, ja saimme hyvän esityksen sekä haasteista että konsulttien esittämistä mahdollisista ratkaisuista.
Sovimme kokouksessa mahdollisuudesta täydentää näkökulmiamme ennen kuin työ siirtyy loppuvaiheeseen. Kuten olemme PAY:n puolelta todenneet monissa yhteyksissä, suhtaudumme periaatteessa myönteisesti liikkuvuuden ja integraation lisäämiseen yhteispohjoismaisilla työmarkkinoilla. On tärkeää, etteivät säädökset estä liikkuvuutta.
Samalla olemme myös tuoneet esiin, että lainsäädäntöä ja olemassa olevaa sääntelyä ja menettelytapoja mahdollisesti yksinkertaistettaessa tai muutettaessa ei saa käydä niin, että sääntelyä voidaan käyttää työehtojen polkemiseen eri maissa, tai siten, että yritysten sijoittautuminen, toimipaikka tai veroedut valitaan hyötymistarkoituksessa tai hyödynnetään yksinkertaistettuja sääntöjä siten, että seurauksena on epäterveitä kilpailuetuja tai että sovittuja työehtoja ja/tai sosiaaliturvaa vesitetään.
Olemme nyt keskustelleet näistä asioista lähemmin eräiden PAY:n jäsenjärjestöjen kanssa, ja keskustelujen perusteella haluamme lisätä, että mainittujen haasteiden parempi huomioiminen raportissa ja siinä olevissa ratkaisuehdotuksissa on myös tärkeää. Näin uudet ehdotukset eivät johda ei-toivottuihin seurauksiin. Samalla me tietenkin edelleen tuemme tavoitetta helpottaa sekä työntekijän tilannetta että asiallisesti toimivien yritysten tilannetta. Lisätietoa ja konkreettisia esimerkkejä huomioon otettavista ja tarpeellisista esiin nostettavista haasteista ja kysymyksistä liitteenä olevassa Norjan YS:n kollegojen laatimassa raportissa.
Olemme tietenkin käytettävissä keskustelun jatkamiseen näistä asioista.
Ystävällisin terveisin
Magnus Gissler
Pääsihteeri
Magnus Gissler
Pääsihteeri
Vastaus PAY:lle (Magnus Gissler)
Viittamme YS:lle antamaamme vastaukseen alla.
YS
(Yrkesorganisasjonenes Sentralforbund)
YS:n palaute
PAY:n ja YS:n antamat koko Pohjolaa koskevat vastaukset
Projektiryhmä kiittää kokouksessa käydystä positiivisesta ja myönteisestä dialogista, ja olemme iloisia siitä, että YS ja PAY myös katsovat, että toiseessa maassa etätyötä tekevien työntekijöiden verotusongelmat tulee ratkaista vähentämällä palkansaajien ja yritysten kokemia ongelmia ja keventämällä hallinnollista taakkaa.
YS ja NFS ottavat esiin kolme yleistä ongelma-aluetta:
- sosiaalinen turvaverkko
- kotitoimisto
- yhtiöiden verosuunnittelu ja työehdot.
Kohdissa 1 ja 2 käsitellään työehtoja ja oikeutta sosiaalietuuksiin hybridi- ja etätyössä, mutta nämä jäävät raportin toimeksiannon ulkopuolelle. Siksi projektiryhmän tehtävänä ei ole antaa vastauksia näihin kysymyksiin.
Kohdassa 3 käsitellään vaaraa siitä, että yritys tai työntekijä voisi hyödyntää ehdotettuja sääntöjä keventääkseen verotustaan rekisteröitymällä toiseen maahan. Yksinkertaisuuden vuoksi olemme ottaneet YS:n esimerkin vastaukseemme mahdollisesta verosääntöjen hyväksikäytöstä:
”Jos yrityksen ei tarvitse ottaa huomioon, missä työntekijä asuu eikä eikä tarvitse sijoittautua samaan valtioon tämän kanssa, yritys voi valita ainoaksi kotipaikakseen sen maan, jonka yhtiöverotus on yritykselle edullisin. Norjalainen IT-yritys, jonka kaikki työntekijät ovat Norjassa, voi esimerkiksi valita kotipaikakseen Ruotsin hyötyäkseen matalammasta yhtiöverotuksesta. Samalla yritys kuitenkin pitää kaikki norjalaiset työntekijänsä, mutta he tekevät etätyötä kotoaan.”
Vastaus YS:lle ja PAY:lle:
Edellä esitetty esimerkki ei muodosta riskiä veroanalyysissä ehdotettujen ratkaisujen valossa.
Ensinnäkin työntekijä tulee verotetuksi asuinvaltiossaan, jos työ tehdään yksinomaan siellä. Toiseksi verotulojen jakautuminen työntekovaltion ja asuinvaltion välillä noudattaa samaa periaatetta kuin nykyisin, eli perustuu siihen, missä työ tehdään.
Projektiryhmän ehdotuksessa uutta on se, että verotulot jaetaan maiden välillä nimenomaan maiden veroviranomaisten toimesta, eikä yksittäisen työntekijän veroilmoituksen perusteella kuten nykyisin. Vaivannäkö ja hallinnollinen työ vähenevät, kun veroilmoitus annetaan kahteen maahan, ja näin myös virheriski pienenee.
Emme näe mitään vaaraa siitä, että yritys käynnistää toimintaa maassa, jossa yhtiöverotus on yritykselle edullisin, viittaamme esimerkkinne, jossa yritys avaa toimipisteen Ruotsissa, mutta työntekijät tekevät etätyötä Norjasta käsin.
Tällaisessa tapauksessa yritys pyytäisi Norjan veroviranomaisia vahvistamaan, ettei sillä ole Norjassa verotuksellisesti kiinteää toimipaikkaa, minkä Norjan veroviranomaiset torjuisivat. Siksi ruotsalaisyrityksen Norjassa harjoittama toiminta on yhtiöverotuksen alaista samoilla periaatteilla, joita sovelletaan norjalaisiin yrityksiin ja kiinteisiin toimipaikkoihin.
Koska yhtiöveroaste vaihtelee Pohjoismaissa välillä 20–22 prosenttia, mahdollinen hyöty toiminnan järjestelystä verotuksen mukaan on hyvin pieni.