Pohjoismaiden tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Luonnollinen osa tätä kunnianhimoista visiota ovat integroidut pohjoismaiset työmarkkinat, jotka koskevat sekä yrityksiä että kansalaisia. Tässä pohjoismaisella verosopimuksella ja sen hallinnoinnilla on ratkaiseva asema.
Koronapandemia osoitti kuitenkin, että pohjoismaisen verosopimuksen sekä muiden kahdenvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön soveltamisessa on ilmeisiä haasteita. Pandemian aikana toisessa Pohjoismaassa vakituisesti työskentelevät työntekijät olivat vaarassa saada verotuksellisia ongelmia, jos he noudattivat etätyösuosituksia. Rajaesteneuvosto nosti esiin näitä haasteita ja kehotti useassa yhteydessä Pohjoismaiden hallituksia myöntämään poikkeuksia säännöistä niille, jotka pakon edessä tekivät pandemian aikana etätyötä kotoa käsin.
Vaikka pandemia on nyt ohi, toiveet etä- ja hybridityön tekemisestä ovat tulleet jäädäkseen. KPMG:n tekemässä tutkimuksessa lähes 90 prosenttia 530 yrityksestä on joko ottanut käyttöön tai harkitsee ottavansa käyttöön etätyön sallivan käytännön. Kyseinen mahdollisuus on nykyisten työntekijöiden toive ja edellytys kilpailtaessa globaaleista – ja tässä yhteydessä pohjoismaisista – lahjakkuuksista.
Etätyöhön liittyvän palkkatulon verotus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jonka työntekijät ja yritykset kokevat ongelmalliseksi. Tutkimukset osoittavat muun muassa, että voi syntyä epävarmuutta, korkeampaa verotusta ja ylimääräistä hallinnollista työtä eläkemaksujen ja eläkkeiden maksamisen yhteydessä sekä tapauksissa, joissa yksi ja sama työnantaja joutuu rekisteröitymään moneen eri maahan ja ottamaan kantaa eri maiden verotussääntöihin, -ajankohtiin ja palkkahallintoon.
Jotta Pohjola kehittyisi sellaiseksi kasvualueeksi, jossa on integroidut työmarkkinat ja kansalaisten ja yritysten suuri liikkuvuus, keskiössä tulee olla nimenomaan kansalaiset ja yritykset siten, että niiden mahdollisuuksia tuetaan lainsäädännön ja hallinnon avulla. Tämä tulee esille myös yhdessä kaikkiaan 12 suosituksesta, jotka sisältyvät Jan-Erik Enestamin pohjoismaisten yhteistyöministerien toimeksiannosta vuonna 2021 laatimaan strategiaselvitykseen Pohjoismaiden siviilivalmiudesta.
Pohjoismailla on tällä hetkellä monia sopimuksia, joissa säännellään työskentelyä maan rajojen yli ja etätyötä. Niille on yhteistä se, että lähtökohtana on maiden tarpeet varmistaa veropohja. Tästä näkökulmasta sopimukset toimivat hyvin, mutta on selvää, etteivät ne käytännössä edistä Pohjolaa integroituneena työmarkkina-alueena. Liikkuvuus Pohjoismaissa on uhattuna, ellemme tarkista nykyisiä verotussopimuksia tilanteessa, jossa henkilö asuu yhdessä Pohjoismaassa ja työskentelee toisessa. Veroalalta on kuitenkin puuttunut yhteinen ja todennettu tietopohja, jonka nojalla voidaan käydä keskusteluja ja ryhtyä poliittisiin toimiin alan ongelmien ratkaisemiseksi.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja rajaesteneuvosto ovat sen vuoksi käynnistäneet vuonna 2022 hankkeen keskeisten ongelmien tunnistamiseksi ja mahdollisten ratkaisujen suosittamiseksi. Tämän raportin tarkoituksena on siten tarjota paras mahdollinen perusta jatkossa toteutettaville poliittisille toimille, jotta hybiridi- ja etätyötä koskevat nykyiset pohjoismaiset vero-ongelmat voidaan poistaa.
Ensimmäisessä vaiheessa KPMG ja Resonans Nordic ovat laatineet analyysin ja muotoilleet suosituksia analyysissa havaittujen keskeisimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjoituspöytäanalyysissa hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa sekä KPMG:n asiantuntijoiden tietoja ja kokemusta.
Sen jälkeen projektiryhmän raporttia on käsitelty dialogikokouksissa ja kuulemistilaisuuksissa kaikissa Pohjoismaissa. Tarkoituksena oli saada vahvistus työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä ongelmien olemassaolosta ja kommentit ratkaisuehdotuksista.
Kuulemisen perusteella voimme vahvistaa, että raportti saa laajaa tukea työnantajajärjestöiltä ja ammattiliitoilta kaikkialla Pohjoismaissa. Ongelmat on kuvattu oikein ja käsityksenä on, että ehdotetut ratkaisut tuovat parannusta tilanteeseen. Meille on ollut tärkeää laatia raportti, jonka perusteella viime käden päätöksentekijät voivat olla varmoja muutoksia tehdessään siitä, että ammattiliitot ja työnantajajärjestöt kaikkialla Pohjoismaissa kaipaavat kipeästi ratkaisuja.
Dialogi- ja kuulemisprosessin (joulukuu 2022–huhtikuu 2023) jälkeen projektiryhmä on päivittänyt raporttiluonnoksen, joten keskustelut ja lausunnot sisältyvät nyt lopulliseen raporttiin liitteenä. Raportti antaa sen vuoksi todennetun tietopohjan poliittiselle jatkokeskustelulle pohjoismaisen verosopimuksen päivittämisestä siten, että painopiste on hybridi- ja etätyöhön liittyvissä ongelmissa.
Tätä raporttia laadittaessa meillä oli käytössä aikaraja Pohjoismaiden verolainsäädäntöön säännöllisesti tehtäville tarkistuksille. Aikaraja oli 1. joulukuuta 2022, koska dialogikokoukset käynnistyivät joulukuussa ja raportin sisältö haluttiin ”lukita”, jotta kaikissa kokouksissa ja kuulemistilaisuuksissa käsiteltäisiin samansisältöistä raporttia.