TUTKIJAVERKOSTO ETSII RATKAISUJA ARKTISELLE ALUEELLE

SUOMI, RUOTSI, NORJA, VENÄJÄ

Pohjoismainen tutkijaverkosto Arctic Change Network tutkii arktisen alueen muutoksia sukupuolinäkökulman kautta. Tavoitteena on vahvistaa eri yliopistojen tutkijoiden välistä yhteistyötä ja lisätä tietoa alueen haasteista.

Pohjoismaiden tasa-arvorahasto myönsi vuonna 2013 kolmen eri yliopiston tutkijoille rahoitusta verkoston perustamiseen kaksivuotisen ”Sukupuolinäkökulma ja arktisen alueen ilmasto” -hankkeen avulla. Hankkeen aikana tutkijoille järjestettiin verkostotapaamisia eri yliopistojen välillä. Ryhmä keräsi myös materiaalia laajempaan ikääntymistä arktisella alueella koskevaan tutkimushankkeeseen. Lapin yliopiston tutkija Shahnaj Begun työskenteli hankkeen parissa jo tutkijakoulutettavana ja on ollut verkostossa mukana alusta asti. Hän katsoo, että arktisella alueella on edessään suuri demografinen haaste, joka on lähtöisin siitä, että monet nuoret ja erityisesti monet nuoret naiset muuttavat pois alueelta.

– Nuorten poismuutto tarkoittaa sitä, että on pulaa henkilöistä, jotka pystyvät hoitamaan alueelle jääviä vanhuksia. Tämä on ongelma, josta meidän on keskusteltava ja johon Pohjoismaiden pitäisi löytää yhteisiä ratkaisuja, hän sanoo.

Shahnaj Begun mainitsee ilmastonmuutoksen toisena suurena arktisen alueen haasteena ja toteaa, että ilmastonmuutos ja demografiset haasteet liittyvät osittain toisiinsa.

– Ilmastonmuutos tekee elämästä epävarmaa ja se taas vaikuttaa valitettavasti siihen, että monet nuoret eivät usko tulevaisuuteen täällä, hän sanoo.

Hän katsoo, että on tärkeää analysoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman kautta.

– Ilmastonmuutos vaikeuttaa esimerkiksi poroja hoitavia saamelaisia siten, että poroilla on entistä vaikeampaa löytää syötävää. Se vaikuttaa ensisijaisesti miehiin, sillä on yleisempää, että miehet hoitavat poroja, mutta se vaikuttaa myös naisiin, kun taloudellinen tilanne vaikeutuu ja perinteinen elämäntyyli on uhattuna.

Shahnaj Begun katsoo, että heidän arktisen alueen sukupuolitutkimusverkostonsa on vuosien mittaan avannut monia ovia niin uusille yhteistyöhankkeille kuin uusille tutkimushankkeillekin.

Verkosto koostui aluksi Suomen Lapin yliopiston, Ruotsin Uumajan yliopiston ja Norjan Tromsøn yliopiston tutkijoista. Ryhmä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut ja nykyään ryhmään kuuluu muun muassa Islannin Reykjavikin yliopiston ja Kanadan Manitoban yliopiston tutkijoita.

– Verkosto on helpottanut meitä arktisella alueella tai sitä koskevaa tutkimusta tekeviä sukupuolitutkijoita löytämään kollegoita ideoiden vaihtoon tai tekemään yhteistyötä, ja se on hyvin arvokasta.