MENETELMIÄ KOULUJEN NORMIKRIITTISEEN TYÖHÖN

NORJA, SUOMI, RUOTSI, AHVENANMAA

Normeja rikkovat oppilaat ovat erityisen alttiita kiusaamiselle, ahdistelulle ja syrjinnälle. Ehkä oppilaskunnat pystyvät näyttämään tietä kouluympäristöön, joka on avoin ja vastaanottavainen kaikille. Se on ”Turvalliset koulut – pohjoismainen menetelmä oppilasosallistumiseen ja normikriittisyyteen” -hankkeen lähtökohta.

− Tutkimukset osoittavat, että oppilaat, jotka rikkovat normeja esimerkiksi sukupuolen ilmaisun, seksuaalisuuden, ihonvärin tai toiminnallisuuden suhteen ovat koulussa erityisen riskialttiissa asemassa. Normit ovat kapeat ja jos millään tavalla erotut joukosta, olet vaarassa joutua haavoittuvaan asemaan, sanoo Linn Bylund, Norjan tasa-arvokeskus KUN:n vanhempi neuvonantaja.

He johtavat ”Turvalliset koulut” -hanketta yhteistyössä Ruotsin, Suomen ja Ahvenanmaan järjestöjen kanssa.

− Huomasimme, että maidemme koulumaailmoissa puhutaan paljon normikriittisyydestä, mutta käytännössä ei tapahdu paljon mitään ja siihen me haluamme puuttua, hän sanoo.

”Turvalliset koulut” sai rahoitusta Pohjoismaiden tasa-arvorahastolta vuonna 2021. Hankkeen kautta kehitetään ja testataan menetelmämateriaalia normikriittiseen työhön maiden yläasteilla ja lukioissa. Materiaali on suunnattu oppilaskunnille, koulujen johdoille ja oppilasedustajille (jotka tutkivat ilmoituksia koulussa tapahtuvasta loukkaavasta käytöksestä).

Linn Bylund uskoo, että oppilaskunnilla voi olla tärkeä rooli koulun normikriittisessä työssä, koska oppilaskuntien edustajilla on koulun johtoon verrattuna parempi näkemys siitä, mitä oppilaiden välillä tapahtuu.

− Oppilaita on kuunneltava, jotta onnistutaan tekemään kouluista turvallisia paikkoja kaikille, hän sanoo.

Hän katsoo, että oppilaskunnan yksi tärkeä tehtävä on tehdä näkyväksi ne normit, jotka ovat koululle ominaisia ja mihin ryhmiin tämä vaikuttaa negatiivisesti. Oppilaskunnan edustajien on tiedostettava omat etuoikeutensa, jotta tässä tehtävässä onnistutaan.  

− Jos kaikki oppilaskunnassa istuvat ovat valkoisia, ei ehkä nähdä, että koulussa ilmenee rasismia, esimerkiksi.

”Turvalliset koulut” -menetelmä ohjaa juuri tämäntyyppisten haasteiden ympärillä ja antaa konkreettisia vinkkejä siitä, kuinka oppilaskunnat voivat toimia normikriittisellä tavalla.

− Jos halutaan laaja katsaus koulussa ilmenevistä normeista, voidaan esimerkiksi lähettää kaikille koulukavereille kyselylomake.

Linn Bylund korostaa, että yksi edellytys sille, että oppilaskunnan työllä on merkitystä, on se, että koulun johto todellakin kuuntelee heitä.

− Tekopyhä oppilasdemokratia ei kelpaa, vaan rehtoreiden on aidosti kuunneltava, hän sanoo.

”Turvalliset koulut” -hankkeen aikana on käynyt ilmi, että monien oppilaskuntien mielestä koulun johtoa on vaikea tavoittaa. Siksi menetelmämateriaali sisältää mallin siitä, miten viestintää voidaan järjestää niin, ettei oppilaskuntien näkemyksiä voida jättää huomiotta, torjua tai unohtaa. 

Linn Bylund uskoo, että pohjoismaisen yhteistyön kautta löytyy paljon saavutettavaa paremman kouluympäristön puolesta.

− Koulumallimme ovat samantyyliset ja normikriittisessä työssä on meillä vastassa samantyylisiä haasteita. Uskon, että liittymällä yhteen voimme nopeuttaa prosessia sen sijaan, että työskentelisimme eri suuntiin.