NUORTEN KESKUUDESSA TAPAHTUVAN SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN VASTAISTA TOIMINTAA

RUOTSI, SUOMI, LATVIA, ISLANTI

Eri pohjoismaiden lastenoikeusjärjestöjen edustajat näkivät Metoo-liikkeen jälkeen, että tarvittiin lisää tietoa siitä, miten seksuaalinen häirintä voi toimia kiusaamisen muotona.

− Pohjoismaat ovat maailman johtavia kiusaamisen ehkäisyssä, mutta kun kyse on seksuaalisesta häirinnästä, huomasimme, että on tehtävä enemmän. Näimme, että kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän kentät oli tarpeen yhdistää, sanoo Åsa Gustavsson, ruotsalaisen Friends-järjestön asiantuntija.

Hän toimi ruotsalaisena koordinaattorina Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisprojektissa ”Research-based knowledge against sexual harassment and bullying among children and young people”. Pohjoismaiden tasa-arvorahasto myönsi hankkeelle rahoitusta vuonna 2019 ja tuloksena syntyi yksi raportti ja yksi konferenssi, joka kokosi yhteen kiusaamista vastaan työskenteleviä toimijoita.

Hankkeeseen osallistui lastenoikeusjärjestöjä Ruotsista, Suomesta, Islannista ja Liettuasta.

Yhtenä vaikeutena kiusattujen lasten ja nuorten tukityössä on se, että monet uhrit tuntevat häpeää. Tämä johtaa siihen, etteivät he halua kertoa, mitä he ovat joutuneet kokemaan ja tämä koskee ehkä erityisen paljon seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita lapsia, uskoo Åsa Gustavsson.

Hän näkee, että heidän hankkeensa on muun muassa lisännyt tietämystä siitä, miten voidaan helpottaa lapsia ja nuoria kertomaan omasta altistumisestaan.

− Lapset vastaavat usein ei, jos vain kysymme lapsilta, ovatko he joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteeksi, mutta jos taas kysymme tarkemmin eri toimista tai onko joku tehnyt heille jotain ilman heidän suostumustaan, silloin tulevat tarinat esiin, hän sanoo.

Åsa Gustavsson näkee näin jälkikäteen ajatellen, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteishanke ei ainoastaan tuonut uutta tietoa seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön. Hänen mielestään yhtenä tärkeänä sivuvaikutuksena on Pohjoismaiden ja Baltian maiden lastenoikeusjärjestöjen väliset syventyneet suhteet.

− Hankkeen kautta saimme mahdollisuuden jakaa menetelmiä ja työtapoja, ja tämä jakaminen on jatkunut, hän sanoo.

Hankkeen aikana perustettiin siihen osallistuvien organisaatioiden edustajien verkosto ja he ovat jatkaneet säännöllisiä tapaamisia.

− Muilta oppiminen on todella arvokasta. Yhdessä olemme myös vahvempi ääni. Toivottavasti tämä auttaa meitä saamaan läpi poliittisen tason muutoksia, sanoo Åsa Gustavsson.

Kouluissa tapahtuvan kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vastaisessa työssä hän näkee, että erityisesti nuorten LGBTI-henkilöiden alttius kaipaa enemmän näkyvyyttä.

− Näemme, että juuri nuoret hbtq-henkilöt joutuvat usein riskialueelle ja altistuvat monenlaiselle väkivallalle.