Assit Visit Faroe Islands. Daniel Rasmussen/Copenhagen Capacity. Johan Nilsson/Øresundsbron/Visit Denmark.
Siulittaasuutitaqarnermi suliassaqarfiit ukkatarisassat arlaqartut
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuutitaqarnermi inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat aamma Nunat Avannarliit nunarsuarmi inissisimanerat nukittunerusumik ukkatarineqarpoq.
Inuiaqatigiit isumannaatsuunerat nukittunerusoq
Avannaamioqatigiit isumannaatsuunerisa nukittorsarneqarnissaat siulittaasuutitaqartut immikkut qitiutippaat. Sulineq Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Finlandip aamma Ålandip 2025-mi siulittaasuutitaqarneranni pingaarutilimmik alloriarnerannut ikorfartorpoq, tassani inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat aamma upalungaarsimaneq qitiutinneqarput.
Nunat Avannarliit ajornartoornissanut aamma sakkutuulersornani saassussinernut patajaallisarneqassapput. Taamaaliortoqassappat Nunat Avannarlerni nunat arfineq-pingasut tamarmik akulerunnerullutillu peqataanerussapput. Suliassaqarfinni tamani akiuussinnaassuseqarnissamut aamma iliuuuseqarsinnaassuseqarnissamut tunngatillugu tamanna atuuppoq. Taamaattumik ministerit siunnersuisoqatigiivisa ataasiakkaat siulittaasuutitaqarnermi politikkikkut suliassaqarfitsik qanoq ineriartortinneqarsinnaanersoq, taamaalilluni Nunani Avannarlerni inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat ataatsimut nukittunerulernissaa immikkut qitiutippaat. Aammattaaq inuiaqatigiinni isumannaatsuunissaq siuarsarniarlugu siulittaasuutitaqartut ministerit siunnersuisoqatigiivisa sulinerup aamma nunat avannarliit sinnerisa suliaasa akornanni ataqatigiinneq pitsaasoq ingerlateqqippaat, tak. titartagaq 1.
Nunat Avannarliit ajornartoornernissanut aamma aarlerinartunut patajaannerulersinniarlugit, avannaamioqatigiit inuiaqatigiit isumannaatsuunissaannut aamma upalungaarsimanermut suleqatigiinnerat
Takusassiaq 1 Inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivini salliutinneqarpoq, ministerillu siunnersuisoqatigiivinit tamanit kivinneqassaaq, ataatsimut EU-mit, NATO-mit aamma HAGA-mit sinaakkutiliunneqartut atorlugit, nunap isumannaatsuunissamut soqutigisai eqqarsaatigalugit.
Nunat Avannarlerni pilersuinikkut isumannaallisaaneq pitsaanerusoq
Inuiaqatigiinni atuuffiit pingaarutillit aamma inuiaqatigiit isumannaatsuunerannik pitsanngorsaanermi qitiusup attanneqarnissaannut pilersuinikkut isumannaatsuuneq aalajangiisuulluinnarpoq. Danskit savalimmiormiullu siulittaasuutitaqarneranni Nunat Avannarlerni pilersuinikkut isumannaatsuutitsinermik salliutitsineq isumalluutinik inuiaqatigiinnut pingaarutilinnik pissarsisinnaanermik qulakkeerinneqataassaaq.
Nunat Avannarlerni pilersuinikkut isumannaatsuutitsinermik nukittorsaanerup salliutineqarneratigut, siulittaasuutitaqartut Nunat Avannarliit allanngortoqarneranut piareersimanermik, siunissami pilersuinikkut ajornartoornerit isumaginerannik ataatsimoortunik qulakkeerinneqataassaaq. Taamaattumik siulittaasuutitaqartut nunani avannarlerni pilersuinikkut isumannaatsuutitsinermut attaveqarfiit nutaat nukittorsarniarpaat. Attaveqarfiit ilaatigut suleqatigiissutigineqartussat attuumassuteqartut Nunani Avannarlerni pilersuinikkut isumannaallisaanermik siuarsaaniarlutk oqaloqatigiissutigissavaat. Assersuutigalugu misissueqqissaarnermi periutsit pillugit aamma nalimmassarsinnaanermut periusissinanik ilisimasanik aamma misilittakkanik avitseqatatigiinnikkuusinnaavoq, taamaalillutik nunat avannarliit oqartussaasa pilersuinikkut akornusiinerit iliuuseqarfiginissaannut piginnaasatik nukittorsarsinnassammatigit, kiisalu ilisimasanik aamma misilittakkanik isumalluutinut pingaarutilinnut pissarsinisssamut qulakkeerinnilluni aamma pilersuinikkut ajornartoornernik pinaveersaartitsilluni iluaqutsiillunilu.
Avannaamioqatigiit pilersuinikkut isumannaatsuunissamik nukittorsarneqarnissaannut iliuusissat suliniutinut tapertaasunut sammitinneqassapput, nunanilu tamalaani allani suliniutinik issuaanerunngitsunik.
Oqartussat aamma suliffeqarfiit namminersortut arlallit isumalluutinik assigiinnik pisariaqartitsimmata, oqartussani akisussaasunit aalajangersimasumik naliliinikkut isumalluutinik pingaarutilinnik pissarsinissamik suleqatigiissuteqarneq naleqarsinnaallunilu isumannaatsuusinnaavoq, assersuutigalugu pisariaqartitsiffiusuni ataatsimut pisiortornikkut, ataatsimut toqqorsiveqarnikkut, attartorsinnaanermut aamma atorsinnaanermut periarfissaqarneq ilanngullugit.
Nunat avannarliit suliffeqarfissuinik patajaallisaanermut tapertaanikkut, nunani avannarlerni inuussutissarsiornermut ministeriisa nunani avannarlerni suliffeqarfissuartigut ataatsimut suleqatigiinnissamut nalunaarutaannut attaviliisoqarsinnaavoq, Vision 2030-mi Nunat Avannarliit unammillersinnaassisaannut anguniakkamut tapertaanissaq siunertaralugu.
Bakteria sunnerneqarsinnaanngitsoq aamma Nunani Avannarlerni nakorsaatitigut suleqatigiinneq
Nunatta peqqissutsikkut aarlerinartunut iliuuseqarnissamut piareersimanissaannut nunani avannarlerni suliniutit pitsanngorsarnissaannut pisariaqartitsisoqarpoq – maanna aamma siunissami. Bakteriat sunnerneqarsinnaanngitsut amerliartuinnarnerat iliuuseqarnissamik pisariaqartitsitsiffiuvoq. Nakorsaatip bakterianut toqoraatip inuit inuunerannik kisissaanngitsunik annaassinikuuvoq, kisianni bakteriat amerliartuinnartut suneqarsinnaajunnaartarput. Nunat avannarliit akimorlugit bakteriat suneqarsinnaanngitsunut ineriartortitsineq pillugu ilisimasat misilittakkallu avitseqatigiissutigineqarnerisa siuarsarneqarnissaannut pisariaqartitsisoqarpoq. Nunani tamalaani ajornartorsiutit pillugit suliassaqarfiit akimorlugit akulerussuutsitsinikkut suliaqartarneq annertusiartorpoq, ataatsimut angusat pitsaanerusut anguniarlugit inuit-, uumasut nakorsaat-, naasut- aamma avatangiisit peqqissusaannik suliaqarneq aqqutigalugu. Avannaamioqatigiit sulinerat aamma suliassaqarfiit akimorlugit annertusarneqartariaqarpoq. Siulittaasuutitaqartut aammattaaq ataatsimut pisiortornikkut Nunat Avannarlerni nakorsaatit bakterianut toqoraatit pissarsiarineqarsinnaanerisa qulakkeernissaat sulissutigaat.
Nunat Avannarliit innuttaasunut mianerisarialinnut aamma aarlerinartumiittunut tunngatillugu upalungaarsimanermut pilersaarutit
Siulittaasoqatigiit aammattaaq nunat avannarliit suleqatigiinneranni inunnik isumaginninnermi utoqqarnullu suliassaqarfimmi suliniummik aallartisaaniarpoq, innuttaasut mianerisariallit aamma aarlerinartumiittut pisariaqartitaat pillugit ilisimasanik avitseqatigiinnissamik upalungaarsimanermut pilersaarummi ilanngussaqassapput. Suliniut ilaatigut nunat avannarliit upalungaarsimanermi ikiorserneqarnissamik imaluunniit tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisut ukkataralugit qulaajaanermik ilaqassaaq, innuttaasut utoqqaat, inuit innarluutillit aamma inuit inuuniarnikkut ajornartorsiorlutik inuusut (ass. angerlarsimaffeqanngitsut) pisariaqartissinnaasaannik – imaluunniit ajornartoornermit pilersinneqartut. Qulaajaanermit inernerit 2026-p naanerani saqqummiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Nunat Avannarliit nunarsuarmi nukittuut
Nunat Avannarliit nunarsuarmi suli nukittunerusumik inissisimassapput. Piffinni makkunani allanngorartuni, Nunat Avannarliit iliminnik qanimut suleqateqarnissaat aamma sanilitsinnut pitsaasumik atanerput nukittorsarnissaa aalajangiisuulluinnarpoq.
Nunat Avannarliit Issittumi
Issittoq Nunat Avannarliit tamarmiusut ilarujussuaniippoq. Nunat Avannarliit Issittumi Suliniutaat 1996-mili Issittumi pitsaasunik angusaqartitsisarpoq, avatangiisit aamma silap pissusia, inuuniarnikkut atukkat, aningaasaqarnikkut ineriartortitsineq kiisalu suleqatigiinnerit siuarsarnerisigut ukkataqarlutik. Suliniut 2026-mi ukiunik 30-nngortorsiorluni nalliuttorsiorniarpoq, avannaamioqatigiit Issittumi ukiut amerlasuut ingerlaneranni angusaat immikkut ukkatarineqassallutik. Tamanna 2026 tamakkerlugu malunnartinneqassaaq. Nunat Avannarliit Issittumi suliniutaanni Issittumi pisunik ilungersunartunik aarlerinartunillu aniguisinnaaneq aamma inuiaqatigiit nukittuut pingaarnertut ukkatarineqarput, tamannalu nuna avannarliit suleqatigiinnerisigut aamma Issittumi suleqatigiinnikkut siuarsarneqarsinnaavoq.
Nunat tamalaat Issittumi suleqatigiinnerat nunarsuarmi naalakkersuinikkut ingerlatsinermi ernumanartunit pitsaanngitsumik sunnerneqarpoq, Nunat Avannarliit qanittuiniittut ilanngullugit. Nunani tamalaani eqqartuussiveqarnikkut aaqqissuussaanermut tunngatillugu aamma suleqatigiit arlallit suleqatigiinnerannut annertuumik unammillernartoqartitsivoq. Issittumi eqqissisimatitsinissamik anguniagaq taamaalilluni tatineqarnerulerpoq. Nunat Avannarliit taamaattumik Issittumi patajaannermik aamma piujuartitsisumik siuariartornermik qulakkeerinninniarlutik suli suliaqassapput. Ullumikkut piujuartitsineq aamma nunarsuarmi eqqissiviilliornernut aamma allanngornernut aqqusaakkatsinnut akiuussinnaassueqarnermut tunngavoq.
Nunat Avannarliit Issittumi Suliniutaanni 2025-2027-mi Issittumi inuuniarnikkut akiuussinnaassuseqarneq ukkatarineqarpoq, Issittoq aningaasaqarnikkut akiuussinnaassusilik aamma Issittoq silap pissusianut avatangiisinullu tunngatillugu akiuussinnaassuseqartoq. Pingaarnersiuinerit Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Vision 2030-mut Nunani Avannarlerni inuuniarnikkut piujuartitsiffiusumik, mingutsitsinngitsumik aamma unammilleqatigiissinnaasumik pilersitsinissamik aallaaveqartoq. Taamaattumik avannaamioqatigiit Issittumi suleqatigiinnerat Issittumi inuuniarluarsinnaasunik najukkami inuiaqatigiinnik ineriartortsitsinissamik ukkatarinnippoq, najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortsitsineq aamma piujuartitsisumik aningaasaqarnikkut siuariartorneq tapersersorlugit kiisalu Issittumi mingutsitsinngitsumut allannguineq siuarsarniarlugit. Siulittaasuutitaqartut Kunngeqarfiup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarnerani sunneqatigiinnerit siuarsarniarlugit aallunniarpaat.
Nunat Avannarliit Nunani Killerni sanilii
Nunat Avannarliit Nunat Killiit saniliinik Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa suleqateqarnerannut attaveqarnermut aamma attaveqaqatigiinnermik annertusaanermut, nuuttarnerup annertusarneranut kiisalu ilisimasanik, ilisimatusarnermi aamma kulturikkut Nunat Avannarliit, USA, Canada, Tuluit Nunaat aamma Irland akimorlugit tapersersuinissaq anguniagaraat pingaarutilik. Siulittaasuutitaqartut pingaartumik suliaqarfiit pingasut ukkatariniarpaat:
- Nunat Avannarliit akornanni aamma USA-mi, Canadami, Tuluit Nunaanni aamma Irlandimi suleqatigiinnerup annertusarneratigut isumassarsianik aamma ilisimasanik avitseqatigiinnermik suleqatigiinnikkut nukittorsaaneq, ataatsimut unammilligassanut nutaaliaasumik aaqqiissutissat siuarsarneqarnerat ukkataralugu.
- Avannaanit Avannaanut Nunat Avannarliit Issittumiittut aamma Amerika Avannarlermi Issittoq akimorlugit suleqatigiinneq nukittorsarlugu, nuuttarneq, attaveqarfiit aamma inuusuttut, inuiaqatigiit aamma ilisimatusartut nunap immikkoortui akimorlugit akornanni avitseqatigiinneq ukkataralugit.
- Canadami aallartitaqarfimmik pilersitsinissamik suliniuteqarneq, qarasaasiakkut imaluunniit allaffimmi pisortamik toqqaanikkut, Nunat Killiit sanilit suleqatigineri nukittorsarniarlugu.
Nunat Baltikumimeersut aamma Nunat Avannarliit
Nunat Baltikumeersut aamma Nunat Avannarliit assigiiffeqartorujussuupput, tamat oqartussaaqataanerat, inuit pisinnaatitaaffii aamma eqqartuussiveqarnikkut toqqaviit ilanngullugit aamma suleqatigiinneq ataavartumik pitsanngorsarneqassaaq. Inuiaqatigiinni allanngorarnerit aamma pisariaqartitat pisariusut amerliartortut nunanut avannarlerni baltikumimilu atugarissaarnikkut aaqqissuussinernut nutaanik piumasaqaateqalerpuut. Nunat Avannarliit aamma Baltikum nunap immikkoortuata ataatsimut patajaassusaannik, nutaaliornermi aamma piujuartitsinermi suleqatigiinnissaannut periarfissaq annertoorujussuuvoq. Naleqassusaa ullumikkut suleqatigiinnerni soorlu assersuutigalugu nunat avannarliit aamma baltikumimi suliffeqarfinni pinerluttuliornernut attaveqarfii, nunat killeqarfii qaangerlugit sulisunik atornerluinerit akiorniarlugit kiisalu suliffeqarfinni unammilleqatigiinnermik naligiikkunnaartitsisut pillugit suleqatigiittoqarpoq. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa naalagaaffinnik Baltikumimiittunik, Estland, Letland aamma Litauen kiisalu Ukrainimi aamma Belarusimi inuttaasut inuiaqatigiinni illuatungiliunneq sakkortusiartorpoq, nunarsuarmi isumannaallisaanikkut pissutsit aamma Østersøp nalaani eqqissiviilliornerit malitsigisaannik. Baltikumimi nunat aamma Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Digitalinngorsaanermi (MR-DIGITAL) sulineranni ilanngullugit qaaqquneqarput, tassani digitalikkut suliassaqarfimmi ataatsimut periarfissat aamma unammilligassat politikkikkut aamma suliaqarnikkut suliarineqarput. Aammattaaq siulittaasuutitaqartut nunat Baltikumimeersut Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Kulturikkut (MR-KULTUR)-mi suleqatigaat, tassani kulturikkut suliassaqarfimmi upalungaarsimanikkut pilersaarusiornerup pitsanngorsarneqarnissaa sulissutigineqarpoq. Siulittaasuutitaqartut aammattaaq nunanik Baltikumimeersunik naligiimmik suleqatigiinnerit pitsanngorsarneqarnissaat sulissutigaat, aamma ministerit siunnersuisoqatigiit inissisimanerannut arlalinnut peqataanissamut neqerooruteqarlutik.
Nunat Avannarliit EU-mi
Nunat Avannarliit sorpassuartigut siuttuupput, Europamilu nukittuumik suliaqartutut inissisimassallutik. Pingaartumik digitalinngorsaanermi aamma mingutsitsinnginnerusumut allannguinermi, ilaatigut avannaamioqatigiit unammillersinnaassusaannut aamma piujuartitsinerannut tapertaallutik. Siulittaasuutitaqartut Danmarkip EU-mi ukiaanerani 2025-mi siulittaasuunerani misilittakkat suliniutillu sanarfeqqissavaat. Pingaartumik siulittaasuutitaqartut Europap isumannaatsuunissaa aamma Europa unammilleqatigiissinnaasoq mingutsitsinngitsorlu ukkatarineri nangissavaat.
