Assit Agaton Strom/Norden.org. Mathias Engmark/Roskilde Festival/Visit Denmark. Ricky John Molloy/Norden.org
Nunat Avannarliit inuiaqatigiinni piujuartitsisut
Nunani avannarlerni inuiaqatigiit atugarissaarneq tatiginninnermit annertuumik pivoq, kisianni ineriartornermi nikeriarnerit arlallit maanna nunat avannarliit atugarissaarnermut periusaat aamma inuiaqatigiit ataatsimoornerannik tatisipput. Nunat Avannarlerni inuiaqatigiit piujuartitsiffiuinnarnissaat aamma patajaatsuunissaat sulissutigissavarput. Inuit amerlanerusut namminersorlutik inuusinnaanissaannut aamma inuiaqatigiinni peqataanissaannut qanoq neqeroorutinik qanoq ineriartortitsissanerluta aamma pitsanngorsaassanerluta, siulittaasuutitaqartut ukkatarinnipput. Innuttaasut tamarmik pineqarput, utoqqaat isumassorneqarnissamik paaqqutarineqarnissamillu pisariaqartitsisut ilanngullugit. Inuiaqatigiit atugarissaartut aamma tassaapput, najukkami ataatsimoorfiit aamma innuttaasut nalinginnaasut qanimut iliuuseqaqatigalugit ataatsimoorluta atugarissaarnmermik pilersitsisut. Tamannalu aamma innuttaasut peqataanerannik siuarsaanissamik nassataqarpoq, innuttaasut inuit nunasisutut tunuliaqutaqartut ataatsimoorfinni pimoorussillutik aamma tamat oqartussaaqataanerannut ingerariutsinut peqataanissaat ilanngullugit.
Inuit tamarmik pitsaasumik inuuneqarnissamut naligiimmik periarfissaqarnerannik aamma kiffaanngissuseqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnissamik, inuiaqatigiinni piujuartitsinermut ilaavoq. Soorunami tamanna aamma niviarsiaqqanut arnanullu nunasisutut tunuliaqutaqartunut, pitsaanngitsumik inuiaqatigiinni aqunneqarnermik eqqugaasunut atuuppoq. Peqatigisaanik avatangiisit aamma pisuussutit kinguaariit tulliuttut pillugit mianerissavagut, tamannalu aamma inuiaqatigiit avataanit unammilligassanut aamma tatineqarnermut patajaatsuunissaannik ilaqarpoq. Oqartussaaqataanerput aamma naleqartitagut soorlu naligiinneq aamma naligiissitaaneq avannaamioqatigiit kinaassusaanni qitiupput. Tamanna mianerissavarput.
Takusassiaq 4 Takusassiami Nunat Avannarliit aamma EU-p Gini-koefficientiisa ineriartornerat takutinneqarpoq. Gini-koefficientip nunap isertitaasa agguataarneqarneranni naligiinnginneq takutittarpaa, tassani 0 isumaqarpoq, kikkut tamarmik assigiimmik isertitaqartut, 1 isumaqarluni, inuup ataatsip isertitat tamarmik pigigai.
Najoqqutaq Nordregio, Nordic Statistics Database (GINI01) aamma Statistics Iceland
Tamat oqartussaaqataanerit nukittuut
Nunat avannarlerni inuiaqatigiit atugarissaarnerannut inuiaqatigiit nukittuumik ataqatigiinnerat tunngaviusoq. Tamanna suli nukittunerulersissavarput. Inuiaqatigiit ataqatigiinnerat ataasiakkaanut aamma eqimattanut avatangiisinik toqqissisimanartunik tapersersuisunillu pilersitseqataasarput, tamannalu ajornartoornernut akiuussinnaassusermik annertusititsisarput. Inuit ataasiakkaat aamma eqimattat ataatsimoortut malittarisassaannik aamma tunngaviannik malinninngikkaangata, inuiaqatigiit ataqatigiinnerat unammillerneqalertarpoq. Katingassutaasoq aamma naalagaaffimmut inatsisitigut illersugaasumut upperinninneq annikillisittarpaat, ataatsimoornerlu ajornartoornerni patajaappallaarunnaartittarlugu. Taamaattumik siulittaasuutitaqartut killeqarfiit qaangerlugit pinerluttuliortarnerit akiorneqarnerat aamma tamat oqartussaaqataanerannik nukittorsaanissaq aamma Nunat Avannarlernut tatiginninneq immikkut pingaartinniarpaat.
Tamat oqartussaaqataanerat aamma tatiginninneq nukittunerusut
Nunani avannarlerni peqatigiiffilerineq immikkuullarissoq, ulluinnarni najukkami oqartussaaqataanerit pingaaruteqartut, meeqqat inuusuttullu tamat oqartussaaqataanerannut peqataanermik aamma ileqqunut peqataasinnaanermik misigisaqarfigisaat qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanersoq siulittaasuutitaqartut ukkatariniarpaat. Tamanna tamat oqartussaaqataanerannut annertuumut aamma inuiaqatigiinni tatiginninnermik tunngaveqartumik siunissamut annertuumik qulakkeerinneqataassaaq.
Nunat avannarlerni inuiaqatigiit nalinginnaasut nukittorsarniarlugit, siulittaasuutitaqartut, Foreningen Norden suliakkerniarpaa, Dansk Ungdoms Fællesråd suleqaatigalugu inuiaqatigiinnut ataatsimeersuartitsinissaannik.
Aqqissuussaasumik aamma pinerloqatigiinnianit pinerluttarneq
Nunat avannarliit sorpassuartigut aaqqissuussaasumik aamma pinerloqatigiinniarnit pinerluttarnernut tunngasunut unammilligassaqarput, tamakku annertusiartuinnartumik killeqarfiit qaangerlugit pileraluttuinnarput. Nunat avannarliit siunissami unammilligassat iliuuseqarfiginissaanut periarfissaqarnissamut, nunat avannarliit qanimut suleqatigiinnissaat taamaattumik pingaarutilerujussuuvoq. Siulittaasuutitaqarnermi killeqarfiit qaangerlugit, aaqqissuussaasumik aamma pinerloqatigiinnianit pinerluttuliortarnerit akiorneqarnerinik sulineq ingerlateqqinneqassaaq. Digitalimik sullissinerit aaqqissuussaasumik pinerlunnernut atornerluinernut, meeqqanik inuusuttunillu sulisussarsiortarneq ilanngullugit iliuuseqarnernut suliniuteqarnermi suleqatigiinneq pitsanngorsarusupparput, taamatullu aamma nunat avannarliit ataatsimut nunanik allanik suleqateqartarnerannut tunngatillugu pitsanngorsaarusuppugut, tassuuna pinerluttuliortut tunuliiaqutaasut nunani avannarlerni peqarniitsumik pinerluttuliornernik ingerlataqartarput.
Nunat Avannarlerni aamma nunarsuarmi tamarmi naligiissitaanermik siuarsaaneq
Nunat Avannarlerni naligiissitaaneq tamat oqartussaaqataaneranni tunngaviullunilu qitiusumik naleqartinneqarpoq. Suiaassutsit akornanni naligiissitaaneq aamma inunnut LGBT+-nut naligiimmik pisinnaatitaaffiit, inuit ataasiakkaat nammineq inuunerminnik ilusilersuinissaminnut aamma inuiaqatigiit ineriartornissaannut pingaaruteqarluinnarput. Nunat Avannarliit unammillersinnaassuseqaannassappata, Nunat Avannarlerni innuttaaqataasut tamarmik peqataanissaannik aamma nunani avannarlerni inuiaqatigiit atugarissaarnerannut ineriartortitsinissamut naligiimmik periarfissaqarnissaannik pisariaqartitsisoqarpoq.
Nunat Avannarliit naligiissitaanermik suliaqarnermi annertuumik angusaqarnikuupput, kisianni suli naammassinngilagut. Tamatuma peqatigisaanik nunani tamalaani naligiissitaanermut aamma LGBT+ pisinnaatitaaffiinut tatisisoqarpoq. Siulittaasuutitaqartut taamaattumik naligiissitaaneq siuarsarniarlugu siammasissumik ingerlatsiniarput.
Pushing for Progress
Nunani arlalinni aamma nunani tamalaani oqallinnermi aaqqissuussaasumik aamma aalajangersimasumik arnat naligiissitaanerannut, atoqatigiinnikkut kinguaassiornikkullu peqqissutsimut aamma pisinnaatitaaffinnut kiisalu inuit LGBT+-imeersut pisinnaatitaaffiinut akerliusoqarpoq. Nunat avannarliit ukiunut arlalinnut suliniut Pushing for Progress akuersissutiginikuuaat, nunat avannarliit akerliunermut aamma naligiissitaanermik siuarsaaneq iliuuseqarfiginiarlugit ataatsimoorneq attakkumallugu.
Siulittaasuutitaqartut nunani avannarlerni IDAHOT+ (international dag mod homofobi og transfobi) malunnartinniarpaat aammalu naligiissitaaneq arnallu nammineq timiminnut inuunerminnullu aalajangiisinnaanerannut tunngasumik ataatsimeersuartitsiniarput.
Angutit, angutaaneq aamma naligiissitaaneq
Ukiumi kingullermi Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa angutit angutaassuserlu ukkatarileraluttuinnarpaat. Ileqqut aamma suiaassutsimut naatsorsuutit aamma angutit nukappiaqqallu inuunermi atugaannut, periarfissaannut aamma unammilligassaannut sunniuteqarput.
Siulittaasuutitaqartut nalunaarusiamik ’State of Nordic Men 2026’-mik suliaqarput, ilaatigut angutit nittartakkami inuunerannut aamma naligiissitaanermut isumaannik misissuisussamik.
Qanimut attuumassuteqartuni nakuusernernik siusinaartumik sumiissusersineq aamma katsorsaaneq
Suiaassutsimik tunngaveqartumik nakuuserneq ataasiakkaat innarligasaannginnerannik akornusiineruvoq, ataasiakkaanut, ilaqutaasunut aamma allanut qanigisanut inuiaqatigiinnullu ilungersunartunik kinguneqartitsisarpoq. Nunat avannarliit suleqatigiinneranni aamma nunani tamalaani oqalliffinni allani nakuusernermik akiuineq suliassaq pingaartinneqarpoq
Nunat Avannarliit akimorlugit aamma Baltikumimik suleqateqarluni pinaveersaartitsinermi aamma siusinaarluni iliuuseqarnermi periutsinik nutaanik ineriartortitsinissaq siulittaasuutitaqartut ukkataraat.
Unammillersinnaassuseq aamma naligiissitaaneq
Naligiissitaaneq Nunat Avannarliit unammillersinnaassusaannut sunniuteqarpoq. Nunani avannarlerni innuttaasut pikkorissuseqarnerminnik aamma piginnaasaminnik tapertaasinnaanermut kiffaanngissuseqarnerannut nunani avannarlerni inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut iluaqutaasumik naligiissitaanerup pisariaqartinneqarneranik pissuteqarpoq.
Siulittaasuutitaqartut unammillersinnaassuseq aamma naligiissitaaneq pillugit misissuinermik aallartitsissapput, naligiissitaanerup aningaasaqarnikkut siuariartornermut qanoq tapertaasinnaanera ilanngullugu.
Meeqqat Inuusuttullu
Meeqqat inuusuttullu pitsaasumik inuuneqarnerat Nunat Avannarlerni inuiaqatigiit piujuartitsinerannut toqqavissaq pingaaruteqarpoq. Siulittaasuutitaqartut Nunat Avannarlerni inuusuttut ukkatarineqarnissaat suli salliutippaat, inuusuttunik peqataatitsineq ilanngullugu. Inuusuttut Nunanut Avannarlernut ilisimasaannut aamma piginneqataanermik misigissusaannut tapersersuissaagut. Allatut oqaatigalugu avannaamioqatigiit ataatsimoornerannut kinguaariinnut nutaanut qiimmatsannissamik qulakkeerinninnissamik pisariaqartitsivugut.
Nunat avannarlerni meeqqat inuusuttullu inuunerat assigiinngitsuupput. Illoqarfissuarni inuusuttut inuunerat isorliunerusuni inuusuttut inuunerannit allaaneruvoq, tassani inuusuttut aaqqissugaanerat unammillernartoqarpoq. Taamaattumik sumiiffinni isorliunerusuni inuusuttut aaqqissugaanerisa nukittorsarneqarnissaannik suliniuteqarnissarput pingaaruteqarpoq.
Savalimmiut siulittaasuutitaqarnermi pisumut Generation North Atlanticimut qaaqqusisuupput, tassani inuusuttut nunanit avannarlernit arfineq-pingasunit tamanit workshopernernut, saqqummiinernut aamma suliffeqarfinnut pulaarnernut katersuutissapput, nutaaliornermut aamma nunap immikkoortuini ineriartortitsinermut isumassarsiornissaq siunertaralugu.
Meeqqat inuusuttullu peqqissusaat
Nunani Avannarlerni meeqqat inuusuttullu amerlavallaartut atugarliornermik misigisaqartarput, ataatsimoorfinnut isumalinnut peqataanatik aamma siunissaq pillugu ernumassuteqarneq annertusiartoqarpoq. Meeqqat inuusuttullu peqqinnartumik aamma toqqissisimanartumik peroriartornissaannik tapersersuinermi misilittakkat pitsaasut Nunani Avannarlerni siammarterneqassapput.
Atugarliornermik siusinaartumik paasiniaaneq aamma pinaveersaartitsineq, meeqqat inuusuttullu piffissaatillugu eqqortumik ikiorserneqarnissaannut aamma sivisuumik atugarliornermik misigisaqannginnissaannut qitiulluinnarpoq. Siulittaasuutitaqartut inunnik isumaginninnermik suliassaqarfimmi ilisimasanik avitseqatigiinneq pitsanngorsarusuppaat, meeqqat inuusuttullu peroriartornerminni pitsaasumik atugaqarnissaannut periutsit atorsinnaasut.
Siulittaasuutitaqartut Tarnikkut Peqqissuseq pillugu Ataatsimeersuartitsiniarput, taanna siullermeerluni Danmarkip, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaata 2015-mi siulittaasuutitaqarnerani ingerlanneqarpoq.
Siulittaasuutitaqartut aamma meeqqat inuusuttullu atugaannik ukkatarinninniarput, sammisanik danskit Trivselskommissions anbefalinger (2025)-mik aallaaveqartunik suniuteqarnikkut, meeqqanut inuusuttunullu kiisalu suliassaqarfimmi susassaqartunut allanut apuussaqarnissamik anguniagaqartunik.
Siulittaasuutitaqartut aammattaaq Nunani Avannarlerni innuttaasut peqqissusaat pitsanngorsarniarlugu suliaqarput, ilaatigut meeqqat inuusuttullu tupanik nikotininillu akulinnik tunisassianik atuinerannut pinaveersaartitsinermik suliniutinik ukkataqarnikkut.
Imarisat ajoqusiisut aamma meeqqanik inuusuttunillu illersuineq
Digitalikkut attaveqarfinni imarisat ajoqusiisut aamma inerteqqutaasut ullumikkut unammilligassaapput, pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu. Meeqqat inuusuttullu algoritmenut pinngitsoorsinnaajunnaartitsisunut, ileqqorluttumik niuernermi periutsinut aamma annertuumik paasissutissanik aamma paasissutissanik kinaassutsimut tunngasunik katersinernut illersuinissamik pisariaqartitsineq annertusiartuinnarpoq. Taamaattumik EU-p digitalinut malittarisassaat nunap immikkoortortatsinni misiliutigineqartussaapput. Siulittaasuutitaqartut meeqqatta inuusuttortattalu illersorneqarnerunissaannut qanoq iliorsinnaanerput politikkikkut oqaluuseraat, nunap immikkoortua digitalikkut siuttutut periutsinik pitsaasunik aamma aaqqiissutinik aalajangersimasunik tapertaasinnaanersoq ilanngullugit. Tamanna aamma EU-mi inatsisit atuutsinneqarnerannut tunngatillugu auuppoq, aammalu suliassaqarfimmut inatsisissaq Europap sinnerata isumassarsiorfigisinnaasaa.
Meeqqat inuusuttullu piffissami digitaliusumi
Digitalinngorsaanerup meerartatta inuusuttortattalu inuunerannik allannguivoq. Teknologiit nutaat, inuit attaveqaqatigiittarfii, silassorissuusiaq aamma digitalitigut piginnaasanik peqarnissamut pisariaqartitsinermi, meeqqat inuusuttullu teknologiimik qanoq atuinissamut isornartorsiortumik isumaliortarnissaannik pisariaqartitsivugut aammalu digitalit silarsuaanni qanoq ingerlasoqartassanersoq. Nunani avannarlerni meeqqat inuusuttullu piffissami digitalimik atuiffiusumi illersornissaat pingaaruteqarpoq.
Siulittaasuutitaqartut aamma meeqqat inuusuttullu skærminik atuisarnerat ukkatariniarpaat. Skærmimik atuinerup annertunerani meeqqanut inuusuttunullu pitsaanngitsumik kinguneqartitsisarneranut tunngatillugu, kisianni aamma meeqqat inuusuttullu internetimik atuinerminni toqqissismanissaannut tunngavoq. Teknologiip ineriartornerata meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissaannik aamma ilinniarnissaannik tapersersuinissaa aamma siuarsaanissaa pingaaruteqarpoq.
Suliffeqarneq piujuartitsiffiusoq
Nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnermi periuserput aamma akissarsiat pillugit isumaqatigiissutinut aaqqissuussaanerput immikkuullarissut mianerissavagut, taakku sullivimmi avatangiisit isumannaatsuunerannik aamma peqqinnartuunerannik qulakkeerinnippoq, aammalu nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnermi naapertuuttumik unammilleqatigiittoqarnera. Periuserput naalakkersuisut, sulisitsisut aamma sulisartut akornanni aaqqiissutinik atorluarsinnaasunik, unammilleqatigiissinnaassusermik aamma sulisunut pissutsinik iluarsisanik nassaarniarluni qanimut suleqatigiittoqarneranik ilisarnaateqarpoq. Peqatigisaanik piffissami allanngorarfiusumiippugut, nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnerit ataatsimut unammilligassanut nutaanut ataavartumik isummertariaqartarput.
Nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnermik nukittorsaaneq
Nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnermi periutsinik siunissamut qulakkeerinninnissaq siulittaasuutitaqartut ukkataraat, suliffeqarfeqarnermi illuatungeriinnut nammineq annertuumik ingerlatsiffiusumik aamma suliffeqarfeqarnermi periutsit nukittorsarnissaannut tamatumunngalu ilanngunnissaq ataavartumik oqaloqatigiittoqartarnissaa. Minnerunngitsumik piffissami sulisut akornanni allanngorarnernik nalaataqartoqarneranik. Tamakku nunani avannarlerni ataatsimut unammilligassaapput, immitsinnut ilinniarfigisinnaalluta aamma isumassarsiorfigisinnaalluta, taamaalilluta siunissamut piareersimassagatta.
Nunani avannarlerni suliffeqarfinni pinerluttuliornermut suliniuteqarneq nukittunerusoq
Siulittaasuutitaqartut nunani avannarlerni suliffeqarnermi pinerluttuliorneq aamma sulisunik atornerluineq pillugu suleqatigiimmeq ingerlateqqippaat. Pissutsit iluarsisat aamma naapertuuttumik unammilleqatigiinneq nunani avannarlerni suliffeqarfeqarnermi tunngaviusumik atugassarineqassapput. Akissarsiat aamma atorfininnermi atukkat aqqutigalugit, nunani avannarlerni suliffeqarfeqarfinni naapertuuttumik aamma kiffaanngissuseqarluni aalasinnaassusermik qulakkeerinninnissamut tunngavoq, nunanit allanit suliartortut aamma aallartitat ilanngullugit, aamma tamatuminnga sunniuteqarluartumik atortitsineq.
Sulinermi pinerluttuliorneq Nunani Avannarlerni annertusiartortoq aamma nalinginnaasumik unammilligassaasoq paasinarsivoq. Siulittaasuutitaqartut taamaattumik nunat avannarliit misilittakkanik aamma sulinermi pinerluttuliornerit akerlilerniarlugit iliuusissat pitsaanerit pillugit avitseqatigiissinnaanerat ukkataraat.
Kulturikkut tusagassiornikkut suliffeqarfik isumannaatsoq
Nunani Avannarlerni kulturikkut annertusaaneq
Nunarsuarmi naalakkersuinikkut maanna inissisimanerup nunani avannarlerni ataatsimut kulturip pingaassusaanik naqissusiivoq, ataatsimoorluni tatiginninnermik, ataqatigiinnermik aamma tamat oqartussaaqataanerannik naleqartitanit atassuteqartoq. Siulittaasuutitaqartut kulturip nunani avannarlerni ataatsimoornermut kulturip atuunnerata naqissuserneqarnissaa sulissutiginiarpaa, kulturip nunani avannarlerni katingassutaanerannut, kinaassutsimut aamma tamat oqartussaaqataanerannik naleqartitanut illersuutaanissaa ilanngullugu.
Siulittaasuutitaqartut ilaatigut misissorniarpaat, nunat avannarliit kulturikkut inuuneqarnermik qanoq illersuisinnaanerat aamma tapersersuisinnaanerat, nunani avannarlerni inuttut aamma inuiaqatigiittut naleqartitat immikkuullarissut annertusarnissaannut tapertaasumik. Tamanna ilaatigut kulturimut periarfissat pitsanngorsarneqarnerannut, kulturikkut kingornussassanik illersuinermut, aamma inuusuttut inersimasullu atuarusussuseqarnerulernissaanut tunngavoq, nunat avannarliit oqaatsit pillugit politikkiannik il.il. tapersersuineq. Suliaqarneq Baltikumimi nunat qanimut oqaloqatigalugit pissaaq, taakku Nunat Avannarliit sakkortuumik naleqartitatigut ataatsimoorussaqarfigaat.
Kulturikkut inuussutissarsiutinik tapersersuineq
Kulturikkut annertusaanerup ilaatut siulittaasuutitaqartut kulturikkut inuussutissarsiutit saniatigut ukkatarerusuppaat. Nunani avannarlerni kulturikkut inuusutissarsiutit nutaaliornermut aamma siuariartornermut takussutissaannaanngillat, aammali ilisarnaatinut nukittunerusunut aamma naleqartitaqarfiusunut tapertaapput, tamat oqartussaaqataanerannut naleqartitanut aamma ammasuunermut pingaartitsisut. Piffissami eqqunngitsumik paasissutissiineq aamma avissaartuutsitsineq siammarneqartillugu, kulturi aamma nutaaliorsinnaassuseq aningaasaqarnikkut aamma periusissiornikkut sakkussanngussapput, Nunat Avannarliit annerusumik naleqartitaminnik siammarterinissamut atorsinnaasaat.
Kulturikkut inuussutissarsiutinut periarfissat atorluarniarlugit, Nunat Avannarliit akimorlugit suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, nunani avannarlerni kulturikkut suliaqartut Nunat Avannarlerni aamma nunani tamalaani saqquminerannik nukittorsaaniarluni aalajangersimasumik suliniuteqarnikkut. Taamaammat Nunat Avannarliit akimorlugit qanoq kulturikkut avammut tunisassiornerup qanoq periusissiornikkut suliarineqarsinnaanersoq, siulittaasuutitaqartut misissorniarpaat, pingaartumik nunarsuarmi naalakkersuineq eqqarsaatigalugu.
Nunani Avannarliit akimorlugit tamanik kiffartuussisunik saqqummersitanik annertusaaneq
Siulittaasuutitaqartut kulturikkut inuussutissarsiutinik suliaqarnermut atatillugu tusagassiorfinnik immikkut ukkatarinninniarput. Nunani Avannarlerni tamanut kiffartuussisumik saqqummersitanik pilersitsinermik nukittuumik ileqqoqarpugut, tassani iluanaaruteqarnissaq aamma aliikkusersuinissaq kisimik siunertarineqanngillat, paasissutissiineq aamma kulturimik pilersitsineq siunertarineqarput. Ukiuni qulikkaani kingullerni nunanit allanit aallakaatitsisarfiit nunani avannarlerni aamma Europami niuerfinni malunnaatilimmik inissisimalersimapput. Netflix aamma HBO Max 2023-p naanerani Danmarkimi, Finlandimi, Norgemi aamma Sverigemi 7,7 mio.-nik atuisoqarput. Taakku malunnaateqarneerat nunani avannarlerni kulturikkut paasinnittariaatsimut navianartorsiortitsipput, najukkami oqalutuat, oqaatsit aamma kulturikkut innersuussutit qallerneqariartuinnarsinnaammata, nunanit allanit aallakaatitassianut iluaqutaasumik.
Tamanut kiffartuussisumik aallakaatitassianik nunat avannarliit suleqatigiinnerat pitsaanerusoq, oqaatsitigut assigiinngisitaarnermut, najukkamit tunngaveqartumik aamma nunarsuarmut isiginnittumik qulakkeerinneqataasinnaavoq – nunat avannarliit akornanni, kisianni aamma nunarsuup sinneranut. Ajornartorsiut nunami namminermi taamaallaat aaqqinneqarsinnaanngilaq, kisianni Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermik aamma periusissiornermik pisariaqartitsiffiuvoq.
Siulittaasuutitaqartut suliniutinik oqallisiginnipput aallartitsillutillu, Nunat Avannarliit aamma nunarsuup sinnera akimorlugit tamanut kiffartuussisumik aallakaatitassianik annertusaasunik siammasissunillu tapersersuisinnaasunik. Suliaqarneq suleqatigiissitanit aallaaveqassaaq, MR-k-p Finlandip aamma Ålandip siulittaasuutitaqarnerani pilersinneqartussatut isumaqatigiissutigisaannit.
