Työmenetelmä

Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvo- ja LGBTI-alan yhteistyötä johtavat sukupuolten tasa-arvosta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisista oikeuksista vastaavat ministerit, jotka muodostavat tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvoston (MR-JÄM). Ministerit kokoontuvat vähintään kerran vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja tekemään yhteisiä päätöksiä alueilla, joilla pohjoismainen yhteistyö tuottaa suuremman hyödyn kuin mihin maat yksinään kykenisivät. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.

Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto pyrkii edistämään järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan pohjoismaista yhteistyötä ja kohdentaa siksi vuosittain varoja pohjoismaiseen tasa-arvorahastoon ja pohjoismaiseen LGBTI-rahastoon. Varoja myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaista hyötyä tasa-arvon ja LGBTI-asioiden alalla.

Virkamieskomitea koostuu kaikkien Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin edustajista, ja se kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa. Virkamieskomitea johtaa käytännön työtä, valmistelee ministerikokouksia ja panee täytäntöön niissä tehdyt päätökset. Kukin maa voi nimetä virkamieskomiteaan kaksi jäsentä, joista toinen on tasa-arvoalan ja toinen LGBTI-alan asiantuntija.

NIKK on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin tasa-arvo- ja LGBTI-alaan liittyvissä kysymyksissä. Se kokoaa ja välittää tasa-arvo- ja LGBTI-alan tietoa, tutkimustuloksia, poliittisia linjauksia ja käytänteitä pohjoismaisesta näkökulmasta.

Pohjoismainen visio ulospäin suuntautuneesta Pohjolasta pyrkii vahvistamaan Pohjoismaiden ääntä kansainvälisillä foorumeilla. Pohjoismaat haluavat yhdessä lujittaa sitoutumista kansainvälisiin velvoitteisiin, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisia oikeuksia Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. 

Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto osallistuu vuosittain YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istuntoon. Tarkoituksena on näkyvöittää tasa-arvohaasteisiin kehitettyjä pohjoismaisia ratkaisuja ja tuoda Pohjoismaiden ääni kuuluville kansainvälisessä tasa-arvopolitiikassa. 

Pohjoismaiden hallitukset voivat vastaavasti hyödyntää tasa-arvo- ja LGBTI-alan yhteistyötä koordinoidessaan ja yhteensovittaessaan maiden kantoja EU:ssa ja Euroopan neuvostossa. Näin voidaan vahvistaa Pohjoismaiden yhteistä ääntä ja tuoda esille hyviä pohjoismaisia tuloksia ja ratkaisuja. 

Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto on vuodesta 2017 tehnyt tasa-arvoalan yhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Tarkoituksena on luoda verkostoja, vaihtaa kokemuksia ja kehittää pohjoismais-balttilaisia ratkaisuja.

Tasa-arvo- ja LGBTI-alan yhteistyötä tulee tarkastella Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden ohjausasiakirjojen, kuten Visio 2030:n, valossa, ja työ on järjestettävä kestävää kehitystä, tasa-arvoa sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmaa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

https://www.norden.org/fi/information/yhdessa-kestavan-kehityksen-tasa-arvon-seka-lasten-ja-nuorten-puolesta

Pohjoismaiden ministerineuvosto raportoi vuosittain Pohjoismaiden neuvostolle tasa-arvotyöstään ja tasa-arvonäkökohtien sisällyttämisestä kaikkeen pohjoismaiseen yhteistyöhön.
 
Työtä sukupuolten välisen tasa-arvon ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisten oikeuksien edistämiseksi tehdään intersektionaalisesti, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäisväestöön, vähemmistötaustaisiin ja vammaisiin.

Yhteistyö pohjautuu relevanttiin tietoon ja faktaan, ja työmuotona ovat muun muassa kokemustenvaihto ja keskustelut, joita edistetään pohjoismaisten foorumeiden, hyvien esimerkkien, tiedotuksen, asennemuokkauksen, LGBTI-alan pohjoismaisten tutkimusten ja kansallista lainsäädäntöä koskevan tiedonvaihdon avulla. 

Työhön on tarvittaessa otettava mukaan myös Pohjoismaiden ministerineuvoston muut sektorit.

Yhteistyöohjelma on voimassa vuosina 2025–2030, mutta kausi jaetaan kahteen kolmivuotiseen työsuunnitelmaan, jotka kattavat vuodet 2025–2027 ja 2028–2030.  

Ensimmäisen työsuunnitelmakauden jälkeen voidaan tehdä väliarviointi.

Yhteistyöohjelmaa voidaan arvioida säännöllisesti muulloinkin pääsihteerin ja ministerineuvoston harkinnan mukaan.