Pohjoismainen
kielipoliittinen
julistus
Käyttämämme kieli tai kielet vaikuttavat merkittävästi siihen millaisena näemme itsemme, millaisena muut näkevät meidät ja millaisena me itse näemme muut. Kieli ja kulttuuri kertovat myös historiasta ja ne muodostavat keskeisen yhteisen perustan yhteiskunnallisille rakenteillemme. Kielellä on oma tehtävänsä yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen rakentajana sekä demokratian ja osallistumisen lujittajana. Siksi pohjoismainen kieliyhteys on tärkeää yhteispohjoismaisen identiteetin jatkuvan kehittymisen kannalta ja se edistää samalla Pohjolan kehittymistä maailman integroituneimmaksi alueeksi.
Suuressa osassa Pohjoismaita puhutaan jotakin skandinaavisista kielistä, mutta useilla muillakin kielillä on paikkansa monikielisellä alueellamme. Mehän pidämme kaikkia kieliä samanarvoisina vaikkei niillä kaikilla olekaan samanlaista roolia. Yhteiskunnan toimintaa ylläpitävät kielet ovat kieliä, joita voidaan käyttää virallisissa yhteyksissä. Pohjoismaissa niitä ovat fääri, grönlanti, islanti, norja (bokmål; kirjanorja ja nynorsk; uusnorja), ruotsi, saamelaiskielet, suomi ja tanska. Saamelaiskielet ja grönlanti määritellään alkuperäiskansojen kieliksi. Seuraavia kieliä on puhuttu pitkään Pohjoismaissa ja siksi niillä on erityisasema kansallisina vähemmistökielinä: meänkieli, kveeni, suomi, saamelaiskielet, romani, jiddiš ja saksa. Lisäksi Pohjoismaissa on eri viittomakieliä. Pohjoismaihin on tullut vuosien saatossa maahanmuuton myötä useita uusia kieliä muilta kielialueilta, ja siten myös uusia äidinkieliä. Koulussa kaikki lapset ja nuoret oppivat englantia ja vaihtelevassa määrin muitakin kieliä. Meidän pohjoismaalaisten on tärkeää omata erittäin hyvät taidot kansainvälisesti merkittävissä kielissä. Monikielisyys ja rinnakkaiskielisyys auttavat vahvistamaan Pohjoismaiden asemaa maailmassa ja tukevat yhteistä visiotamme.
Haluamme pohjoismaisena kieliyhteisönä pitää yllä ja kehittää sekä kaikkia kieliämme että kieliyhteyttämme. Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaissa on opetukseen ja koulutukseen sisällytettävä muiden Pohjoismaiden, mukaan luettuna Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan, kielten, kulttuurin ja yhteiskuntaolojen opetusta. Haluamme vahvistaa puhuttujen kielten tuntemusta ja ymmärtämistä, etenkin skandinaavisten kielten ymmärtämistä. Lasten ja nuorten kiinnostusta muiden Pohjoismaiden kieliä ja pohjoismaista yhteistyötä kohtaan tulee vahvistaa, sillä juuri heidän tulee jatkaa työtä pohjoismaisten kieliyhteyden hyväksi.
Tämän julistuksen tavoitteena on muodostaa perusta kokonaisvaltaiselle, yhtenäiselle, pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kielipolitiikalle, jolla varmistetaan, että
- Pohjoismaiden yhteiskunnan toimintaa ylläpitävät kielet säilyvät vahvoina ja elinvoimaisina nyt ja vastaisuudessa
- yhteiskunnan toimintaa ylläpitävät kielet säilyvät yhteiskunnan toimintaa ylläpitävinä, ja niitä voidaan käyttää tieteen kielenä nyt ja vastaisuudessa
- pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään vastedeskin skandinaavisia kieliä eli norjaa, ruotsia ja tanskaa
- kaikki Pohjoismaihin kuuluvat kielet säilyvät elinvoimaisina ja kehittyvät ajassa, jota leimaa digitalisaatio sekä tekoäly, kansainvälistyminen ja maahanmuutto
Pohjoismainen kielipolitiikka täydentää kunkin maan kansallista kielipolitiikkaa ja pyrkii varmistamaan, että jokainen pohjoismaalainen
- kykenee puhumaan, ymmärtämään, lukemaan ja kirjoittamaan sitä kieltä tai niitä kieliä, jotka hänen asuinalueellaan ylläpitävät yhteiskunnan toimintaa, niin että hän voi aktiivisesti osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- kykenee kommunikoimaan vähintään yhdellä skandinaavisella kielellä ja taitaa muita skandinaavisia kieliä, niin että hän voi olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- pystyy pitämään yllä ja kehittämään äidinkieltään, alkuperäiskansan kieltään, viittomakieltään ja kansallista vähemmistökieltään
- saa tietoa kielellisistä oikeuksista ja Pohjoismaiden kielellisestä tilanteesta
Tämän julistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti päivitettävien työohjelmien avulla. Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutus- ja tutkimusministerineuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriministerineuvosto varmistavat, että asianomaiset alat laativat, hyväksyvät ja panevat täytäntöön ohjelmat tämän julistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.