Davviriikkalaš
giellapolitihka
julggaštus
Dat giella dahje dat gielat maid mii geavahit váikkuha ollu dasa, movt mii ipmirdit iežamet, movt earát ipmirdit min, ja movt mii fas ipmirdit sin. Giella, oktan kultuvrrain, lea maid historjáguoddin ja min deháleamos oktasaš sosiála vuođđoráhkadus. Dat ovddida oktavuođadovddu ja luohttámuša ja nanne demokratiija ja osolašvuođa. Davviriikkalaš giellaservodat lea dehálaš, danin go dat ovdánahttá oktasaš davviriikkalaš identitehta. Dainna lágiin sáhttet Davviriikkat ieža nai ovdánit, máilmmi eanemus integrerejuvvon regiovdnan.
Máŋgga sajis Davviriikkain hubmojuvvo muhtun skandinávalaš giella. Dáppe min máŋggagielat regiovnnas hubmojuvvojit eará gielat nai. Dain gielain leat máŋggalágan rollat. Liikká atnit daid ovttaárvosažžan. Davviriikkaid servodatguoddi gielat, maid sáhttá atnit virggálaš ulbmiliidda, leat dánskkagiella, dárogiella (girje- ja ođđa dárogiella), fearagiella, islánddagiella, ruonáeatnangiella, ruoŧagiella, sámegiella ja suomagiella. Sáme- ja ruonáeatnangiella definerejuvvojit eamiálbmotgiellan nai. Čuovvovaš gielain lea sierra stáhtus nationála unnitlogugiellan danin go dat leat hubmojuvvon guhká Davviriikkain: meänkieli, kveanagiella, suomagiella, sámegiella, románagiella, jiddisch ja duiskkagiella ja vel davviriikkalaš seavagielat. Dasa lassin leat sisafárrejeaddjit boahtán deike jagiid čađa. Sii hupmet guđetge iežaset eatnigiela ja dainna lágiin leat eatnigielat lassánan. Buot mánát ja nuorat ohppet eŋgelasgiela skuvllas. Muhtimat ohppet eará gielaid nai. Lea dehálaš ahte davviriikalaččat máhttet bures daid gielaid, main lea riikkaidgaskasaš mearkkašupmi. Dát máŋggagielatvuohta ja bálddalasgielatvuohta nanne sihke Davviriikkaid váikkuhanfámu máilmmis ja iežamet oktasaš višuvnna.
Davviriikkalaš servodahkan mii háliidit seailluhit ja ovddidit sihke iežamet gielaid ja iežamet giellaservodaga. Davviriikkaid oahpahus ja oahppu galgá Helssega soahpamuša mielde fátmmastit eará davviriikkalaš gielaid, kultuvrraid ja servodatdiliid. Dat siskkilda maid Fearsulluid, Ruonáeatnama ja Ålándda. Mii háliidit nannet iežamet máhtu ja ipmárdusa daid gielaid hárrái mat hubmojuvvojit, erenoamážit skandinávalaš gielaid hárrái. Beroštupmi Davviriikkaid gielain ja oktasašbargguin ferte lassánit mánáid ja nuoraid gaskkas. Sii dat galget doalvut davviriikkalaš servodaga viidáseappot.
Dán julggaštusa ulbmil lea ráhkadišgoahtit viiddis, oppalaš, guhkesáigásaš ja effektiiva giellapolitihka, mas
- Davviriikkaid servodatguoddi gielat leat ja bissot nanusin ja eallin
- servodatguoddi gielat bissot servodatguoddin ja ain sáhttet geavahuvvot dieđalaš giellan
- davviriikkalaš oktasašbargu maiddái boahteáiggis čađahuvvo golmma skandinávalaš gillii, namalassii dánskkagillii, dárogillii ja ruoŧagillii
- buot Davviriikkaid gielat seilot ja ovdánit digitaliserema, dahkujierpmi, internationaliserema ja migrašuvnna áigodagas.
Davviriikkalaš giellapolitihkka dievasmahttá Davviriikkaid iežaset giellapolitihkaid ja váldá váldoáššin ahte juohke davviriikalaš
- máhttá hupmat, ipmirdit, lohkat ja čállit dan gillii mii lea servodatguoddin dan guovllus gos son orru, vai son sáhttá oassálastit servodateallimii
- máhttá gulahallat unnimusat ovtta skandinávalaš gillii, ja máhttá eará skandinávalaš gielaid dan mađe, ahte son sáhttá oassálastit davviriikkalaš giellaservodahkii
- oažžu vejolašvuođa seailluhit ja ovddidit iežas eatnigiela, eamiálbmotgiela, seavagiela ja nationála unnitlogugiela
- sáhttá oažžut dieđuid gielalaš vuoigatvuođaid birra ja Davviriikkaid gielladili birra.
Dán julggaštusa ulbmilat galget čuovvoluvvot bargoprográmmaid mielde mat ođasmuvvet jeavddalaččat. Davviriikkaid oahpahus- ja dutkanministtarráđđi ja kulturministtarráđđi galgaba fuolahit ahte prográmmat válbmanit ja dohkkehuvvojit, ja fuolahit ahte relevánta sektorat ollašuhttet dán julggaštusa ulbmiliid.