Avannaamioqatigiit
oqaatsinut politikki
pillugu nalunaarutaat
Oqaatsit atukkavut immitsinnik paasinnittarnitsinnut, inuit allat uagutsinnik paasinnittarnerannut, uagullu taakkuninnga paasinnittarnitsinnut assut pingaaruteqarput. Oqaatsittaaq kulturilu oqaluttuarisaanermik atatitsisuupput, ataatsimoorussaraavullu inuiaqatigiittut aaqqissuussaanitsinni pingaarnerpaasut. Ataatsimoornermik tatiginninnermillu pilersitseqataapput, tamallu oqartussaaqataanerat peqataanerlu annerulersittarlugu. Taamaattumik avannaamioqatigiinni oqaatsitsigut ataatsimoorneq avannaamioqatigiittut ataatsimoorussamik kinaassuseqarnerup ineriartortittuarnissaanut pingaaruteqarpoq, taamatuttaarlu nunarsuarmi nunani peqatigiillutik ataatsimoorfeqartunit Avannaamioqatigiit peqataatitsinerpaatut siuarsarniarneranut iluaqutissiilluni.
Avannaamioqatigiit ilarujussuani Skandinaviamiut oqaasiisa arlaat atugaapput. Tamatuma saniatigut oqaatsit allat arlallit nunani peqatigiilluta ataatsimoorfigisatsinni piupput, oqaatsillu tamaasa naligiitsippavut, naak tamarmik assigiimmik atuuffeqanngikkaluartut.
Nunani Avannarlerni oqaatsit inuiaqatigiinnit atugaasut, pisortani siunertanut atorneqarsinnaasut tassaapput danskisut, finskisut, Islandimiusut, kalaallisut, Norgemiusut (bokmål aamma nynorsk), saamisut, Savalimmiormiusut svenskisullu. Taakkunannga saamit kalaallillu oqaasii nunap inoqqaavisa oqaasiisut nassuiarneqarlutik. Oqaatsit tulliuttut Nunani Avannarlerni sivisuumik atorneqarsimanermikkut nunagisaminni ikinnerussuteqartut oqaasiisut immikkuullarissumik inissisimaffeqarput: Meänkieli, kvænsk, finskisut, saamit oqaasii, romani (chib), romanes, jiddisch aamma tyskit oqaasii. Taakkununnga ilaapput nunani avannarlerni tusilartut ussersuutaat. Naggataatigullu oqaatsit arlalippassuit nutaat, ukiut ingerlanerini allamiusut oqaaseqartut nutserarnerisa kingunerisaannik ilitsoqqussaralugu oqaasinnguuttut.
Atuarfinni meeqqat inuusuttullu tamarmik tuluit oqaasii ilinniartarpaat, aammalu minnerusumik annerusumilluunniit allamiut oqaasii allat ilinniartarlugit. Nunarsuarmi oqaatsinik atugaasunik Avannaamioqatigiiusugut piginnaasaqarluarnissarput pingaartuuvoq. Taamatut arlariinnik oqaaseqarneq illugiinnillu oqaaseqarneq nunarsuarmi Avannaamioqatigiit inissisimaffianik anguniagassatullu takorluukkanik ataatsimoorussatsinnik nukittorsaaqataapput.
Oqaatsivut tamaasa oqaatsitigullu ataatsimoorfigisavut attallugillu ineriartortissallugit
Avannaamioqatigiinni ataatsimoorullugu kissaatigaarput. Helsingforsimi isumaqatigiissut najoqqutaralugu Avannaamioqatigiinni ilinniartitsineq ilinniagaqarnerlu nunat avannarliit allat – Savalimmiut, Kalaallit Nunaat Ålandilu taakkununnga ilanngullugit – oqaasiinik, kulturiannik inuiaqatigiinnilu pissutsinik ilaqassapput.
Ataatsimoorussatut ilisimasat aamma oqalunnikkut oqaatsinik paasinnittarneq annertusassallugit kissaatigaarput, pingaartumik Skandinaviami oqaatsinik paasinnittarneq. Avannaamioqatigiinni oqaatsinik aamma nunat avannarliit suleqatigiinnerat pillugu soqutiginninneq meeqqani inuussuttunilu annerulersinneqassaaq. Taakkuuppummi avannaamioqatigiit ataatsimoorfiannik ingerlatitseqqiisussat.
Nalunaarummut matumunnga anguniagaq tassaavoq oqaatsinut politikkimik pingaarnermik, ataatsimoorussamik, piffissamut ungasissumut atuuttussamik sunniuteqarluartumillu tunngaviunissaa, tassani pineqarlutik:
- Avannaamioqatigiinni oqaatsit inuiaqatigiinni atugaasut patajaatsuullutillu uummaarissuussasut
- oqaatsit inuiaqatigiinni atugaasut inuiaqatigiinnit atugaajuassasut, aammalu ilisimatusarnikkut oqaatsit atorneqarsinnaajuassasut
- avannaamioqatigiinni suleqatigiinneq aamma siunissami Skandinaviamiut oqaasii, tassa danskit, norskit svenskillu oqaasii atorlugit ingerlanneqartassasoq
- Avannaamioqatigiinni oqaatsit tamarmik uumassuseqartuarlutillu piffissami digitaalinngorsaaffiungaartumi ineriartortinneqassasut, tamatumani ilaallutik qarasaasiakkut piginnaasalikkat (AI), nunat tamalaanut saakkiartornerit, aamma nunagisat qimallugit nunanut allanut nuttarnerit.
Avannaamioqatigiit oqaatsinut politikkiata nunani avannarlerni oqaatsinut politikkit piusut tamakkiisunngortissavai qulakkeerniarlugulu avannaamioqatigiit tamarmik:
- sumiiffimmi najugaqarfigisaminni oqaatsinik inuiaqatigiinni atugaasuunik ataatsinik arlalinnilluunniit oqalussinnaanissaat, paasinnissinnaanissaat, atuarlutillu allassinnaanissaat, eqeersimaarlutik inuiaqatigiinni peqataasinnaaqqullugit
- Skandinaviamiut oqaasiinik minnerpaamik ataatsimik attaveqaqateqarsinnaanissaat Skandinaviamilu oqaatsinik allanik ilisimasaqarnissaat, taamaalillutik avannaamioqatigiit oqaatsitigut ataatsimoornerannut peqataasinnaaqqullugit
- ilitsoqqussaralugu oqaatsiminnik, nunat inoqqaavisa oqaasiinik, tusilartut ussersuutaannik aamma nunami ikinnerussutillit oqaasiinik attassinissamut ineriartortitsinissamullu periarfissaqarsinnaaqqullugit
- oqaatsitigut pisinnaatitaaffinnut Nunanut Avannarlernut atuuttunut aamma taakkua oqaatsitigut inissisimanerat pillugu paasissutissanut periarfissaqarsinnaaqqullugit.
Nalunaarummi matumani anguniakkat suliassatut pilersaarutinik, akuttoqatigiissaartumik nutarterneqartartunik malitseqartinneqarumaarput. Nalunaarummi matumani anguniakkat anguneqarnissaat siunertaralugu immikkoortoqarfinnit attuumassuteqartunit ingerlatassat suliarineqarnissaat, akuerineqarnissaat atuutsinneqalernissaallu Nunat Avannarliit Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ministerit Siunnersuisoqatigiiffiata aamma Nunat Avannarliit Kulturimut Ministerit Siunnersuisoqatigiiffiata qulakkeerniarpaat.