Toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat rajaesteet
Miten pohjoismainen yhteistyö voi auttaa ratkaisemaan tärkeimmät toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet ammattipätevyyden hyödyntämiseksi toisessa Pohjoismaissa?
Nykyiset haasteet
Toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet ammattipätevyyksien hyväksymisessä ovat olleet vuosikausia pohjoismaisen yhteistyön asialistalla.
Asiaan alettiin kiinnittää huomiota toden teolla vuonna 2015 pidetyn Pohjoismaiden kasvua ja rajaesteitä käsittelevän konferenssin yhteydessä, johon kokoontui työmarkkinaosapuolia ja poliitikoita eri puolilta Pohjoismaita keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista ja kasvun edistämisestä Pohjoismaissa.
Konferenssissa mainittiin toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet tärkeänä aiheena, josta kuitenkin puuttui konkreettista tietoa. Tämän pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto tilasi vuonna 2020 kartoituksen toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä Pohjoismaissa.
Rambøll-konsulttiyritys sai tehtäväksi laatia analyysin, ja tulokset julkaistiin raportissa, jossa käsiteltiin toimialakohtaisen sääntelyn esteitä pohjoismaiselle liikkuvuudelle. Raportissa ei kartoitettu kaikkia esteitä, siinä tunnistettiin 11 konkreettista tapausta.
Ajatushautomo toteaa kuitenkin, että myös tulevaisuudessa on vaikea laatia koottua katsausta kaikista esteistä
Rambøllin raportin pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti käynnistää seuraavana vuonna hankkeen, jonka tuli ratkaista 6 kaikkiaan 11 tapauksesta. Hanke jatkui vuoden 2022 syksyyn.
Hankeryhmä sai ajatushautomolta jatkuvasti virikkeitä, ja vastaavasti ajatushautomo käytti työssään kuudesta tapauksesta saatuja kokemuksia.
Ajatushautomon tutkimus ja analyysi perustuivat Rambøllin raporttiin ja sitä seuranneeseen hankkeeseen kuuden valikoidun esteen ratkaisemisesta. Lisäksi ajatushautomon jäsenet toivat tietoa alan haasteisiin ja yhteistyöhön liittyvistä omista kokemuksistaan – esimerkiksi yleistä tietoa asiaankuuluvista rakenteista, toimijoista jne.
Ajatushautomo toteaa kuitenkin, että myös tulevaisuudessa on vaikea laatia koottua katsausta kaikista esteistä, sillä toimialojen vaatimukset muuttuvat, ja esteitä syntyy ja niitä myös häviää jatkuvasti.
Toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien esteiden luokittelu
Ajatushautomo on luokitellut toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet niiden vaatiman ratkaisun mukaan. Näin voidaan luoda ratkaisuja toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien esteiden kokonaisuuksille sen sijaan, että ratkaistaan yksi este kerrallaan. Tämän perusteella ajatushautomo toteaa, että toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet ammatillisen koulutuksen hyödyntämiseksi voidaan pohjimmiltaan jakaa kolmeen eri luokkaan. Esteiden taustalla on jokin näistä kolmesta:
- Informaatio-ongelmat
- Pätevyysongelmat
- Dialogiongelmat
Seuraavilla sivuilla kuvaillaan näitä ongelmakokonaisuuksia ja hahmotellaan, millaisia ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan. Mainittakoon, että esteiden aiheuttamat ongelmat voivat sisältyä useampaan luokkaan. Esimerkiksi pätevyysongelmat voivat aiheuttaa myös informaatio-ongelmia.
Informaatio-ongelmat
Ajatushautomo arvioi, että suuri osa ammatillisen koulutuksen hyödyntämisen esteistä toisessa Pohjoismaassa ei välttämättä ole esteitä teknisessä mielessä.
Sen sijaan kyse on koetuista esteistä, jotka perustuvat myytteihin ja oletuksiin vaatimuksista ja sääntelystä. Työntekijät voivat esimerkiksi olettaa, etteivät he voi hyödyntää koulutustaan toisessa Pohjoismaassa, koska he eivät löydä tietoa siitä, että koulutus itse asiassa tunnustetaankin toisessa maassa. Toinen esimerkki voi olla se, että yritykset eivät palkkaa työntekijöitä tai alihankkijoita muista Pohjoismaista, koska ne olettavat, että näiden koulutukset eivät ole voimassa kyseisessä maassa.
Suuri osa ammatillisen koulutuksen hyödyntämisen esteistä toisessa Pohjoismaassa ei välttämättä ole esteitä teknisessä mielessä
Ajatushautomon käsityksen mukaan tämäntyyppisiä esteitä on paljon, ja ne yhdessä voivat rajoittaa liikkuvuutta Pohjoismaissa huomattavasti.
Ajatushautomo katsoo kuitenkin myös, että tällaiset esteet voidaan yleensä poistaa tai niitä voidaan madaltaa nopeasti vähillä resursseilla, ehkä yksinkertaisesti siten, että oikea tieto pyritään saamaan helpommin asianomaisten osapuolten saataville.
Pätevyysongelmat
Tähän luokkaan kuuluvat esteet johtuvat todellisista pätevyysongelmista. Ajatushautomon arvion mukaan tähänkin luokkaan kuuluu suhteellisen paljon esteitä.
Tässä on kyse todellisista esteistä siinä mielessä, että työntekijältä esimerkiksi puuttuu tietty pätevyys, jotta hän voisi työskennellä toisessa Pohjoismaassa.
Hyvä esimerkki tästä on se, että monet suomalaiset työnantajat vaativat, että työntekijät ja alihankkijat käyvät työsuojelukurssin, jossa opitaan muun muassa erityisesti Suomelle tärkeitä asioita, joita ei sen vuoksi opita vastaavilla kursseilla muissa Pohjoismaissa. Tässä on kyse välttämättömästä pätevöittämisestä, jotta kyseinen henkilö voi työskennellä Suomessa. Kyse on siis todellisesta esteestä, jota voi luultavasti vain pienentää tietoa lisäämällä / paremmalla tiedottamisella.
Kyseinen tapaus on hyvä esimerkki siitä, että pätevyysongelmat voidaan usein kokea suuremmiksi kuin mitä ne ovat – eli ne sisältävät usein elementtejä informaatio-ongelmista. Suomalainen kurssi kestää yhden päivän ja maksaa 69–100 €. Ajatushautomon käsityksen mukaan este on todellinen, mutta myös ratkaistavissa.
Teknisessä mielessä kyseiset esteet ovat usein rajoittavia. Yksittäisen henkilön on usein vaikea hahmottaa, miten paljon aikaa ja rahaa pätevyysongelman ratkaiseminen vaatii. Siksi esteet voidaan kokea suuremmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämän vuoksi ajatushautomo katsoo, että tiedottamista on pyrittävä parantamaan.
Dialogiongelmat
Viimeiseen luokkaan ajatushautomo sijoittaa dialogiongelmiksi nimittämänsä esteet. Päinvastoin kuin pätevyysongelmat, dialogiongelmat ilmentävät sellaisia esteitä, jotka eivät ole todellisia. Sen sijaan niitä syntyy, koska puuttuu vuoropuhelua eri pohjoismaisten osapuolten väliltä.
Päinvastoin kuin pätevyysongelmat, dialogiongelmat ilmentävät sellaisia esteitä, jotka eivät ole todellisia
Kyse voi esimerkiksi olla esteistä, joissa koulutusta ei tunnusteta toisessa Pohjoismaassa. Syy on siinä, ettei vastavuoroisesta tunnustamisesta ole tehty sopimusta – siis siitä huolimatta, että koulutukset ovat oleellisilta osiltaan identtiset, jolloin kyseessä pitäisi korkeintaan olla pätevyysongelma. Sellaisen ongelman voisi ratkaista lyhyellä lisäkurssilla niille työntekijöille, jotka haluavat hyödyntää koulutustaan toisessa Pohjoismaassa.
Yksi esimerkki tästä on tapauskuvaus pohjoismaista liikkuvuutta häiritsevien toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien esteiden kartoitusta koskevasta Rambøllin raportista: Ruotsissa rakennustyöläisten norjalaiset ammattitutkinnot tunnustetaan automaattisesti, mutta ei Tanskan ja Suomen vastaavia tutkintoja – vaikka Tanskan ja Suomen koulutukset ajatushautomon arvion mukaan muistuttavat paljon ruotsalaisia tutkintoja.
Oletetaan, että este johtuu ensisijaisesti puuttuvasta vuoropuhelusta eri maiden asianomaisten osapuolten välillä. Kyseisessä vuoropuhelussa oletettavasti selviäisi, että Tanskan ja Suomen koulutukset tulisi myös tunnustaa automaattisesti.
Ajatushautomon käsityksen mukaan tämäntyyppiset esteet voitaisiin usein ratkaista, mikäli toimialojen ja koulutuslaitosten välille saataisiin järjestettyä oikeanlaista vuoropuhelua.
Keskiössä on ollut löytää kestäviä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka tekevät tulevat raportit tarpeettomiksi
Suositellut aloitteet
Seuraavassa esitellään ajatushautomon ehdotuksia kolmen ongelma-alueen ratkaisuiksi.
Tavoitteena on ollut löytää kestäviä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka tekevät tulevat raportit tarpeettomiksi.
Ratkaisut on muotoiltu siten, että Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa jo laadittuja ratkaisuja voi käyttää uudelleen. Siksi tämän osa-alueen tulevaisuutta turvaaviin ratkaisuihin ei liity suuria kuluja.
Aloite 1:
Esteiden raportointijärjestelmä
Huolimatta alalla tehdyistä tutkimuksista ja kartoituksista ei ole täydellistä yleiskuvaa toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä ammattipätevyyksien hyväksymisen osalta. Yksi syy on se, että ala kehittyy koko ajan, minkä vuoksi uusia esteitä voi syntyä jatkuvasti. Mikäli esteitä syntyy jatkuvasti, myös niiden tunnistaminen on jatkuvaa.
Niitä osapuolia, jotka yleensä kokevat esteet nopeimmin, ei ole tällä hetkellä aktivoitu järjestelmällisesti. Ajatushautomo kuitenkin arvioi, että suurin osa konkreettisista esteistä voidaan ratkaista informaation avulla, mikäli niitä onnistutaan tunnistamaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti.
Suositus
Ajatushautomo ehdottaa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto käyttää toista kahdesta nykyisestä rajaesteiden raportointijärjestelmästä. Järjestelmää tulee käyttää ammattipätevyyksien hyväksymistä estävien esteiden jatkuvaan raportointiin.
Järjestelmä on jo toimiva, ja se on periaatteessa jo käytettävissä tämäntyyppisten esteiden raportointiin. Käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, koska kyseisiä esteitä kohtaavia ei ole aktivoitu järjestelmän käyttämiseen. Suosituksena onkin aktivoida koulutuslaitokset, työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset raportoimaan ammattipätevyyksiä koskevista esteistä niiden havaitessa esimerkkejä, jotka niiden mielestä edellyttävät toimenpiteitä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset neuvontapalvelut saavat näin automaattisesti tiedon raportoiduista esteistä, ovat ne sitten informaatio-, pätevyys- tai dialogiongelmia. Sen jälkeen neuvontapalvelut voivat tarpeen mukaan raportoida esteistä rajaesteneuvostolle.
Jos kyse on informaatio-ongelmista, neuvontapalvelut voivat saada tehtäväksi ratkaista ne saman tien. Jos kyse on pätevyys- tai dialogiongelmista, rajaesteneuvosto voi sen sijaan päättää jatkokäsittelystä.
Edut
- Parempi yleiskatsaus ja nopea tunnistaminen helpottavat kaikkien esteiden ratkaisemista ja mahdollisten toimien priorisointia tarpeen mukaan.
- Jatkuvan raportoinnin myötä kalliita kartoitusraportteja ei tulevaisuudessa tarvita.
- Olemassa olevien järjestelmien ja prosessien käyttö minimoi ratkaisun kulut.
Toiminta
- Laaditaan yhteistyömalli, jossa kaikki roolit ja vastuut on selkeästi määritelty.
- Otetaan yhteyttä ammattiyhdistyksiin, työnantajajärjestöihin ja koulutuslaitoksiin, joille tiedotetaan mahdollisuudesta raportoida toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä.
- Järjestetään kickoff-tyylinen perehdytystilaisuus, jotta kaikki saavat tietää uuden ratkaisun käyttöönottoon liittyvät roolinsa ja vastuunsa.
Aloite 2:
Pätevyysvaatimusten alusta
Jotkut toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet koskevat pieniä, mutta todellisia pätevyyseroja koulutuksissa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta siitä, mitä tarvitaan, jotta koulutus olisi käyttökelpoinen Pohjoismaissa. Kutsumme näitä esteitä pätevyysongelmiksi. Tällä hetkellä näihin pätevyysongelmiin ei ole ratkaisua, koska ei ole yleiskuvaa siitä, voiko – tai miten voi – saada oman ammatillisen koulutuksensa tunnustettua toisessa Pohjoismaassa tai kaikissa Pohjoismaissa.
Jotkut toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet koskevat pieniä, mutta todellisia pätevyyseroja koulutuksissa
Suositus
Ajatushautomo ehdottaa, että perustetaan alusta, jossa annetaan yleiskuva siitä, onko henkilön saama ammatillinen koulutus toisen maan pätevyysvaatimusten mukainen. Ajatushautomo ehdottaa, että tieto eroista laaditaan ensin Pohjoismaiden 50 yleisimmästä ammatillisesta koulutuksesta ja että yleiskuvaa täydennetään sen jälkeen jatkuvasti raportointijärjestelmään raportoitujen erojen pohjalta (ks. Aloite 1: Esteiden raportointijärjestelmä).
Edut
- Näin helpotetaan niiden kansalaisten liikkuvuutta, jotka suorittavat Pohjoismaissa jonkun 50 yleisimmästä ammatillisesta koulutuksesta.
- Yleiskuvaa voidaan laajentaa jatkuvasti, kun tunnistetaan uusia pätevyyserojen aiheuttamia esteitä.
- Samanaikaisesti tunnistetaan ne koulutukset, joissa ei ole lainkaan pätevyysongelmia, mikä myös tuodaan esille.
Toiminta
- Koulutusten, ammattiyhdistysten ja työnantajajärjestöjen edustajien tulee auttaa 50 koulutuksen valinnassa sekä varsinaisessa kartoituksessa.
- Tehdään kartoitus niistä pätevyysongelmista, jotka koskevat Pohjoismaiden 50:tä yleisintä ammatillista koulutusta.
- Toimialojen, ay-liikkeen ja koulutusten tulee olla yhtä mieltä aloitteesta ja tukea sitä.
- Alusta perustetaan, sitä markkinoidaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Voidaan esimerkiksi harkita, voisivatko Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset neuvontapalvelut, joiden tehtävänä on jo nyt kansalaisten informoiminen, ottaa tämän tehtävän hoitaakseen.
Aloite 3:
Ammatillisten koulutusten dialogikomitea
Harvinaisimmat toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet ammatillisen koulutuksen osalta johtuvat dialogiongelmista. Niitä syntyy, koska Pohjoismaiden toimialojen välillä ei ole luonnollista vuoropuhelua, jossa keskityttäisiin esimerkiksi todistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen – vaikka ne olisivatkin lähes identtiset. Näiden esteiden ratkaisemiseksi tarvitaan dialogia.
Suositus
Ehdotetaan, että Pohjoismaiden ministerineuvosto perustaa rajaesteneuvoston kautta dialogikomitean, jossa työnantajajärjestöjen, ay-liikkeen ja ammatillisten koulutusten edustajat voivat kokoontua, kun rajaesteneuvosto arvioi, että se on neuvoston työn kannalta tarkoituksenmukaista – esimerkiksi:
- Keskustelemaan dialogiongelmiin liittyvistä rajaesteistä, joita on saatu raportointijärjestelmästä.
- Suunnittelemaan tulevia toimia, joiden avulla kyseisiä ongelmia voidaan välttää tulevaisuudessa.
Edut
- Käynnistetään vuoropuhelu asianomaisten osapuolten välille toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä ammatillisille koulutuksille keskittyen konkreettisiin ratkaisuihin.
- Oikea-aikaisella vuoropuhelulla voidaan mahdollisesti ehkäistä tulevien esteiden muodostumista.
Toiminta
- Rajaesteneuvosto päättää perustaa dialogikomitean toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä ammatilliselle koulutukselle.
- Toimialojen, ay-liikkeen ja koulutuslaitosten edustajat ovat antaneet suostumuksensa osallistua dialogikomiteaan.
- On selvitettävä, ketkä edustavat eri toimialoja, ay-liikettä ja koulutuslaitoksia dialogikomiteassa.
Esteitä syntyy, koska Pohjoismaiden toimialojen välillä ei ole luonnollista vuoropuhelua, jonka keskiössä olisi esimerkiksi toistensa todistusten tunnustaminen – vaikka ne olisivatkin lähes identtiset