Pohjoismaisen yhteistyön lisäämis­potentiaali

Ammatilliset koulutukset on rakennettu Pohjoismaissa eri tavoin, ja haasteet vaihtelevat maasta toiseen. Siksi ajatushautomon käsitys on, että yhteiset one-size-fits-all-ratkaisut – esimerkiksi kampanjat tai samanlaiset koulutuksiin tehtävät muutokset – onnistuvat vain harvoin. Erilaisten kokemusten pohjalta voidaan sen sijaan todeta, että yksittäisissä maissa on suurta potentiaalia oppia toisiltaan parhaista käytännöistä.
Ajatushautomo suosittaa kaikkiaan viittä konkreettista aloitetta:
  1. Ammatillisten koulutusten pohjoismainen komitea
  2. Analyysi osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta Pohjoismaissa
  3. Vertaileva analyysi ammatillisista koulutuksista Pohjoismaissa
  4. Täydennyskoulutuksen tarvekartoitus
  5. Yhteispohjoismainen koulutusalusta
""

Aloite 1:

Ammatillisten koulutusten pohjoismainen komitea

Tulevat aloitteet, joilla lisätään ammatillisten koulutusten vetovoimaa, on toteutettava tavoitteellisesti niin, että lähtökohtana ovat todelliset tarpeet, joihin priorisoidaan resursseja. Näin varmistumme siitä, että reagoimme tulevaisuudessa hyvissä ajoin, kun esiin tulee uusia tarpeita ja haasteita.
Tällä hetkellä niiltä osapuolilta, jotka voivat vahvistaa koulutusten vetovoimaa, puuttuu kuitenkin yleiskuva ajankohtaisista tarpeista. Kuten aloitteesta 2 käy ilmi, ajatushautomo ehdottaa tämän vuoksi analyysin laatimista osaamisen kysynnän ja tarjonnan ajankohtaisesta tasapainosta Pohjoismaissa. Samaan aikaan on tärkeää, että tätä tietoa aktivoidaan ja hyödynnetään käytännössä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole foorumia, jolla asianomaiset osapuolet voivat jatkuvasti keskustella tilanteesta, vaihtaa tietoja ja koordinoida uusia aloitteita.

Suositus

Ajatushautomo ehdottaa ammatillisten koulutusten komitean perustamista. Konkreettisesti tulee laatia sellainen rakenne, jossa työmarkkinaosapuolet, Pohjoismaiden ammattikoulut sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuvat kerran tai kaksi vuodessa keskustelemaan oikean osaamisen saatavuustilanteesta ja maiden jakamista kokemuksista. Komitean tehtäväksi tulee muun muassa seurata niitä kartoituksia, joita ajatushautomo ehdottaa toteutettavaksi – vrt. raportin kolme seuraavaa sivua. Pohjoismaiden ministerineuvoston edustajalle/edustajille tulee antaa tehtäväksi toimia poliittisen järjestelmän yhdyssiteenä.

Edut

  • Komitea varmistaa tulevien hankkeiden koordinoinnin, jotta ne voidaan kohdentaa konkreettisiin tarpeisiin ja jotta resursseja käytetään optimaalisesti ja niillä vaikutetaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainoon pohjoismaisella tasolla.
  • Komitea edistää myös tietyssä osaamistarpeessa tapahtuneiden muutosten tunnistamista ja niistä ajoissa käytävää keskustelua, jotta varmistutaan mahdollisuudesta käynnistää tarvittavat aloitteet ajoissa.
  • Komitea edistää myös koordinointia niiden osapuolten välillä, joiden tulee tehdä yhteistyötä kokonaisvaltaisten ja siten kestävien ratkaisujen tiimoilta.

Toiminta

  • Perustetaan komitea, jossa on työmarkkinaosapuolten, ammattikoulujen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston edustajia. Jäsenten tulee sitoutua kokoontumaan kerran tai kaksi vuodessa.
  • Suositetaan, että Pohjoismaiden ministerineuvosto hoitaa jäsenten valintaprosessin ja sopii komitean työmenetelmistä.
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston edustaja (tai useampi edustaja) toimii jatkuvasti poliittisen järjestelmän yhdyssiteenä – sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla tarpeen mukaan.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole foorumia, jolla asianomaiset osapuolet voivat jatkuvasti keskustella tilanteesta, vaihtaa tietoja ja koordinoida uusia aloitteita

Aloite 2:

Osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainon kartoittaminen Pohjoismaissa

Jotta voidaan varmistaa resurssien ihanteellinen käyttö ja jotta voidaan varmistua haasteiden tunnistamisesta ja niiden oikea-aikaisesta käsittelystä, tarvitaan hyvä yleiskuva Pohjoismaiden osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tällä hetkellä ei ole riittävää yleiskuvaa.

Suositus

Ajatushautomo suosittaa, että käynnistetään analyysi paremman yleiskuvan saamiseksi. Mitä osaamista Pohjoismaat tarvitsevat tulevina vuosina vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi? Ja missä määrin osaamista on saatavilla? Kartoitukseen tulee sisältyä lukuja yksittäisistä maista ja analyysi mahdollisuuksista hyödyntää Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta yhteispohjoismaisen osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainon aikaan saamiseksi.
Kartoitukseen voidaan mahdollisesti sisällyttää tapaustutkimus pohjoismaisen akkutuotannon perustamisvaatimuksista, koska monia tämän alan tehtaita on tällä hetkellä rakenteilla Pohjoismaissa. Akkutehtaat ovat hyvä esimerkki vihreän kehityksen asettamista uusista vaatimuksista, jotka liittyvät yhteiskunnissamme tarvittavaan osaamiseen.

Edut

  • Tunnistetaan konkreettisia haasteita tavoitteena käynnistää kunnianhimoisia hankkeita, joilla voidaan tulevina vuosina varmistaa osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja samalla keskittyä Visio 2030:n toteuttamiseen.

Toiminta

  • Kartoitus tulee aloittaa ja toteuttaa mahdollisimman pian.
  • Pohjoismaiden ministerineuvostoa suositetaan varaamaan määräraha ja valitsemaan yhteistyökumppani, joka voi toteuttaa kartoituksen (ja mahdollisen tapaustutkimuksen).
  • Kartoituksen (ja mahdollisen tapaustutkimuksen) laativan tahon tulee raportoida työstä kirjallisesti ja lisäksi esitellä työ toimeksiantajalle ja uudelle ammatillisten koulutusten pohjoismaiselle komitealle.
  • Ammatillisten koulutusten pohjoismaisen komitean tehtävänä on sen jälkeen keskustella kartoituksesta ja käynnistää mahdollisesti relevantteja aloitteita – sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
  • Pohjoismaiden ministerineuvosto ja muut komitean jäsenet jakavat lisäksi kartoituksen tuloksia omien verkostojensa ja kanaviensa kautta.

Aloite 3:

Vertaileva analyysi Pohjoismaiden ammatillisista koulutuksista

Ajatushautomo näkee suurta potentiaalia Pohjoismaiden välisessä tiedonvaihdossa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa siitä, miten ammatilliset koulutukset rakentuvat eri maissa ja mikä merkitys sillä on opiskelijavalinnalle, opinnoissa pysymiselle, työllistymiselle opintojen jälkeen jne. Kyseisen kokonaiskuvan saaminen on tärkeä edellytys sille, että voimme jakaa tietoa ja antaa toisillemme inspiraatiota jatkossa.

Suositus

Ajatushautomo suosittaa, että toteutetaan vertaileva analyysi Pohjoismaiden ammatillisista koulutuksista. Keskeisiä asioita ovat: ikä, sukupuoli, koulutustausta (ennen opiskelijavalintaa), koulupudokkaiden määrä eli kuinka moni jättää koulutuksen kesken – ja missä vaiheessa? Koulutuksen yhteensopivuus työmarkkinoille? Kuinka nopeasti valmistuneet löytävät työpaikan opintojen päätyttyä?
Toivomuksena on myös, että analyysi paljastaisi rakenteellisia näkökohtia, joita ovat esimerkiksi rakenne, organisointi, kulut, rahoitus ja julkiset menot. Analyysin tulee muun muassa tunnistaa ne koulutukset, jotka pärjäävät parhaiten tietyillä alueilla, kuten inkluusio, uusien opiskelijoiden määrä ja koulutuksen yhteensopivuus työmarkkinoille, sekä kartoittaa, minkä seurauksena positiivinen ero muihin on syntynyt.

Edut

  • Tämän osa-alueen kartoituksen avulla kiinnitetään tarvittavaa huomiota suurimpiin haasteisiin yleisesti ja erityisesti suurimpaan ongelmakohtaan.
  • Analyysi mahdollistaa samalla parhaiden käytäntöjen levittämisen koko Pohjolaan.

Toiminta

  • Kartoitus tulee aloittaa ja toteuttaa mahdollisimman pian.
  • Pohjoismaiden ministerineuvostolle suositetaan määrärahojen varaamista ja yhteistyökumppanin valitsemista, joka voi nopeasti toteuttaa kartoituksen.
  • Kartoituksen suorittavan tahon tulee raportoida työstä kirjallisesti ja sen lisäksi esitellä työ toimeksiantajalle ja uudelle ammatillisten koulutusten pohjoismaiselle komitealle.
  • Ammatillisten koulutusten pohjoismaisen komitean tehtäväksi tulee sen jälkeen keskustella kartoituksesta ja käynnistää mahdollisesti aiheeseen liittyviä aloitteita – sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
  • Pohjoismaiden ministerineuvosto ja muut komitean jäsenet levittävät lisäksi kartoituksen tuloksia omien verkostojensa ja kanaviensa kautta.
Tällä hetkellä puuttuu kuitenkin kokonaiskuva siitä, miten ammatilliset koulutukset rakentuvat eri maissa ja mitä se merkitsee opiskelijavalinnalle, opinnoissa pysymiselle, työllistymiselle opintojen jälkeen jne.

Aloite 4:

Täydennys­koulutuksen tarvekartoitus

Pohjoismaissa tulee olemaan pulaa ammatillisen koulutuksen saaneesta työvoimasta. Siksi on tärkeä hyödyntää nykyistä ammattikoulutuksen saanutta työvoimaa ja pitää siitä kiinni. Useimmat ammatit kehittyvät kuitenkin yhä nopeammin ja vaativat uutta osaamista työntekijöiltä, joiden on koko ajan pidettävä ammattiosaamisensa ajan tasalla. Tässä työpaikoilla on tällä hetkellä suurin merkitys. Liian harvat ammatillisen koulutuksen suorittaneet saavat tarpeeksi varsinaista täydennyskoulutusta.
Työmarkkinoilla on puutetta uudesta osaamisesta. Sen myötä monet ovat vaarassa jäädä työttömiksi, koska heidän koulutuksensa ei ole enää ajan tasalla. Ajatushautomo katsoo, että ammatillisten koulutusten on tartuttava asiaan ja tarjottava täydennyskoulutusta ammatillisen koulutuksen saaneille.
Useimmat ammatit kehittyvät kiihtyy kuitenkin yhä nopeammin, ja työntekijöiltä vaaditaan uutta osaamista
Samalla on ratkaisevaa, että ammatillissa oppilaitoksissa keskitytään luomaan ajantasaisempi rakenne, jossa koulutuksissa otetaan alusta asti huomioon, että ne ovat vain alkua elinikäiselle oppimiselle.
Näitä haasteita tulisi käsitellä, jotta voitaisiin käynnistää määrätietoisia toimia, mutta ei ole yleiskuvaa täydennyskoulutuksen tarpeista eri toimialoilla nyt ja tulevaisuudessa. Puuttuu myös yleiskuva eri suuntautumisvaihtoehdoista ja yksittäisten maiden parhaista käytännöistä, jotka voivat inspiroida muita.

Suositus

Ajatushautomo suosittaa, että kartoitetaan edellä mainittujen haasteiden laajuutta. Analyysin tulee selvittää eroja maiden ja koulutusten välillä. Suositetaan, että aluksi kartoitetaan 25–50 tärkeintä koulutusta. Kartoituksessa tulee myös tunnistaa parhaiten toimivat koulutukset ja selvittää syitä positiivisiin eroihin muihin nähden.

Edut

  • Tämän osa-alueen kartoituksen avulla kiinnitetään tarvittavaa huomiota suurimpiin haasteisiin yleisesti ja erityisesti siihen, missä ongelma on suurin.
  • Analyysi mahdollistaa samalla parhaiden käytäntöjen levittämisen kaikkialle Pohjoismaihin.

Toiminta

  • Kartoitus tulee aloittaa ja toteuttaa mahdollisimman pian.
  • Pohjoismaiden ministerineuvostolle suositetaan, että se varaa määrärahat ja valitsee yhteistyökumppanin, joka voi nopeasti toteuttaa kartoituksen.
  • Kartoituksen suorittavan tahon tulee raportoida työstä kirjallisesti ja sen lisäksi esitellä työ toimeksiantajalle ja uudelle ammatillisten koulutusten pohjoismaiselle komitealle.
  • Ammatillisten koulutusten pohjoismaisen komitean tehtäväksi tulee sen jälkeen keskustella kartoituksesta ja käynnistää mahdollisesti relevantteja aloitteita – sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
  • Pohjoismaiden ministerineuvosto ja muut komitean jäsenet levittävät lisäksi kartoituksen tuloksia omien verkostojensa ja kanaviensa kautta.

Aloite 5:

Yhteis­pohjoismainen koulutusalusta

Pohjoismaat ovat Visio 2030:n myötä asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen tulla maailman integroituneimmaksi alueeksi. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että pohjoismaalaisten liikkuvuus on mahdollisimman suurta jo nuoresta iästä alkaen, nuorten tulee mahdollisimman laajasti pystyä valitsemaan koulutuksensa kaikista Pohjoismaista. Tämä on keskeistä muun muassa raja-alueilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nuorille esitellään kotimaan mahdollisuuksien lisäksi myös muiden maiden mahdollisuuksia. Tällä hetkellä näin ei ole tapana tehdä.
Tämä alkaa jo nuorena, jolloin tulee mahdollisimman laajasti pystyä valitsemaan koulutuksensa kaikista Pohjoismaista

Suositus

Ajatushautomo suosittaa, että perustetaan yhteispohjoismainen koulutusalusta. Sen tulee sisältää kokonaiskuva kaikista Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelumahdollisuuksista. Alustalla tulee lisäksi olla tietoa mahdollisuuksista suorittaa koko koulutus tai osa koulutuksesta toisessa Pohjoismaassa.

Edut

  • Alusta lisää liikkuvuutta ja tarjoaa yksittäiselle henkilölle enemmän mahdollisuuksia.
  • Nuorille muistutetaan varhaisesta iästä alkaen mahdollisuuksista asua, työskennellä ja opiskella muissa Pohjoismaissa, ja he saavat mahdollisuuden tutustua edellytyksiin. Vaikka he eivät tekisikään sitä ammatillisen koulutuksensa yhteydessä, se voi lisätä heidän liikkuvuuttaan myöhemmin elämässä ja samalla liikkuvuutta työmarkkinoilla yleisesti.

Toiminta

  • On valittava taho, joka on vastuussa alustaa varten tarvittavan tiedon kartoittamisesta sekä itse alustan laatimisesta, jolle on tarkoitus luoda helposti hahmotettava yleiskuva.
  • Alustasta tulee tehdä niin yleisluontoinen, että sen ylläpitäminen on mahdollista, kun maiden koulutuksissa tapahtuu muutoksia.
  • Ammatillisten koulutusten uudelle pohjoismaiselle komitealle sekä Info Pohjolalle ja muille Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisille neuvontapalveluille voidaan esimerkiksi antaa yhteisvastuu alustan jakamisesta asianomaisten osapuolten kanssa, mikä tarkoittaa myös sitä, että varmistetaan alustasta tiedottaminen Pohjoismaiden peruskoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille.
  • Kehityshankkeen päätyttyä Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset neuvontapalvelut voivat esimerkiksi saada tehtäväksi alustan toiminnan ja ylläpidon.
Go to content