Lähestymistapa

Ajatushautomo on kokoontunut viisi kertaa keskustelemaan eri aiheista, jotka liittyvät edellä mainittuihin kahteen ongelmaan. Konkreettisesti ajatushautomoon on koottu työmarkkinaosapuolten, ammattikoulujen, nuorten ja Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikkojen edustajia.

Lisäksi ajatushautomon käytettävissä on ollut asiantuntijaryhmä (advisory board), jonka jäsenillä on erityistietoa yksittäisistä osa-alueista ja aiheista. Ajatushautomo on voinut ottaa jatkuvasti yhteyttä valittuihin asiantuntijaryhmän jäseniin, ja ryhmällä on vastaavasti ollut tilaisuus kommentoida raporttia. Asiantuntijaryhmän tehtävän kuvaus ja jäsenluettelo löytyvät liitteestä.

Ajatushautomon työtä on valmistellut Pohjoismaiden neuvoston yhteistyökumppani Resonans Nordic, jota ovat edustaneet:

Jakob Rasborg: Projektivastaava, järjestämisvastuussa ajatushautomon kokouksista ja tämän raportin pääkirjoittaja.
Emil Kragh-Schwarz: Projektipäällikkö, toinen raportin kirjoittajista.

Ajatushautomon jäsenet

Ajatushautomon tehtävänä on työskennellä yleisten ratkaisustrategioiden parissa, ja siksi on ollut tärkeää, että jäsenet ovat ensisijaisesti olleet yleisiä asiantuntijoita, jotka voivat varmistaa ratkaisujen toimivuuden yleisellä tasolla. Heillä on kuitenkin ollut mahdollisuus ottaa kokouksiin mukaan kollegoita niissä tilanteissa, joissa on tarvittu erityistietoa tietyistä toimialoista, hankkeista tai tapauskuvauksista. Seuraavaksi esitellään ajatushautomon jäsenet.

Työmarkkinaosapuolet

Työmarkkinaosapuolet ovat usein niitä toimijoita, jotka voivat raivata raja-esteitä tunnustamalla kursseja, todistuksia, koulutuksia tai henkilökortteja Pohjoismaiden rajojen yli. Lisäksi ne valvovat palkansaajien ja työnantajien näkökulmia ammatillisten koulutusten vetovoiman lisäämisessä.

Työntekijöiden edustajat:

Magnus Gissler, Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö (PAY)
Milla Järvelin, Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö (PAY)

Työnantajien edustajat:

Mia Bernhardsen, Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestö (Svenskt Näringsliv)
Pär Lundström, Ruotsin asennusalan toimiala- ja työnantajajärjestö (Installatörsföretagen)
Tormod Skjerve, Skjerve Kompetanse (Norja)
Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto
Claus Rosenkrands, Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto
(Dansk Erhverv)

Ammattikoulut

Ammatillisten koulutusten tarjoajilla on ongelmia siinä, että niiden koulutuksia ei tunnusteta muissa Pohjoismaissa. Joissain tapauksissa ne voisivat itse olla osa ratkaisua – esimerkiksi muuttamalla opetussuunnitelmaa tai antamalla tietoa, joka voi poistaa myyttejä koulutusten riittämättömyydestä. Ammattikouluilla on ajankohtaista tietämystä siitä, miten niiden koulutuksista tehdään houkuttelevampia nuorille opiskelijoille. Ammattikoulujen edustajat:

Leif Lahti, Koulutus Nord (Ruotsi, Suomi ja Norja)
Ole Heinager, Tanskan ammattikoulut ja -lukiot
Hildur Ingvarsdottir, Tækniskólinn (Islannin koulutukset)

Nuorisojärjestöt

Nuoret ovat oleellinen osa ammatillisten koulutusten kohderyhmää. Muun muassa siksi on oleellista saada nuorten näkökulma mukaan konkreettisten hankkeiden sisältöön, joilla lisätään ammatillisten koulutusten vetovoimaa. Nuorisojärjestöt ovat osallistuneet kokouksiin 3, 4 ja 5, ja niiden edustaja on:

Annika Lyytikäinen, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto

Parlamentaarikot

Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot osallistuvat ajatushautomoon esittämällä ideoita konkreettisten hankkeiden suunnittelussa. Näin pyritään varmistamaan relevantti ammatillinen sisältö ja takaamaan, että ajatushautomon suositukset muotoillaan ja että niistä viestitään tavalla, jolla ne saavat näkyvyyttä ja kannatusta poliittisessa järjestelmässä. Parlamentaarikkojen edustajat:

Bertel Haarder, puheenjohtajisto
Lulu Ranne, puheenjohtajisto
Jorodd Asphjell, puheenjohtajisto
Veronika Honkasalo, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta
Liv Kari Eskeland, Kasvu ja kehitys Pohjolassa-valiokunta
Kjell-Arne Ottosson, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto on sekä hankkeen omistaja että siihen liittyvän aineiston ja toiminnan aloitteentekijä. Pohjoismaiden neuvosto on myös vastuussa ajatushautomon tulosten välittämisestä asianomaisille osapuolille. Lisäksi Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö on osallistunut kaikkiin ajatushautomon kokouksiin. Ajatushautomon jäsenet ovat voineet esittää kokouksissa kysymyksiä sihteeristön edustajille, joita ovat olleet:

Michael Matz, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa-valiokunta
Claes Håkansson, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta

Liitteessä on ajatushautomon jäsenten lyhyt esittely.

Rajaesteneuvosto

Rajaesteneuvosto osallistuu hankkeen rahoitukseen ja ajatushautomoon. Näin on tarkoitus varmistaa rakentavat ja kestävät ratkaisut – erityisesti toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien rajaesteiden osalta. Lisäksi rajaesteneuvosto edesauttaa sitä, että ajatushautomon suositukset muotoillaan ja että niistä viestitään tavalla, jolla saadaan mahdollisimman laaja näkyvyys ja kannatus kansallisesti ja pohjoismaisesti. Vuonna 2022 rajaesteneuvostoa edusti sen puheenjohtaja:

Vibeke Hammer Madsen

Konkreettinen prosessi

Ajatushautomo on kokoontunut viisi kertaa. Ensimmäisessä neljässä kokouksessa ei ollut parlamentaarikkojen edustusta. Näiden kokousten toiveena oli antaa mahdollisimman paljon tilaa yksityiskohtaiseen keskusteluun ideoista ja visioista niiden toimijoiden välillä, jotka tuntevat alan pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Viidennessä kokouksessa parlamentaarikoille esiteltiin ajatushautomon tähänastiset suositukset. Heillä oli kokouksessa mahdollisuus tehdä tarkennuksia ja antaa ehdotuksia suositusten muokkaamiseksi, jotta ne sopivat poliittiseen järjestelmään.

Neljällä ensimmäisellä kokouksella oli omat teemansa – kahdessa ensimmäisessä keskityttiin toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamiin esteisiin ja kahdessa seuraavassa vetovoiman lisäämiseen:

Kokous 1: Käynnistys ja toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet

Yhteistyön käynnistys painopisteenä yhteinen käsitys toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamista esteistä sekä puitteet työlle mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi.

Kokous 2: Toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat esteet

Painopisteenä saada ideoista aloitteita, jotka tulee käynnistää toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien esteiden raivaamiseksi.

Kokous 3: Houkuttelevuus

Painopisteenä yhteinen käsitys houkuttelevuushaasteesta sekä puitteet työlle mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi.

Kokous 4: Houkuttelevuus

Painopisteenä saada ideoista aloitteita, jotka tulee käynnistää keskittyen ammatillisten koulutusten houkuttelevuuden lisäämiseen.

Kokous 5: Parlamentaarikkojen mukaan tulo

Toistaiseksi aikaansaatujen suositusten esittely parlamentaarikoille ja keskustelu suositusten muokkaamisesta.

Kokousten välillä Resonans Nordic on pitänyt kahdenvälisiä kokouksia yksittäisten jäsenten kanssa odotuksista ja yksityiskohtaisista ehdotuksista ajatushautomon suosituksiin.

Tässä raportissa kuvaillaan asiat, joista ajatushautomo on ollut yhtä mieltä. Raportti on esitelty kaikille jäsenille ja asiantuntjaryhmälle kommentoitavaksi.

Tämän raportin lisäksi ajatushautomon tulokset esitellään ja niistä keskustellaan vuoden 2023 alussa pidettävässä konferenssissa.

Olemassa oleva tieto ja tapauskuvaukset

Ennen ajatushautomon perustamista hankeryhmä oli tehnyt pienimuotoisen tutkimuksen aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta ja koonnut yhteen tärkeimmät kirjallisuuslähteet, jotta kaikki ajatushautomon ja asiantuntijaryhmän jäsenet ovat voineet lukea aiheista, joita eivät tunne niin hyvin.

Lisäksi kaikkia ajatushautomon ja asiantuntijaryhmän jäseniä kehotettiin jakamaan aiheeseen liittyviä artikkeleita, raportteja ja muuta kirjallisuutta muulle ryhmälle. Tätä on tehty yhteisessä tiimissä Teamsin kautta. Lähdeluettelo liitteenä.

Saatavilla olevan tiedon lisäksi ajatushautomon työ perustuu jäsenten ja heidän edustamiensa organisaatioiden tietoon.

Ajatushautomolla ei itsellään ole ollut resursseja tehdä lisätutkimuksia. Sillä on sen sijaan ollut mahdollisuus suosittaa, että tutkimuksia tehtäisiin sellaisilla osa-alueilla, joilta ei tällä hetkellä ole tarpeellista tietoa. Niissä tapauksissa ajatushautomon tehtävänä on ollut määritellä mahdollisimman tarkasti, mitä tulee tutkia, jotta toiminnalle saadaan parhaat lähtökohdat.