Taustaa

Pohjoismaissa liian harvat nuoret hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen. Eri puolilla Pohjoismaita on jo nyt pulaa ammattikoulutetusta työvoimasta, ja haasteet tulevat vain kasvamaan, mikäli kehitys jatkuu tämänkaltaisena.
Esimerkiksi Tanskasta puuttuu työväenliikkeen talousneuvoston mukaan vuonna 2030 kaikkiaan 99 000 ammatillisen koulutuksen saanutta
Damm, Emilie Agner; Jensen, Troels Lund; Hansen, Freja Thim: Danmark mangler 99.000 faglærte i 2030 (AE - Arbejderbevægelsens Erhvervsråd, 2021)
, kun taas Ruotsista voi Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestön mukaan puuttua 290 000 ammatillisen koulutuksen saanutta vuonna 2035
Svenskt Näringsliv: Framtidens yrkesutbildning - Ge branscherna makten (Svenskt Näringsliv, 2022)
, ellei kehityssuuntaa onnistuta kääntämään.
Haasteet vain kasvavat, jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena
Liian vähäinen kiinnostus ammatillisia koulutuksia kohtaan on tiedossa oleva haaste, johon pyritään vastaamaan erilaisilla alueellisen tai kansallisen tason hankkeilla. Puuttuu myös toimia, joilla ratkaisuja tai parhaita käytäntöjä voitaisiin koordinoida Pohjoismaiden välillä.
Liian vähäiseen kiinnostukseen liittyvää haastetta vahvistaa se, että toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamat rajaesteet vaikeuttavat joissain tapauksissa ammattipätevyyden hyödyntämistä muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi joitakin tutkintotodistuksia tai koulutuksia ei tunnusteta muussa maassa kuin siinä, jossa ne on suoritettu. Aiemmissa hankkeissa on tunnistettu esimerkkejä tämäntyyppisistä esteistä, mutta toistaiseksi ei ole sovittu yhteispohjoismaisista ratkaisuista, joilla ratkaistaisiin olemassa olevat esteet ja vältettäisiin uusien syntymistä tulevaisuudessa.
Pohjoismaiden neuvosto on siksi halunnut toteuttaa hankkeen, jossa keskitytään kahteen pääkohtaan:
  • Miten pohjoismainen yhteistyö voi auttaa ratkaisemaan tärkeimpiä toimialakohtaiseen sääntelyyn liittyviä rajaesteitä, jotka liittyvät ammattipätevyyden hyödyntämiseen toisessa Pohjoismaassa?
  • Miten saataisiin pohjoismaisen yhteistyön avulla aikaisempaa useammat pohjoismaalaiset nuoret hakeutumaan ammattikoulutukseen?
Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden neuvosto päätti vuoden 2021 lopulla käynnistää hankkeen, jossa keskeiset toimijat koottiin yhteiseen ajatushautomoon.
Ajatuksena on saada mukaan kaikki näkökulmat ja ideat, jotta toimijat voivat tehdä yhteistyötä kestävien ratkaisujen löytämiseksi niiden tahojen tuella, jotka tulevat panemaan ne täytäntöön. Konkreettisesti ajatushautomon tehtävänä on ollut luoda yhteinen käsitys haasteista ja esittää ratkaisu- ja hanke-ehdotuksia, joiden avulla voidaan tarttua ongelmiin perinpohjaisesti yhteisesti koordinoidun pohjoismaisen yhteistyön avulla.
Ajatushautomo kokoontui viidesti ensimmäisen puolen vuoden aikana vuonna 2022, minkä jälkeen sen suosituksista laadittiin tämä valkoinen kirja.
Valkoisen kirjan tavoitteena on antaa yleiskuva ajatushautomon työn tuloksista ja suosituksista, jotka koskevat toteutuskelpoisia konkreettisia hankkeita.
Ajatushautomon aloitteet luovutetaan jatkoseurantaa varten Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikoille, joiden tulee myös priorisoida, mitä aloitteita se tulee seuraamaan Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Ajatushautomon suositukset luovutetaan myös Pohjoismaiden ministerineuvoston asianomaisille virkamieskomiteoille. Muut osapuolet voivat myös käynnistää aloitteita – poliittisten toimielinten tuella tai ilman.
""

Tarkoitus ja tavoitteet

Ajatushautomon tehtävänä on pohtia, miten varmistetaan perusta Pohjoismaissa tulevaisuudessa tarvittavalle ammatillisesti koulutetulle työvoimalle ja vahvistetaan kansalaisten ja yritysten liikkuvuutta Pohjolassa.
Tavoitteena on hahmotella konkreettisia hankkeita, jotka voidaan toteuttaa muun muassa siten, että Pohjoismaiden neuvosto päättää suosituksista tai lausunnoista tai kääntyy muulla tavalla Pohjoismaiden ministerineuvoston puoleen.
Toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamien esteiden osalta on tavoitteena on se, että ratkaisujen tulee olla yleisluonteisia ja niillä tulee olla potentiaalia ratkaista – tai auttaa ratkaisemaan – kokonaisia estekokonaisuuksia sen sijaan, että ne ratkaisisivat ”vain” yhden esteen kerrallaan.
Ammatillisten koulutusten houkuttelevuuden osalta tavoitteena on se, että edistetään ymmärrystä ongelman seurauksista ja parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa.
Kaiken kaikkiaan halutaan edistää kokonaisvaltaisempia ratkaisustrategioita, joilla tartutaan perinpohjaisesti kahden käsiteltävän ongelman ytimeen ja varmistetaan pitkän aikavälin tehokkaat ja koordinoidut pohjoismaiset toimenpiteet.
Go to content