Houkuttelevat ammatilliset koulutukset Pohjoismaissa
Miten pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan edesauttaa sitä, että useammat pohjoismaalaiset nuoret hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen (ja suorittavat sen loppuun)?
Nykyiset haasteet
Suurimmassa osassa Pohjolaa on tällä hetkellä pulaa ammatillisen koulutuksen saaneesta työvoimasta. Samanaikaisesti useat ennusteet osoittavat, että haasteet tulevat kasvamaan tulevina vuosina.
Esimerkiksi Tanskasta puuttuu työväenliikkeen talousneuvoston mukaan vuonna 2030 kaikkiaan 99 000 ammattikoulutuksen saanutta
Damm, Emilie Agner; Jensen, Troels Lund; Hansen, Freja Thim: Danmark mangler 99.000 faglærte i 2030 (AE - Arbejderbevægelsens Erhvervsråd, 2021)
Svenskt Näringsliv: Framtidens yrkesutbildning - Ge branscherna makten (Svenskt Näringsliv, 2022)
Pohjoismaisen vision menestyminen edellyttää yksinkertaisesti sitä, että yritysten ja organisaatioiden saatavilla on oikeanlaista työvoimaa
Tällä on suuri merkitys pohjoismaisten yhteiskuntien kehitykselle, jos tilanne muuttuu oikeasti niin huonoksi. Emme pystyisi tukemaan yhteiskunnan kehitystä sillä ammatillisen koulutuksen saaneella työvoimalla, jota tarvitaan vihreään siirtymään, terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen, uusiin teknologioihin ym.
Ajatushautomo on vakuuttunut siitä, että ammatillisen koulutuksen saaneen työvoiman puute liittyy kahteen ongelmakohtaan:
- Liian harvat nuoret valitsevat (ja suorittavat loppuun) ammatillisen koulutuksen.
- Liian harvat ammatillisen koulutuksen saaneet aikuiset saavat täydennyskoulutusta päivittääkseen ammattitaitoaan ja pitääkseen osaamisensa työmarkkinoiden kannalta ajanmukaisina.
Yhteensä nämä kaksi ongelmakohtaa tarkoittavat sitä, että yrityksillä on jo tällä hetkellä pulaa joidenkin alojen ammatti-ihmisistä. Puuttuvan täydennyskoulutuksen myötä nykyinen ammatillisesti koulutettu työvoima on osa ongelmaa tulevaisuudessa, koska sen osaaminen ei pysy ajan tasalla ilman täydennyskoulutusta.
Kaiken kaikkiaan Pohjoismaissa on syntymässä suuri epätasapaino tuotetun ammattitaidon ja yritysten tarvitseman osaamisen välillä, kun tavoitteena on ylläpitää kilpailukykyä ja pohjoismaista yhteiskuntamallia toiveidemme mukaisesti.
Näin ollen Pohjoismaat eivät myöskään voi saavuttaa pääministerien visiota vihreästä, kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta.
Pohjoismaisen vision menestyminen edellyttää yksinkertaisesti sitä, että yrityksillä ja organisaatioilla on saatavilla oikeanlaista työvoimaa.
Pohjoismaisille yhteiskunnille on näin ollen ratkaisevaa, että yhä useampi nuori saa ammatillista koulutusta samalla kun varmistetaan keskittyminen täydennyskoulutukseen, jotta nykyisen ammatillisen koulutuksen saaneen työvoiman osaaminen pysyy työmarkkinoiden kannalta ajanmukaisena. Vain siten voidaan varmistaa parempi tasapaino tuotetun osaamisen ja sen osaamisen välillä, jota yritykset ja muu yhteiskunta tarvitsevat.
Pohjoismaiden yhteiskunnille on näin ollen ratkaisevaa, että yhä useampi nuori saa ammatillista koulutusta samalla kun varmistetaan keskittyminen täydennyskoulutukseen
Ajatushautomon työn tulee edesauttaa kyseisen tasapainon palauttamista suosittamalla aloitteita, joilla voidaan varmistaa parempi perusta oikeiden päätösten teolle ja toimien koordinoinnille Pohjoismaiden kesken.
Ajatushautomon tehtävänä ei ole ratkaista konkreettisia ongelmia, vaan kiinnittää huomio siihen, miten hyödymme Pohjoismaissa yhdessä jo olemassa olevista parhaista käytännöistä, mikä voi edesauttaa ongelmien nopeampaa ratkaisemista sekä kansallisesti että pohjoismaisesti.
Ajatushautomon lähtökohtana on keskittyminen koordinoituihin ratkaisuihin seuraavissa asioissa:
- Parempi kyky houkutella nuoria
- Enemmän huomiota elinikäiseen oppimiseen
- Huomio osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainoon
Parempi kyky houkutella nuoria
Ammatillisten koulutusten tulee olla parempia houkuttelemaan nuoria, jotka ovat tekemässä koulutusvalintojaan. Ajatushautomon keskusteluissa on tullut esille, että seuraavat tekijät ovat erityisen tärkeitä, koska ne ovat koko Pohjolassa enemmän tai vähemmän ajankohtaisia:
- Toive ammatillisesta koulutuksesta alkaa peruskoulussa
- Joillekin koulutus ei ole mikään vaihtoehto
- Ammatillisten koulutusten sukupuolijakauma pelästyttää hakijoita
- Nuorille tulee esitellä kaikkien Pohjoismaiden – ei ainoastaan kotimaan – koulutustarjontaa.
Toive ammatillisesta koulutuksesta alkaa peruskoulussa
Suurin osa nuorista kokee peruskoulussa saadut kokemukset tärkeiksi tulevan koulutusvalinnan kannalta. Tässä yhteydessä ajatushautomo näkee haasteita, joita on oleellista tarkastella lähemmin, jotta voidaan tunnistaa ja jakaa parhaita käytäntöjä kaikkialle Pohjoismaihin.
Perushaasteet liittyvät akatemisoitumiseen, jota on havaittu kaikkien Pohjoismaiden peruskouluissa. Tämän takia lukiokoulutus näyttäytyy useammalle varmempana vaihtoehtona. Useimmat lukioiden oppiaineet ovat nuorille tuttuja peruskoulusta, ja opetusmuotokin on kutakuinkin sama. Vastaavasti ammatilliset aineet vaikuttavat usein vierailta, koska ei ole helppo saada kokonaiskäsitystä niin monista koulutusvaihtoehdoista, oppilaitoksista ja opintojen rakenteesta.
Perushaasteet liittyvät akatemisoitumiseen, jota on havaittu kaikkien Pohjoismaiden peruskouluissa
Samaan aikaan kun nuoret eivät juurikaan pääse kokeilemaan ammatillisen koulutuksen aineita, heidän opettajansa ja ohjaajansa ovat myös usein akateemisesti koulutettuja, ja heillä on eniten tietoa sen tyyppisistä koulutuksista, joita he itse edustavat. Tämä ei voi olla vaikuttamatta nuorten koulutusvalintoihin.
Tähän on lisättävä, että ammattiopintojen polku on pirstaleisempi, ja sen vuoksi ammatillisia koulutuksia on vaikeampi hahmottaa, ja opintoihin ohjaaminen on hankalampaa. Lukiokoulutukset ovat suhteellisen yleisiä, ja on yleensä suhteellisen helppo sisäistää ne pienet erot, joita eri lukioissa ja niiden valinnaisaineissa on. Tässä ammatilliset opinnot eroavat lukiokoulutuksesta. Esimerkiksi Tanskassa voi valita yli 100 ammatista samalla kun on mietittävä, mistä voisi saada oppisopimus-/harjoittelupaikan. Tämän takia opettajien ja opinto-ohjaajien on paljon vaikeampi saada tietoa yksittäisistä ammateista ja luoda niistä konkreettinen kuva oppilaille. Tämä koskee erityisesti pienempiä ja erikoistuneita ammatteja, joihin yhteiskunnillamme on myös suuri tarve saada työvoimaa.
Joillekin koulutus ei ole mikään vaihtoehto
Jotkut nuoret eivät koskaan saa koulutusta, ja heissä ajatushautomo näkee suuren potentiaalin. Jos nämä nuoret saadaan opintojen pariin, voidaan taata useampia ammattitutkinnon suorittaneita ja samanaikaisesti valjastaa koulutukset edistämään sosiaalisesti kestävää Pohjolaa, jossa harvemmat syrjäytyvät ja jäävät mahdollisesti työelämän ulkopuolelle.
Tämä on tärkeää varsinkin, kun ennusteet osoittavat, että kouluttamattoman työvoiman tarve vähenee tulevaisuudessa entisestään Pohjoismaissa. Ajatushautomon mukaan on tarpeen tutkia kyseistä osa-aluetta tarkemmin, jotta voidaan tunnistaa ja levittää parhaita käytäntöjä kaikkialle Pohjoismaihin.
Yksi asia, jolla ajatushautomo osoittaa olevan paljon potentiaalia ja jota tulee tarkastella lähemmin, on ammatillisten koulutusten kyky houkutella nuoria, joilla on toinen etninen tausta kuin maan valtaväestöllä, ja saada heidät suorittamaan opintonsa loppuun.
Sukupuolijakauma pelästyttää hakijoita
Ajatushautomo korostaa myös sitä, että liian monet ammatilliset koulutukset rekrytoivat opiskelijoita liian kapeasti sukupuolijakauman suhteen. Myös tässä on suurta potentiaalia parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen kaikkialle Pohjoismaihin.
Konkreettisesti nähdään, että jotkut koulutukset houkuttelevat lähes yksinomaan miehiä, kun taas toisissa on suuri naisenemmistö. Tämä kutistaa koulutusten kohderyhmiä merkittävästi ja muodostaa näin ollen suuren esteen ammatillisen koulutuksen suorittajien lisäämiseksi.
Keskeisintä on, kenelle koulutukset on suunnattu
Haasteiden taustalla piilee ajatushautomon mukaan useita seikkoja. Ensisijaisesti on kyse siitä, kenelle koulutukset on suunnattu – virallisesti ja epävirallisesti suuntaamisesta vastaavat opettajat, opinto-ohjaajat ja muut oppilaat, toimialojen edustajat ja muut toimijat. Monille ei yksinkertaisesti tule mieleen ehdottaa tytölle asentajan koulutusta – huolimatta tämän kiinnostuksen kohteista ja koulussa osoittamista ammatillisista vahvuuksista.
Samanaikaisesti haaste koskee hyvin pitkälti kulttuuria ja kommunikointitapoja. Moniin ammatillisiin koulutuksiin ja monille toimialoille on syntynyt kulttuureja, jotka ovat keskittyneet kapeasti määritellyille kohderyhmille, jotka voivat helposti samaistua tiettyjen ammattien stereotypioihin ja osaksi niiden kulttuuria ja tapoja. Tällaisissa tapauksissa ammatti valitaan koulutuksen ja työpaikkojen kulttuurin perusteella – vaikka ammatillisen sisällön tulisi sopia henkilön kiinnostuksen kohteisiin ja kykyihin.
Nuoret valitsevat koulutuksensa myös kohtaamiensa roolimallien perusteella. Siksi yksi muutoksen este on myös se, että nuorilla on huonot mahdollisuudet kohdata sellaisia roolimalleja, jotka murtavat nykyisiä sukupuolirooleja.
Pohjoismainen valinta kansallisen opiskeluvalinnan sijaan
Lopuksi ajatushautomo toteaa, että ammatillisten koulutusten on pystyttävä paremmin houkuttelemaan opiskelijoita muista Pohjoismaista. Tämä on erityisen keskeistä raja-alueilla. Ajatushautomo katsoo, että on keskityttävä kahteen tärkeään tekijään:
Ensinnäkin on varmistettava, että ammatillisia koulutuksia voidaan mahdollisimman pitkälti hyödyntää eri Pohjoismaissa. Tästä asiasta puhutaan edellisessä kappaleessa, joka koskee toimialakohtaisen sääntelyn aiheuttamia rajaesteitä. Toisaalta nuorille on myös esiteltävä muiden maiden relevantteja koulutuksia. Tätä tapahtuu nykyään aivan liian harvoin.
Huomio elinikäiseen oppimiseen
On tosiasia, että Pohjoismaissa on tulevaisuudessa pulaa ammatillisen koulutuksen saaneesta työvoimasta. Siksi on tärkeä hyödyntää olemassa olevaa ammattikoulutuksen saanutta työvoimaa ja pitää siitä kiinni.
Tosiasia on myös se, että hyvin monien ammattien kehitys kiihtyy kiihtymistään, ja työntekijöiltä vaaditaan uutta osaamista. Ajatellaan vaikkapa autonasentajaa, joka on opiskellut korjaamaan bensiini- ja dieselmoottoreita. Vastaavalla tavalla muutkin toimialat kehittyvät yhä nopeammin. Uusi teknologia on yhä merkittävämmässä asemassa, ja useimpien tulee jatkuvasti olla muutosvalmiita uusiin työkaluihin ja prosesseihin.
Erittäin monen ammatin kehitys kiihtyy kiihtymistään, ja työntekijöiltä vaaditaan uutta osaamista. Ajatellaan vaikkapa automekaanikkoa, joka on opiskellut korjaamaan bensiini- ja dieselmoottoreita
Ajatushautomo pitää valitettavana sitä, ettei ammattikoulutuksen saaneille tarjota riittävästi täydennyskoulutusta. Tämä tarkoittaa, että työmarkkinat jäävät ilman potentiaalista työvoimaa, ja niillä on pulaa uudesta tarvittavasta osaamisesta. Samalla se merkitsee myös sitä, että monet ovat vaarassa jäädä työttömiksi, koska heidän koulutuksensa ei enää ole ajantasainen. Ajatushautomo katsoo, että ammatillisten koulutusten tulisi tarttua asiaan ja tarjota täydennyskoulutusta vanhemmille ammatillisen koulutuksen saaneille.
Samalla on ratkaisevaa, että ammattikoulut keskittyvät jo nyt luomaan modernia rakennetta, jossa koulutuksissa otetaan alusta asti huomioon, että ne ovat vain alkua elinikäiselle oppimiselle. Se edellyttää hyvää ja järjestelmällistä vuorovaikutusta ammatillisten koulutusten ja työelämän välillä tulevaisuudessa.
Painopisteessä osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapaino
Ajatushautomon ensisijaisena painopisteenä on varmistaa, että tulevaisuudessa on hyvä tasapaino tarjolla olevan osaamisen sekä yritysten ja yhteiskuntien todella tarvitseman osaamisen välillä – nyt ja tulevaisuudessa. Kaikissa tulevissa toimissa tämän on oltava keskipisteenä, ja toimet on kohdistettava siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat tätä.
Ei siis riitä, että selvitetään, montako asentajaa tarvitaan. On myös ratkaisevaa, että nykyisten asentajien osaaminen on ajan tasalla ja että heidän ammattitaitoaan pidetään jatkuvasti yllä elinikäisen oppimisen avulla.
Ajatushautomolla on kuitenkin sellainen käsitys, ettei Pohjoismaiden tämänhetkisestä ja tulevasta osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ole yhteistä yleiskuvaa. Tiedetään, että Pohjoismaista tulee puuttumaan paljon ammatillisen tutkinnon suorittaneita, mutta vielä ei tiedetä tarpeeksi sitä, miltä aloilta heitä tarkalleen ottaen puuttuu ja vielä tarkemmin, minkä tyyppistä osaamista heillä tulee olla ja millaisia vaatimuksia on jatkuvalle erityyppiselle pätevöittämiselle.
Ajatushautomon käsityksen mukaan puuttuu myös järjestelmällisyyttä, jonka avulla varmistetaan, että tärkeät toimijat saavat jatkuvasti päivitettyä tietoa osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta yksittäisissä maissa ja Pohjolassa kokonaisuutena, jotta asianomaiset toimijat voivat ottaa tarvittavat askeleet hyvissä ajoin varmistaakseen työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa.
Ei siis riitä, että selvitetään, montako asentajaa tarvitaan. Ratkaisevaa on myös, että nykyisten asentajien osaaminen on ajan tasalla ja että heidän ammattitaitoaan pidetään jatkuvasti yllä elinikäisen oppimisen avulla. Tätä informaatiota tulee ylläpitää ja aktivoida jatkuvasti.
Tässä yhteydessä ajatushautomo nostaa esiin muun muassa Pohjoismaiden akkutuotannon esimerkkinä ongelmasta. Pysyäksemme mukana yhteiskunnan kehityksessä meidän on alettava valmistaa uusia tuotteita ja pidettävä ohjat käsissämme koko arvoketjussa käytöstä kierrätykseen kiinnittäen huomiota kiertotalouteen. Tähän vaaditaan jonkin verran akateemisen koulutuksen saaneita, mutta vielä enemmän ammatillisen koulutuksen saaneita, jotka kehittävät uusia tuotantoja ja markkinoita. Tässä yhteydessä on ajankohtaista selvittää, ovatko ammatilliset koulutukset valmiita tähän.
