Tavoite 3: Pohjoismaisissa yhteiskunnissa on oltava tilaa ja osallistumis­mahdollisuuksia kaikille  

Tiedämme, että osallistuminen – kuuluminen mielekkäisiin yhteisöihin sekä mahdollisuus vaikuttaa ja tuntea arvostusta – auttaa lisäämään luottamusta ja on välttämätöntä pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta. Siksi kenenkään ei pidä jäädä ulkopuolelle tai tuntea olevansa yhteiskunnan tai ympäröivien suhdeverkostojen unohtama. Osa maittemme asukkaista kärsii kuitenkin ulkopuolisuudesta, joka johtuu työttömyydestä, maantieteellisestä eristyneisyydestä, kodittomuudesta, fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista, pienituloisuudesta tai saavutettavuuden tai yksilöllisen tuen puutteesta johtuvista rajallisista osallistumis- ja osallisuusmahdollisuuksista. Meidän on etsittävä ratkaisuja, joilla kaikki ryhmät voidaan saada mukaan osallistumaan, vaikuttamaan ja toteuttamaan itseään täysipainoisesti. Ihmisten välisen luottamuksen vahvistaminen ja yhteiskunnan eheyden ylläpito on koko ajan tärkeämpää monimuotoisissa yhteiskunnissamme.

Kaikilla asukkailla ei ole nykyään mahdollisuutta toteuttaa itseään täysipainoisesti ja selviytyä omin voimin. Siksi meidän on kehitettävä lisää helposti saatavilla olevia digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat osallistumisen esimerkiksi koulutukseen, työelämään ja yhteisöihin maantieteellisestä etäisyydestä ja fyysisistä tai henkisistä valmiuksista riippumatta. Hyvinvointitekniset ratkaisut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalvelujen vahvistaminen ovat välttämättömiä varhaisen tuen ja avun mahdollistamiseksi ja itsenäisemmän elämän helpottamiseksi. Samalla on selvitettävä, miten esimerkiksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät – kuten kodittomuuden, päihderiippuvuuden tai muiden suurten sosiaalisten haasteiden kanssa kamppailevat ihmiset – voivat saada tarvitsemaansa tukea.

Lapsen kasvuun vaikuttavat olosuhteet voivat vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin myös myöhemmin elämässä. Koko Pohjolan alueella tulee kehittää ja levittää kokemuksia, joilla edistetään lasten ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvua ja siirtymistä aikuisuuteen. Liiallisen ruutuajan ja runsaan digitaalisten laitteiden käytön takia lapset ja nuoret altistuvat haitallisille verkkosisällöille, mutta laitteiden käyttö vie aikaa myös terveyttä edistävältä toiminnalta. Pohjoismaiden tulee levittää ennalta ehkäiseviä toimia koskevaa osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi muun muassa ruutuajan ja digitaalisten laitteiden osalta ja edistää pohjoismaista yhteistyötä alalla.

Kaikilla on oltava mahdollisuus olla osa mielekästä yhteisöä taustasta ja olosuhteista riippumatta. Nykyisin kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tähän. Tämä koskee esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden asukkaita, joiden taloustilanne on huono, joilla on toimintarajoitteita tai erilaisia psyykkisiä tai sosiaalisia haasteita. Meidän on pyrittävä määrätietoisesti parantamaan tukimuotoja, jotta näihin ryhmiin kuuluvat ihmiset voisivat osallistua yhteisöihin, urheilutapahtumiin, yhdistystoimintaan ja muuhun heitä kiinnostavaan toimintaan. Samalla on tehtävä ennalta ehkäiseviä toimia ja tarjottava hyviä vaihtoehtoisia yhteisöjä lapsille ja nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sekä koulussa että työelämässä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla ja aloitteilla voi olla tässä ratkaiseva rooli, jota on kehitettävä entisestään.