Esipuhe

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät vuonna 2019 vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Visiotyön väliarviointi vuodelta 2023 osoittaa muun muassa, että olemme edenneet hyvän matkaa kohti sosiaalisesti kestävää aluetta, jossa on hyvä terveystilanne, korkea työllisyys, vahva luottamus ja vähän rikollisuutta. 

Maaliin pääsemiseksi Pohjolan on kuitenkin ratkaistava vielä useita haasteita. Sosiaali- ja terveyspolitiikalla on tärkeä rooli näiden haasteiden kohtaamisessa ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 

Vision hyväksymisen jälkeen maailma on muuttunut. Olemme kohdanneet modernin ajan suurimman pandemian, Euroopassa on puhjennut sota, inflaatio on kiihtynyt Pohjoismaissa, ja varsinkin elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Samalla väestörakenteemme kehitystä leimaa yhä vanhemmaksi elävän väestön osuuden kasvu. 

Tämän kaiken seurauksena on riski siitä, että globaalit muutokset iskevät Pohjolassa erityisen kovaa tiettyihin ihmisryhmiin ja alueisiin. 

Ikääntyvä väestö on yhä suurempi haaste terveys- ja hyvinvointijärjestelmille, kun tukea tarvitsevien joukko kasvaa ja työvoima ja nuoremmat ikäluokat pienenevät. Varsinkin harvaan asutut alueet ovat nyt ja jatkossa kovilla. 

Terveys- ja hyvinvointijärjestelmiin kohdistuva paine uhkaa lisätä sosiaalista ja terveyden eriarvoisuutta Pohjolassa yhdessä inflaation kasvun kanssa. Lisäpanostuksia tarvitaan, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää hyvinvointipalveluita ja elää tervettä ja hyvää elämää.

Nämä ovat vain muutamia niistä sosiaali- ja terveysalan yleishaasteista, joita Pohjoismaiden yhteiskunnilla on edessään. Onneksi käytössämme on myös laaja valikoima ratkaisumahdollisuuksia – varsinkin, jos teemme läheistä yhteistyötä keskenämme.  

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät vuonna 2019 vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Visiotyönväliarviointi vuodelta 2023 osoittaa muun muassa, että olemme edenneet hyvän matkaa kohti sosiaalisesti kestävää aluetta, jossa on hyvä terveystilanne, korkea työllisyys, vahva luottamus ja vähän rikollisuutta. 

Maaliin pääsemiseksi Pohjolan on kuitenkin ratkaistava vielä useita haasteita. Sosiaali- ja terveyspolitiikalla on tärkeä rooli näiden haasteiden kohtaamisessa ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 

Vision hyväksymisen jälkeen maailma on muuttunut. Olemme kohdanneet modernin ajan suurimman pandemian, Euroopassa on puhjennut sota, inflaatio on kiihtynyt Pohjoismaissa, ja varsinkin elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Samalla väestörakenteemme kehitystä leimaa yhä vanhemmaksi elävän väestön osuuden kasvu. 

Tämän kaiken seurauksena on riski siitä, että globaalit muutokset iskevät Pohjolassa erityisen kovaa tiettyihin ihmisryhmiin ja alueisiin. 

Ikääntyvä väestö on yhä suurempi haaste terveys- ja hyvinvointijärjestelmille, kun tukea tarvitsevien joukko kasvaa ja työvoima ja nuoremmat ikäluokat pienenevät. Varsinkin harvaan asutut alueet ovat nyt ja jatkossa kovilla. 

Terveys- ja hyvinvointijärjestelmiin kohdistuva paine uhkaa lisätä sosiaalista ja terveyden eriarvoisuutta Pohjolassa yhdessä inflaation kasvun kanssa. Lisäpanostuksia tarvitaan, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää hyvinvointipalveluita ja elää tervettä ja hyvää elämää. 

Nämä ovat vain muutamia niistä sosiaali- ja terveysalan yleishaasteista, joita Pohjoismaiden yhteiskunnilla on edessään. Onneksi käytössämme on myös laaja valikoima ratkaisumahdollisuuksia – varsinkin, jos teemme läheistä yhteistyötä keskenämme. 

Sosiaali- ja terveyspolitiikan pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa tartutaan tämän vuoksi näihin kysymyksiin. Tavoitteenamme on keskittyä tulevissa kolmivuotisissa työsuunnitelmissa määrätietoisesti panostuksiin, jotka voivat auttaa ratkomaan näitä haasteita ja vähentämään niiden laajuutta. 

Hyviä lukuhetkiä!

Nämä ovat vain muutamia niistä sosiaali- ja terveysalan yleishaasteista, joita Pohjoismaiden yhteiskunnilla on edessään. Onneksi käytössämme on myös laaja valikoima ratkaisumahdollisuuksia – varsinkin, jos teemme läheistä yhteistyötä keskenämme.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa tartutaan tämän vuoksi näihin kysymyksiin. Tavoitteenamme on keskittyä tulevissa kolmivuotisissa työsuunnitelmissa määrätietoisesti panostuksiin, jotka voivat auttaa ratkomaan näitä haasteita ja vähentämään niiden laajuutta. 

Hyviä lukuhetkiä!

Jakob Forssmed
Ruotsin sosiaaliministeri

Karen Ellemann
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Jakob Forssmed
Ruotsin sosiaaliministeri

Karen Ellemann
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri