Vahvistetaan kriisinkestävyyttä ja kestävää kehitystä turvallisen hyvinvoinnin luomiseksi
Meidän on pyrittävä luomaan entistä selviytymiskykyisempi ja kestävämpi Pohjola, joka on joustava ja varautunut yhteiskunnallisiin ja globaaleihin kriiseihin, jollaisia olemme kohdanneet viime vuosina. Esimerkiksi ilmastokriisi on myös terveyskriisi, ja se tulee olemaan yksi sosiaali- ja terveysalan tulevista haasteista. Siirtymää kohti kestävää, vähäpäästöistä ja ilmastonmuutokseen sopeutunutta sosiaali- ja terveysalaa on edistettävä. Heikentyneen maailmantilanteen vuoksi Pohjoismaiden pitää myös huolehtia korkeasta valmiustasosta. Pohjolalla on oltava vahva ja kestävä terveydenhuollon valmiustaso ja huoltovarmuus. Pohjoismaiden on toimittava yhdessä antibioottiresistenssin torjumiseksi, joka on yksi suurimmista kansanterveysuhkista ja uhkaa tulevaisuudessa infektioiden hoitamista sekä modernien hoitomuotojen käyttöä. Pohjolan tulee olla paikka, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin ja jossa nykyistä useammat ihmiset voivat osallistua ja vaikuttaa omia vahvuuksiaan hyödyntämällä. Ympäröivät alueet ja muu kansainvälinen yhteistyö otetaan huomioon tarpeen mukaan.
Tältä pohjalta sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto katsoo, että yhteistyöohjelman toteuttamiseksi on olennaista keskittyä kolmenlaisiin toimiin:
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto on sopinut sosiaali- ja terveysalan vallitsevien haasteiden ratkaisemiseksi, että kauden 2025–2030 yhteispohjoismaiset panostukset tukevat seuraavia tavoitteita ja osatavoitteita.