Taustaa

Pohjoismainen hyvinvointimalli on universaali, ja sen perusperiaatteena on vapaa ja yhdenvertainen saavutettavuus. Pohjoismaiden kaikilla asukkailla tulee olla mahdollisuus elää hyvää ja terveellistä elämää sekä saada apua tarpeen tullen. Pohjolalla on kuitenkin alueena edessään useita haasteita, jotka vaativat sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvostolta määrätietoista ja kunnianhimoista työskentelyä.

Työvoimapula, väestörakenteen kehitys sekä monimutkaisten hoitotarpeiden lisääntyminen vaativat aiempaa parempia työmenetelmiä, joissa hyödynnetään resursseja ja osaamista mahdollisimman tehokkaasti. Hyvinvointitekniset ja digitaaliset ratkaisut, varhaisemmat ja kohdennetummat ennalta ehkäisevät ja edistävät toimet sekä monialaisen, moniammatillisen ja maantieteelliset rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen voivat auttaa kehittämään uusia ja parempia hoitomuotoja. Lisäksi tarvitaan yhteispohjoismaista näkemystä siitä, miten voimme huolehtia työvoiman rekrytoinnista, säilyttämisestä ja jatkuvasta täydennyskoulutuksesta mielekkäällä tavalla. Keskiössä tulee niin ikään olla työhön osallistuvan kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja sen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen.

Meidän on jatkossakin kehitettävä Pohjolaa alueena, jossa kaikilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet ja jossa on korkea työllisyys, terve talous ja suuri luottamus sekä vahvat terveys- ja hyvinvointijärjestelmät. Siksi meidän pitää jatkaa työtä, jossa edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ehkäistään ihmisten jäämistä jälkijunaan sosioekonomisten olosuhteiden tai harvaan asuttujen alueiden rajallisen tarjonnan vuoksi taikka siksi, että palvelutarjonta saattaa vaikuttaa sosiaali- ja terveysalalta apua hakevan yksilön kannalta monimutkaiselta ja vaikeasti saavutettavalta. Samalla meidän on jatkettava terveyden eriarvoisuuden rajoittamista. Kansanterveyspoliittista ja terveyttä edistävää työtä on siksi priorisoitava ja tehostettava, jotta Pohjolassa voitaisiin luoda edellytykset hyvälle ja tasa-arvoiselle terveydelle.

Meidän on pyrittävä luomaan entistä selviytymiskykyisempi ja kestävämpi Pohjola, joka on joustava ja varautunut yhteiskunnallisiin ja globaaleihin kriiseihin, jollaisia olemme kohdanneet viime vuosina. Esimerkiksi ilmastokriisi on myös terveyskriisi, ja se tulee olemaan yksi sosiaali- ja terveysalan tulevista haasteista. Siirtymää kohti kestävää, vähäpäästöistä ja ilmastonmuutokseen sopeutunutta sosiaali- ja terveysalaa on edistettävä. Heikentyneen maailmantilanteen vuoksi Pohjoismaiden pitää myös huolehtia korkeasta valmiustasosta. Pohjolalla on oltava vahva ja kestävä terveydenhuollon valmiustaso ja huoltovarmuus. Pohjoismaiden on toimittava yhdessä antibioottiresistenssin torjumiseksi, joka on yksi suurimmista kansanterveysuhkista ja uhkaa tulevaisuudessa infektioiden hoitamista sekä modernien hoitomuotojen käyttöä. Pohjolan tulee olla paikka, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin ja jossa nykyistä useammat ihmiset voivat osallistua ja vaikuttaa omia vahvuuksiaan hyödyntämällä. Ympäröivät alueet ja muu kansainvälinen yhteistyö otetaan huomioon tarpeen mukaan. 

Tältä pohjalta sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto katsoo, että yhteistyöohjelman toteuttamiseksi on olennaista keskittyä kolmenlaisiin toimiin: 

Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto on sopinut sosiaali- ja terveysalan vallitsevien haasteiden ratkaisemiseksi, että kauden 2025–2030 yhteispohjoismaiset panostukset tukevat seuraavia tavoitteita ja osatavoitteita.