Tavoite 1: Pohjolan hyvinvointi­järjestelmien tulee olla kestäviä, laadukkaita, turvallisia sekä potilaille että hoidettaville ja kaikkien saavutettavissa

Jotta Pohjolasta voisi tulla maailman integroitunein, kilpailukykyisin ja sosiaalisesti kestävin alue, pohjoismaisia hyvinvointijärjestelmiä on entisestään vahvistettava ja varustettava tulevaisuuden kohtaamiseksi. Toimivat hyvinvointijärjestelmät, joihin kaikilla on yhdenvertainen ja oikeudenmukainen pääsy, edistävät sitä, että entistä useammat pystyvät elättämään itsensä ja osallistumaan yhteiskunnan yhteisöihin. Samalla ne auttavat luomaan vahvempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on parempi fyysinen ja psyykkinen terveys. Hyvinvointijärjestelmiä on kuitenkin sopeutettava väestönkehityksen mukaan, ja palvelut on järjestettävä niin, että hoito ja toimenpiteet ovat tehokkaita, kestäviä ja tulevaisuuden vaatimukset täyttäviä. Tulevaisuuden terveydenhuollon turvaamiseksi meidän on kohdattava antibioottiresistenssiin liittyviä uhkia, varmistettava lääkeaineiden saatavuus ja lisättävä terveydenhuollon valmiutta ja turvattava huoltovarmuus. 

Eriarvoisuuden vähentäminen, yhteiskunnan eheyden vahvistaminen, työvoiman tarjonnan lisääminen ja sosiaalisesti kestävän alueen luominen on mahdollista vain siten, että huolehdimme sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisesta saavutettavuudesta varhaisessa vaiheessa ja tarpeen mukaan sekä sosiaali- ja terveysalan tiiviistä koordinaatiosta ja yhteistyöstä yli ammattirajojen. Entistä varhaisempi puuttuminen ja tuen tarjoaminen kaikille sitä tarvitseville vaatii koordinoituja, yksinkertaisia ja tehokkaita hyvinvointipalveluja sekä hoitotoimenpiteiden ja -tarjonnan uudelleenarviointia.

Meidän on varmistettava se, että sosiaali- ja terveysalalla on riittävästi työntekijöitä ja että heillä on hyvä työympäristö, tehokkaat työmenetelmät ja oikea osaamispohja. Hyvinvointiteknologia ja lisääntynyt pohjoismainen osaamisyhteistyö voivat olla osa ratkaisua. Samalla digitaalinen saavutettavuus ja muut joustavia palveluja tarjoavat etäratkaisut voivat auttaa lisäämään korkealaatuista palvelutarjontaa harvaan asuttujen alueiden asukkaille ja tarjoavat Pohjoismaiden asukkaille mahdollisuuden saada apua maiden rajojen yli.

Turvallisuuspoliittinen tilanne on vakava. Meillä on oltava valmiudet kohdata mahdolliset tulevat terveyskriisit ja -katastrofit. Osana ratkaisua voivat olla nykyistä parempi ja koordinoidumpi valmius kriisien puhjetessa sekä käytännön työkalut, jotka liittyvät pohjoismaiseen yhteistyöhön terveydenhuollon valmiuden alalla. On lisättävä terveydenhuollon kykyä selviytyä tilanteista, joissa loukkaantuneita on paljon. Terveydenhuollon valmiuteen on sisällytettävä kansanterveysnäkökulma sekä psyykkinen ja psykososiaalinen tuki. 

Jatketaan antibioottiresistenssin torjuntaa Yhteinen terveys -näkökulmasta keskittyen ihmisten ja eläinten terveyden, elintarvikkeiden ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen.  Ennakoiva työ infektioiden ja tautien leviämisen ennalta ehkäisemiseksi voi vähentää antimikrobisten aineiden, kuten antibioottien, käyttöä. Tietoisuuden lisääntyminen antibioottien liikakäytön seurauksista sekä laajan antibioottivalikoiman saatavuus ovat edellytyksiä nykyaikaiselle lääketieteelle ja pyrkimyksille jarruttaa resistenttien bakteerien kehittymistä. Yhteistyössä on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaiden antibioottien saatavuuden parantamiseen maissamme. Pohjolalla on oma vastuunsa globaalin sitoutumisen lisäämisestä antibioottiresistenssin torjumisessa. 

Pohjoismaat ovat yksinään varsin pieniä markkina-alueita, mikä haastaa lääkehankinnat ja siten muun muassa infektioiden, harvinaissairauksien ja monitekijäisten sairauksien hoidon. Lääkehankintoihin liittyvän pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen lisäisi varmasti lääkkeiden saatavuutta markkinoillamme. Uusia hoitomenetelmiä koskevan osaamisen jakaminen on tärkeä osa hyvien hoitomuotojen tuomista potilaiden saataville Pohjoismaissa.