Tämä opas on koonnut yhteen Pohjoismaiden pitkän ja monipuolisen kokemuksen nuorille suunnatuiden vaalien järjestämisestä. Vaikka kussakin Pohjoismaassa on omat tapansa toimia, on niillä kaikilla sama ydintavoite: vahvistaa nuorten kansalaispätevyyttä ja madaltaa kynnystä osallistua demokraattisiin prosesseihin.
Oppaassa esitellyt hyvät käytänteet osoittavat, että onnistuneet nuorille suunnatut vaalit vaativat pitkäjänteistä työtä, riittäviä resursseja ja sitoutumista monelta eri toimijalta. Valtionhallinnon tuki, oli se sitten suoraa järjestämisvastuuta tai yhteistyötä järjestökentän kanssa, on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi nuorille suunnatuiden vaalien kattavuudessa ja jatkuvuudessa. Samalla kansalaisyhteiskunnan toimijat tuovat mukanaan joustavuutta ja vahvaa yhteyttä nuorten arkeen. Kummallakin toimijamallilla on omat vahvuutensa, ja parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.
Nuorille suunnatuiden vaalien vaikuttavuutta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä, ja sitä edistää systemaattinen tiedonkeruu ja arviointi. Tutkimukset osoittavat, että nuorille suunnatut vaalit kasvattavat nuorten ymmärrystä poliittisista prosesseista, vahvistavat luottamusta demokratiaan ja lisäävät aikomusta äänestää tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on, että demokratiakasvatus ja nuorille suunnatut vaalit tarjoavat kaikille nuorille mahdollisuuden harjoitella äänestämistä ja tutustua politiikkaan, riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan. Demokratiakasvatuksen ja nuorille suunnattujen vaalien tulee olla tasavertaisesti kaikkien nuorten saavutettavissa, jotta myös heikoimmassa asemassa olevat nuoret pääsevät vahvistamaan kansalaispätevyyttään.
Nuorille suunnatut vaalit eivät ole pelkkä äänestysharjoitus, vaan konkreettinen tapa osoittaa nuorille, että heidän äänensä on merkityksellinen ja että demokratia on jotain, johon he voivat ja heidän tulisi osallistua. Demokratiakasvatus avaa ymmärrystä siitä, että politiikka ei ole jotain kaukaista ja vierasta, vaan osa nuoren omaa arkea ja tulevaisuutta. Tämä kokemus kantaa hedelmää vuosiksi eteenpäin, kun nuoret kasvavat äänestysikäisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi.
Laadukkaasti järjestetyt nuorille suunnatut vaalit myös osoittavat nuorille, että heidän ääntänsä halutaan kuulla, ja että heidän yhteiskunnallisella osallisuudellaan on merkitystä. Kansalaispätevyyden kehittyminen ei tapahdu itsekseen – yhteiskunnan toimijoiden on luotava rakenteet ja mahdollisuudet, joiden avulla jokainen nuori voi harjoitella demokratiaosaamistaan ja kasvaa siten vahvan kansalaispätevyyden omaavaksi ja yhteiskuntaan osallistuvaksi kansalaiseksi.