Siirry sisältöön

4. Kouluvaalien käytännön järjestelyt

4.1. Ajankohta

Useimmissa Pohjoismaissa koulu­vaalit järjestetään virallisten vaalien yhteydessä, yleensä muutamaa viikkoa ennen virallisia vaaleja. Osassa maissa on resursseja järjestää vaalit kunkin maan virallisten vaalien yhteydessä, mutta kaikissa maissa tämä ei rahoituksen puitteissa ole mahdollista. Poikkeuk­sena koulu­vaalien järjestä­misen ajankohdan suhteen on Tanska, jossa koulu­vaalit järjestetään aina samaan aikaan, eli kahden vuoden välein tammi-helmikuussa kolmen viikon ajan, irrallisena maan virallisista vaaleista.
Suomessa kouluvaaleja on hankera­hoituksesta riippuen järjestetty eduskunta­vaalien, presidentin­vaalien ja alue- ja kuntavaalien yhteydessä. Ruotsissa koulu­vaaleja on järjestetty eduskunta- ja EU-vaalien yhteydessä, Norjassa eduskunta- ja aluevaalien sekä saamelais­käräjien ja kansan­äänestysten yhteydessä ja Islannissa eduskunta­vaalien sekä aluevaalien yhteydessä.

4.2. Demokratiakasvatus

Kaikissa Pohjoismaissa kouluvaalien ensisijainen tarkoitus on demo­kratia­kasvatus. Koulu­vaaleilla halutaan tarjota aktiivisen kansalai­suuden kokemuksia ja mahdolli­suuksia tutustua käytännön kansalais­vaikuttamiseen ja demo­kraattisiin toiminta­periaatteisiin. Politiikan tutkimuksessa on havaittu, että äänestys­käyttäyty­minen periytyy – kouluissa ja muissa nuorten tiloissa tehtävän demo­kratia­kasvatuksen myötä pyritään tarjoamaan mahdollisuus äänestä­misen harjoitteluun (Erola ym., 2017).
On tärkeää, että koulu­vaaleissa ehkäistään ennakoivasti niitä syitä, miksi äänestys­ikäiset nuoret kertovat syiksi jättää äänestä­mättä virallisissa vaaleissa: mm. tiedon puute valta­kunnan politiikasta ja äänestys­käytänteistä, tunne oman äänestämisen merkityksettö­myydestä sekä hankaluus löytää itselle sopiva ehdokas tai puolue (Hormio ym., 2023). Koulu­vaalit tarjoavat käytännön keinoja äänestä­miseen, poliittiseen päätöksen­tekoon ja puolueisiin tutustumiseen. Huolellisesti järjestetyt kouluvaalit simuloivat mahdollisimman tarkasti virallisia äänestys­tilanteita ja tuovat politiikan osaksi arkea esimerkiksi nuorten tiloissa järjestettyjen vaali­väittelyiden ja -paneelien muodoissa.
Olisi myös tärkeää osallistaa itse nuoria demokratia­kasvatus­tapahtumien, esimerkiksi politiikka­vierailuiden, järjestämiseen. Tätä kautta nuoret pääsevät keskustele­maan, esittämään kysymyksiä ja tutustumaan politiikkaan matalalla kynnyksellä. On myös tärkeää, että poliitikot itse ymmärtävät, mitkä kysymykset tai aiheet kumpuavat nuorista itsestään.
Jotta nuoret pystyvät pohtimaan, mitkä yhteis­kunnalliset aiheet ovat heille tärkeitä, täytyy myös aikuisille, kuten opettajille ja nuoriso­työn­tekijöille, tarjota tukea ja oppi­materiaaleja demokratia­kasva­tuksellisten aiheiden käsittelyyn.
Suomessa on selvitetty ammatillisten oppilaitosten henkilö­kunnan tarpeita liittyen demokratia- ja ihmisoikeus­kasvatukseen. Haastatellut ja kyselyyn vastanneet ilmaisivat runsaasti tuen tarvetta demokratia- ja ihmisoikeus­kasvatuksen kehittä­miseksi. Tärkeimpinä mainittiin tarve oppi­laitosten sisäisille keskusteluille ja teemaan liittyvien oppi­materiaalien puute. Tuen tarpeet olivat selvityksen perusteella niin moninaiset, että ne voi tiivistää lausahdukseksi, että “lähes kaiken­tyyppiselle tuelle on tarvetta ja toisaalta näyttää siltä, että sitä ollaan myös valmiita ottamaan vastaan.” (Gretschel & Särkiluoto, 2025).

4.2.1. Materiaalit demo­kratia­kasvatuksen tukena

Kaikissa Pohjoismaissa demo­kratia­kasvatuksen tueksi tehdään käytännön­läheistä oppi­materiaalia, joka toimitetaan osallistujien käyttöön koulu­vaalien yhteydessä. Riippuen maasta, materiaalit voivat teemo­iltaan vaihdella vaali­kohtaisesti.
Esimerkiksi Suomessa Nuorisoala ry koordinoi Nuorten vaaleihin huipentuvaa Politiikka­viikkoa, joka on valtakunnallinen, kaikille nuorten ryhmille suunnattu demokratia­kasvatuksen teemaviikko. Viikon aikana tutustutaan yhteis­kunnalliseen päätöksen­tekoon ja vaikutta­mi­seen sekä ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin. Esimerkiksi vuoden 2025 kunta- ja alue­vaalien yhteydessä järjestetyn Politiikka­viikon katto­teemana oli “politiikka osana nuorten arkea”. Viikolla pohdittiin etenkin kunta- ja alue­vaalien teemoja, kuntien ja hyvin­vointi­alueiden eroja ja päätöksen­tekoa, poliittista viestintää ja äänestys­päätösten tekemistä.
Politiikkaviikon oppi­materiaalit koostuivat viidestä kokonaisuu­desta:
  1. Nuoret vaikuttajina ja politiikan arvot
  2. Kunnallinen päätöksen­teko
  3. Hyvinvointialueet ja päätöksen­teko
  4. Poliittinen viestintä
  5. Äänestys­päätösten tekeminen ja Nuorten vaalit (kouluvaalit)
Kukin kokonaisuus sisälsi niin itsenäisiä kuin ryhmässä tehtäviä harjoituksia, videoita ja teksti­materiaaleja oppimisen tueksi. Käytännönläheiset ja asian­tuntevat materiaalit auttavat nuoria ymmärtämään politiikan teemoja sekä vähentävät yksittäisten opettajien työ­määrää. Materiaalien räätälöinti eri vaaleihin (esim. EU-vaaleihin ja parlamentti­vaaleihin) on todettu hyväksi käytännöksi. Esimerkiksi EU-vaalit voivat tuntua entistä kaukaisemmalle asialle hahmottaa – tästä kertoo mm. se, että useassa maassa EU-vaalien yhteydessä järjestettäviin koulu­vaaleihin osallistuu vähemmän väkeä kuin parlamentti­vaalien yhteydessä järjestettyihin kouluvaaleihin.

4.2.2. Nuorille suunnatut vaalikoneet

Ainakin Suomessa ja Islannissa nuorten äänestys­päätöksen tueksi on kehitetty myös nuorille suun­nat­tu­ja vaali­koneita. Samaisia vaali­koneita voi hyödyntää myös demo­kratia­kasva­tuksen välineenä ala­ikäisten nuorten kanssa. Nuorille suunna­tui­den vaali­koneiden etu on myös se, että ne nostavat nuorten hyvin­voinnin näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä myös ehdokkaiden tietoisuuteen.
Suomessa käytetty Nuorten vaali­kone on erityisesti nuorille äänestä­jille suunnattu vaalikone, jonka tavoitteena on auttaa käyttäjää löytämään sopiva ehdokas ja tarjota tietoa vaaleissa käsiteltävistä kysymyksistä äänestys­päätöksen tueksi. Nuorten vaali­konetta on kehitetty ja suunniteltu nuoria osallistaen. Kevään 2024 EU-vaaleissa käytetyn video­muotoisen Nuorten vaalikoneen taustalla oli tavoite kehittää vaalikoneiden käyttö­liittymää juuri nuorille sopivaksi ja tehdä näin yhteis­kunnallisesta vaikuttamisesta ja äänestämisestä kiinnostavaa ja saavutettavaa.
Suomessa EU-vaalien yhteydessä Nuorten vaalikoneessa käsiteltiin erityisesti nuorten tärkeinä pitämiä ja heitä kiinnostavia EU-päätöksen­tekoon liittyviä kysymyksiä. Vaali­koneen suunnittelussa erityistä huomiota kiinnitettiin väittämien selitteisiin, joiden avulla voidaan antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi. Selitteiden avulla vaali­koneet soveltuvat hyvin myös opetukseen. Olennaista oli, että video­muotoisen vaalikoneen selite­videoissa esiintyi­vät itsekin nuoret. Nuorten vaali­koneesta kerätyn palautteen perusteella juuri video­muotoinen vaalikone koettiin hyödylliseksi ja se myös innosti käyttäjiä äänestämään.

4.3. Kouluvaalien ja niiden tuloksen yhteis­kunnallinen merkitys

Kaikissa maissa koulu­vaalien tulokset ovat julkisia ja usein ne herättävät myös kiinnostusta median keskuudessa. Eniten virallisten vaalien tulos­julkaisua mukailee Tanska, jossa parlamentti on vastuussa tulosten julkista­mi­sesta ja sitä seurataan suoran vaaliyö-lähetyksen parissa. Tulokset julkaistaan alue kerrallaan, ja dataa seurataan kouluittain. Vaikka Tanskassa kouluvaalit järjestetäänkin muista maista poiketen aina irrallaan virallisista vaaleista, on huomattu, että koulu­vaalien tulos mukailee usein virallisten vaalien tulosta ja ne herättävät laajasti julkista keskustelua.
Muissa Pohjoismaissa kouluvaalit järjestetään virallisten vaalien yhteydessä, pääosin niitä ennen. Suomessa ja Norjassa kouluvaalien tulosta julkaistaan jo ennen virallis­ten vaalien tuloksia. Suomessa koulu­vaalien tulokset on julkaistu noin kaksi viikkoa ennen virallisia vaaleja. Nuorisoala ry julkaisee vaalien tulokset, ja ne herättävät paljon kiinnostusta mediassa ja yhteis­kunnallisessa keskustelussa. Tulokset kiinnostavat erityisesti paikallisissa kanavissa. Myös Norjassa kouluvaalien tulokset julkaistaan muutamaa päivää ennen virallisia vaaleja. Tulokset saavat paljon media­huomiota ja ne usein ennustavat virallisten vaalien tuloksia.
Ruotsissa ja Islannissa koulu­vaalien tulos julkaistaan virallisten vaalien jälkeen. Islannissa koulu­vaalien tulos tulee julki virallisten vaalien äänestys­paikkojen sulkeuduttua. Vaalien tulos julkaistaan kansallisen yleis­radio RÚV:n vaali­lähetyksessä ja samaan aikaan koulu­vaalien omilla verkko­sivuilla. Ruotsissa tulokset julkaistaan virallista vaali­päivää seuraavana päivänä. Tulokset saavat media­huomiota, mutta eniten niissä kiinnostaa usein osallistuja­määrät. Eri maissa on laajemminkin nähtävissä, että usein julkinen keskustelu keskittyy enemmän koulu­vaalien tulokseen ja osallistuja­määrään, eikä niinkään demokratia­kasvatuksen – joka on koulu­vaalien tärkein tehtävä – vaikutuksiin.

4.3.1. Esimerkki julkisen keskustelun paino­pisteen muutoksesta Norjassa

Norjassa koulu­vaaleja on järjestetty ja tilastoitu vuodesta 1989 lähtien kaikkien kansallisten ja paikallisten vaalien yhteydessä. Pitkän historian myötä on tunnistettu keskeinen haaste: julkinen keskustelu ja media­näkyvyys keskittyivät vahvasti vaali­tuloksiin ja niiden ennuste­arvoon, mikä uhkasi haudata alleen kouluvaalien todellisen tarkoituksen – demokratia­kasvatuksen.
Norjalaisen tutkijan Julie Ane Ødegaard Borgen väitöskirja­tutkimus (2016) paljasti, että oppilaat äänestivät koulu­vaalissa pää­asiassa siksi, että heitä käskettiin, eikä siksi, että se olisi ilmentänyt heidän poliittista identiteettiään. Koulu­vaalit simuloivat äänestämistä, mutta nuorten oma ääni nyky­hetkessä jäi huomiotta. Samaan aikaan media raportoi aktiivisesti vaali­tuloksista analyyttisessa sävyssä – "mikä puolue voitti" ja "mitä tämä ennustaa tulevista vaaleista" – mikä vahvisti käsitystä, että tulokset olivat tärkein osa koulu­vaaleja.
Myöhemmin Norjassa on onnistuttu tietoisesti siirtämään julkisen keskustelun paino­pistettä pois vaalituloksista kohti demo­kratia­kasvatusta. Nämä asiat on nostettu keskeisiksi asioiksi paino­pisteen siirtämisessä:
  • Tutkimus ja pitkä­jänteinen seuranta: Sikt on kerännyt dataa vuodesta 1989. Koulu­kyselyissä kysytään pelkäs­tään äänestetyn puolueen sijaan myös nuorten yleisiä näkemyksiä demokratiasta ja yhteis­kunnasta.
  • Kouluvaaleista viestintä: Kouluvaalien parissa työs­kentelevät tahot viestivät tietoisesti tulosten sijaan myös nuorten näkemyksistä ja kokemuksista. Nämä nousevat myös mediaan.
    • Koulukyselyissä kysytään mm.: “Mitkä poliittiset kysymykset ovat tärkeimpiä nuorten valitessa puoluetta?” ja “Kuinka tyytyväisiä nuoret ovat demokratiaan Norjassa?”
  • Opetussuunnitelmaan integrointi: Kouluvaalit on määritelty osaksi kouluissa tehtävää demokratia- ja kansalaisuus­kasvatusta ja niitä järjestetään siten opetus­suunnitelman osaamis­tavoitteiden saavutta­miseksi.
Näiden lisäksi on olennaista, että yleisesti yhteiskunnan ollessa enemmän kiinnostuneita nuorten yhteis­kunnallisista näkemyksistä, myös poliitikkojen tulee olla niistä kiinnostuneita. Siksi nuoria ja poliitikkoja on tärkeää tuoda yhteen, esimerkiksi kouluvaalien ohessa järjestettävien politiikkavierailujen kautta. Jotta nuori kokee äänestä­misen ja yhteiskunnallisen vaikutta­misen merkittäväksi, päättävissä asemissa olevien ihmisten tulee osoittaa olevansa kiinnostuneita nuorten asioista.

4.3.2. Onko kouluvaaleilla yhteys virallisten vaalien äänestys­prosenttiin?

Alla olevassa taulukossa näkyy edellisten eduskunta­vaalien koko maan ja nuorimman ikä­luokan äänestys­prosentit sekä samojen vaalien yhteydessä järjestettyjen Nuorten vaalien äänestys­prosentti (paitsi Tanska, jossa Nuorten vaalit järjestetään erikseen virallisista vaaleista).
Selkein ero on Suomen ja muiden Pohjois­maiden välillä. Taulukon pohjalta ei voi tehdä suoria oletta­muksia siihen, miten erilaiset järjestäjä­mallit heijastuvat virallisten vaalien äänestys­käyttäytymiseen. Erot järjestäjä­mallissa herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, voisiko enemmän osallistujia tavoittavat Nuorten vaalit olla keino myös äänestys­prosentin kasvattamiselle?
Alla olevasta taulukosta on nähtävissä, että niissä maissa, joissa valtion­hallinto on mukana järjestämässä vaaleja (Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti), myös koko maan äänestysprosentti on virallisissa vaaleissa korkeampi. Kuten tässäkin oppaassa on kuiten­kin tullut ilmi, Suomessa nuorten vaaleihin käytetyt resurssit eroavat muista maista merkittävästä. Suomi on myöskin ainoa maa, jossa valtion­hallinto ei osallistu koulu­vaalien järjestämiseen.
Maa
Koko maan äänestysprosentti
eduskuntavaaleissa
Nuorimpien äänestysprosentti eduskuntavaaleissa
Nuorten vaalien äänestysprosentti
Suomi (2023)
71,9%
51,2% (18-vuotiaat)
n. 20–25%
Ruotsi (2022)
84,2%
82% (18–29-vuotiaat)
77,9%
Norja (2025)
80,1%
77,5% (18–19-vuotiaat)
81,4%
Tanska (2022)
84,2%
85% (18-vuotiaat)
50% (2024)
Islanti (2024)
80,7%
72,2% (18–19-vuotiaat)
n. 34,9%
Lähteet: Tilastokeskus, Nuorisoala ry, Statistikmyndigheten SCB, MUCF, Statistics Norway, Sikt, Statistics Denmark, the Danish Parliament, Statistics Iceland, RÚV.

4.4. Hyvät käytännöt ja haasteet

Ungas val -hankkeen haastattelu­aineiston perusteella Pohjoismaissa on kehittynyt monia hyviä käytän­teitä koulu­vaalien järjestämiseen, mutta samalla on tunnistettu merkittä­viä haasteita, jotka vaikuttavat vaalien toteutuksen laatuun ja katta­vuuteen.
Hyväksi todettuja käytänteitä koulu­vaaleja järjestäessä:
  • Riittävästi aikaa järjestä­miseen: Onnistuneet koulu­vaalit vaativat vähintään puolen vuoden valmisteluajan ennen vaaleja – myös vaalien jälkeiselle ajalle, kuten tilastoinnille ja mahdolliseen raportointiin on hyvä varata reilusti aikaa.
  • Pitkäaikainen rahoitusmalli: Säännöllinen ja ennustettava rahoitus mahdollistaa laadukkaan toteutuksen ja koulu­vaalien jatkuvan kehittämisen.
  • Tutkimuspohjaisuus: Pitkä­aikaisella ja vertailu­kelpoisella akateemisella tutkimuksella mitataan koulu­vaalien käytännön vaikutuksia. Tutkimus lisää myös julkisen keskustelun kiinnostusta nuorten demo­kratia­kasvatuksesta.
  • Vahva valtion­hallinnon tuki: Tanskassa pääministeri julistaa koulu­vaalit alkaneeksi. Tämä antaa vaaleille näkyvyyttä ja legitimiteettiä.
  • Integraatio opetus­suunnitelmaan: Koulu­vaalien kiinnittäminen maan viralli­seen opetus­suunnitelmaan vahvistaa demo­kratia­kasvatuksen toteutu­mista ja nuorten yhden­vertaisuutta.
  • Ennustettava aikataulu: Koulu­vaalien ajankohdan ennakoita­vuus, kuten toistuvuus aina tiettyyn aikaan, auttaa järjestäjiä, osallistujia sekä kaikkia sidos­ryhmiä valmistautu­maan koulu­vaaleihin.
  • Yhteistyö eri toimijoiden välillä: Yhteistyö paikallis­hallinnon, poliittisten järjestöjen ja äänestys­paikkojen välillä vahvistaa koulu­vaalien vaikuttavuutta.
  • Vaalikohtaisten oppi­materiaalien tarjoaminen: Vaalikohtaiset demo­kratia­kasvatus­materiaalit antavat kontekstia eri vaalien tarkoituk­sesta (vrt. esim. EU-vaalit ja parlamentti­vaalit). Käytännön­läheiset materiaalit auttavat sekä nuoria ymmärtämään että vähentävät yksittäisten opettajien työ­määrää koulu­vaaleja järjestäessä.
  • Äänestyspaikkojen moni­muotoisuus: Koulu­vaalien laajentaminen kirjastoihin, nuoriso­taloihin ja muihin nuorten kohtaamis­paikkoihin lisää osallistumis­mahdolli­suuksia sekä tekee vaaleista nuorille saavutetta­vammat.
  • Autenttisuus: Virallisia vaaleja vastaavat vaali­järjestelyt antavat nuorille realistisen kokemuksen äänestä­misestä. Prosessien tuttuus madaltaa kynnystä äänestää virallisissa vaaleissa Vaali­paneelit ja poliittisten kohtaa­misten mahdollistaminen tekevät politiikasta konkreettista ja helpommin ymmärrettävää nuorille.
  • Nuorten osallistaminen koulu­vaalien järjestämiseen: Vertaiset, kuten esim. koulun oppilas­kuntaan kuuluvat nuoret kannustavat muita nuoria osallistumaan toden­näköisemmin koulu­vaaleihin. Nuoria voi myös pyytää avuksi mukaan esimerkiksi vaali­toimitsijoiksi.
  • Nuorten oma vaalikone: Nuorille suunnatut vaalikoneet auttavat hahmottamaan nuorelle relevantteja aiheita sekä löytämään puolueita ja/​tai poliitikkoja, jotka edusta­vat nuoren mieli­piteitä. Lisäksi nuorille suunnatut vaali­koneet nostavat nuorten hyvin­voinnin näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä myös ehdokkaiden tietoisuuteen.
Haasteita aiheuttaneet käytänteet:
  • Kiire: Myöhäinen toimeksi­anto tai rahoitus­päätös luonnollisesti hankaloittaa koulu­vaalien järjestämistä monella osa-alueella. Koulut tai muut osallistujat saavat vähemmän aikaa reagoida ja ilmoittautua mukaan.
  • Rahoituksen epä­varmuus: Jos koulu­vaalien järjestämistä tai niiden aikataulua ei voida ennakoida, järjestäminen on luonnollisesti haasta­vampaa.
  • Osallistujien tavoittaminen: Järjestäjistä riippuen info koulu­vaaleista ja tarjotuista materiaaleista eivät tavoita kaikkia tasa­puolisesti. Valtion­hallinnon tukemat koulu­vaalit tavoittavat enemmän osallistujia kuin järjestö­vetoiset koulu­vaalit.
  • Riippuvuus osallistuja­paikkojen yksittäisistä aikuisista: Osallistuja­paikkojen sitoutuminen lepää usein muutaman motivoitu­neen aikuisen, usein esim. yhteis­kuntaopin opettajan, harteilla. Ääni­kadon syynä on useimmiten yksittäisen opettajan vaihtuminen tai sairastuminen.
  • Erityistarpeiden huomiotta jättäminen: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret, kuten esim. maahan­muuttaja­taustaiset nuoret jäävät helposti koulu­vaalien ulko­puolelle ilman lisätukea.
  • Uutisoidessa demo­kratia­kasvatus jää usein tuloksen varjoon: Vaalitulos usein dominoi julkista keskustelua, vaikka koulu­vaalien perim­mäi­senä tarkoituksena on nuorten demo­kratia­kasvatus. Tätä voidaan ehkäistä selvittä­mällä äänestys­tuloksen lisäksi nuorten näkemyksiä yhteis­kunnallisista asioista esim. koulu­vaali­kyselyn muodossa.
  • Poliittinen puolueetto­muus: Poliittisten toimijoiden mukana­olo koulu­vaaleissa tuo autentti­suutta, mutta luo samalla riskin tietyn vaali­teeman painottumi­sesta, jos esimerkiksi kaikki puolueet eivät osallistu tasa­puolisesti.
Pohjoismaiden ministerineuvosto I www.norden.org/fi/julkaisut I pub@norden.org