5. Kouluvaalien järjestämisen ABC

• Miksi koulu­vaalit halutaan järjestää? Mikä on niiden tavoite?
• Missä ja millä laajuudella koulu­vaalit halutaan järjestää, paikallisesti vai valta­kunnallisesti?
• Kuka järjestämisestä on veto­vastuussa (valtion­hallinto ja/​tai järjestö)?
• Tarvitaanko erillistä rahoi­tusta, ja jos kyllä, mistä rahoitus saadaan? Onko käytettävissä valtion­hallinnon budjettia, tai järjeste­tään­kö koulu­vaalit osana hanketta?
• Kuinka paljon järjestä­miseen on käytettävissä henkilöstö­resursseja?

• Kuinka paljon aikaa koulu­vaalien järjestä­miseen on varattu?
• Milloin kouluvaalit järjeste­tään? Järjestetäänkö ne virallisten vaalien yhteydessä, vai erillisinä vaaleina?

• Tehdäänkö järjestämisen yhteydessä akateemista tutkimusta tai kerätäänkö tietoa systemaattisesti talteen alusta alkaen?
• Missä nuorille suunnatut vaalit järjestetään? Kouluissa, kirjastoissa, nuoriso­tiloilla tai muissa nuorille suunnatuissa yhteisöissä?
• Miten koulu­vaaleja järjestävät tahot saavutetaan ja rekrytään mukaan?
• Osallistuvatko poliittiset puolueet tai niiden nuoriso­järjestöt kouluvaalien järjestämiseen, esim. vieraile­malla vaalipaikoilla, osallistu­malla vaali­paneeleihin tai toimittamalla materiaalia vaaliteemoihin liittyen?
• Miten tietoisuutta koulu­vaaleista levitetään ja miten niihin sitoutetaan osallistujia?
• Mikä on median rooli koulu­vaaleihin liittyen? Millä otteella median halutaan käsittelevän aihetta (demokratia­kasvatus vs. vaalien tulos tai osallistuja­määrä)?

• Millaista materiaalia äänestys­paikoille pitää toimittaa liittyen vaalien käytännön toteuttamiseen ja järjestämiseen (esim. järjestä­mis­ohje vaali­paikoille)?
• Millaista materiaalia koulu­vaalien yhteyteen halutaan tehdä (esim. demokratia­kasvatukseen ja äänestys­päivän ohjeistukseen liittyen)?
• Milloin materiaali tulee koulujen tmv. äänestys­paikkojen saataville?
• Jos koulu­vaalien yhteydessä tehdään kysely­tutkimusta tai palautteen keräystä, mistä niiden sisältö koostuu?
• Jos vaalit järjestetään virallisten vaalien yhteydessä, tehdäänkö nuorille oma vaalikone?
• Miten materiaalit levitetään käyttöön mahdollisimman laajalle yleisölle?
• Mitä materiaaleja tarvitaan äänestys­päivänä (esim. äänestys­laput ja kirje­kuoret tai digitaalinen äänestys­ympäristö?

• Millaista vaali­tapaa vaaleissa käytetään?
• Miten äänestä­misestä tehdään mahdollisimman paljon virallisia vaaleja vastaavaa? Mitä äänestys­käytänteitä on implemen­toita­vissa virallisista vaaleista?
• Kuinka paljon järjestäjä­resursseja tarvitaan äänestys­paikoilla? Millaisia vastuu­rooleja? Mitä ohjeita he tarvitsevat?
• Minne äänet kerätää ja miten ne lasketaan? Fyysisesti vai digitaalisesti?

• Milloin tulokset julkaistaan? Ennen vai jälkeen virallisia vaaleja?
• Missä tulokset julkaistaan? Kenelle ja kuinka kauan ne ovat saatavilla?
• Kuinka tarkasti tulokset julkaistaan (esim. koulu-/​aluekohtaisesti?)
• Järjestetäänkö erillisiä vaali­valvojaisia? Mitä sellaisen järjestämisessä tulee ottaa huomioon?
• Miten saadaan media ja julkinen keskustelu kiinnostu­maan kouluvaaleista ja demo­kratia­kasvatuksesta?

• Jos koulu­vaaleista kerätään palautetta tai tehdään tutki­musta, missä aika­taulussa tämä tapahtuu? Miten kerättyä tietoa hyödynne­tään?
• Millä mittareilla koulu­vaalien järjestämistä arvioidaan?
• Miten koulu­vaalien järjestä­misestä tulisi säännöllistä?

5.1. Esimerkki käytännön aikataulusta