2. Kouluvaalit Pohjoismaissa

2.1. Kouluvaalien historiaa

Pohjoismaissa on jo pitkään järjestetty alaikäisille nuorille kouluvaaleja sekä muita nuorille suunnattuja vaaleja, jotka simuloivat kansallisia vaaleja ja tarjoavat nuorille mahdollisuuden kokeilla äänestämistä ennen virallista äänioikeusikää. Näiden nuorille suunnattujen vaalien tarkoituksena on madaltaa kynnystä oman äänioikeuden käyttämiseen virallisissa vaaleissa. Toiminnallisen oppimisen kautta nuoret saavat kokemuksen siitä, kuinka vaalit ja demokratia toimivat. Tämä lisää heidän valmiuksiaan ja halukkuuttaan osallistua yhteiskunnallisiin prosesseihin myöhemmin elämässään.

Pisimpään kouluvaaleja on tiettävästi järjestetty Ruotsissa (Skolval) yli 60 vuotta, aluksi paikallisesti ja myöhemmin 1998 alkaen nuoriso- ja kansalaisyhteiskuntavirasto MUCF:in ja 2002 alkaen opetusministeriön tuella. Vuodesta 2014 kouluvaalit on järjestetty kaikkien maan vaalien yhteydessä.

Norjassa (Skolevalg) vaaleja on järjestetty paikallisesti 1980-luvulta alkaen ja vuodesta 1989 asti järjestelmällisesti Norjan koulutus- ja kasvatusvirasto UDIR:in toimesta kaikissa paikallisissa ja kansallisissa vaaleissa, 1994 alkaen myös EU-kansanäänestyksessä.

Suomessa (Nuorten vaalit) vaaleja on järjestetty 1990-luvulta alkaen Suomen nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoala ry:n toimesta.

Tanskassa (Skolevalg) vaaleja on järjestetty Tanskan nuorisoneuvoston DUF:in aloitteesta sekä Tanskan parlamentin tukemana vuodesta 2015 alkaen. Tanskan malli poikkeaa muista maista siten, että kouluvaalit eivät ole yhteydessä maan muihin vaaleihin – kouluvaalit järjestetään itsenäisinä vaaleina kahden vuoden välein.

Islannissa (#ÉgKýs) kouluvaaleja on järjestetty vuodesta 2016 alkaen, kansallinen nuorisokomitea LUF:in ja sen kumppaneiden toimesta.

2.2. Mikä on kouluvaalien tarkoitus?

Tutkimusten mukaan nuorten poliittinen ja yhteiskunnallinen kiinnostus on usein korkeaa, mutta tämä kiinnostus ei aina kanavoidu äänestämiseen tai muihin perinteisiin osallistumismuotoihin. Demokraattisia arvoja, asenteita ja taitoja on opittava myös käytännössä, jotta käsitys oman äänen merkityksestä vahvistuu. Demokratiakasvatuksen tulisi olla olennainen osa koulujen toimintaa, sillä pelkkä teoreettinen tieto ei riitä. Demokratiakasvatuksen avulla voidaan myös tutkitusti kaventaa taustasta johtuvia eroja osallistumisessa ja sisäisessä kansalaispätevyydessä. (Rautiainen & Vetter 2024; Kestilä-Kekkonen ym. 2022; Kestilä-Kekkonen ym. 2024).

Nuoret ovat kertoneet syikseen olla äänestämättä virallisissa vaaleissa mm. tiedon puutteen valtakunnan politiikasta tai äänestämiseen liittyvistä käytänteistä sekä tunteen siitä, että omalla äänestämisellä ei ole merkitystä. Osa kokee myös vaikeaksi löytää itselleen sopivan ehdokkaan tai puolueen. (Hormio ym., 2023).

Kouluvaalit ovat konkreettinen keino, jolla nuorten poliittinen ja yhteiskunnallinen kiinnostus voidaan muuttaa toiminnaksi. Ne madaltavat kynnystä osallistua myöhemmin virallisiin vaaleihin, kun äänestyskäytänteet tulevat jo ennakkoon tutuksi. Kouluvaalien kautta nuoret oppivat myös ymmärtämään, miten heidän äänensä voi vaikuttaa yhteiskunnassa, mikä lisää heidän kokemustaan vaikutusmahdollisuuksista ja motivaatiotaan osallistua demokraattisiin prosesseihin jatkossa.

Kouluvaalit ja niiden yhteydessä annettava demokratiaan ja osallistumiseen keskittyvä opetus ovat demokratiakasvatuksen välineitä, joilla nuorten sisäistä kansalaispätevyyttä vahvistetaan. Ne tarjoavat nuorille mahdollisuuden oppia konkreettisesti vaaliprosessista, puolueiden toiminnasta ja ehdokkaiden valinnasta jo ennen äänestämistä virallisissa vaaleissa. Tällä tavalla kouluvaalit tukevat tiedon ja kokemuksen kautta nuorten sitoutumista demokraattiseen järjestelmään. Tavoitteena on, että kouluvaaleissa opitut asiat ja saadut kokemukset kantavat hedelmää myös myöhemmin, kun nuoret saavuttavat äänestysikärajan ja voivat osallistua virallisiin vaaleihin.

2.3. Ketkä kouluvaaleihin osallistuvat?

Kouluvaalit ovat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa suunnattu yläkouluikäisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Tanskassa kouluvaalit suunnataan yläasteikäisille ja Islannissa toisen asteen opiskelijoille. Kutsu osallistua suunnataan aina kaikille kouluille, mutta kaikissa maissa osallistuminen on vapaaehtoista sekä kouluille että oppilaille.

Suomi poikkeaa muista maista siten, että nuorten vaaleja on mahdollista järjestää myös koulujen ulkopuolella – osallistuja voi olla esimerkiksi kirjastot, nuorisotilat, harrastusryhmät tai muut nuorten ryhmät. Siksi kouluvaaleista käytetään Suomessa nimitystä “Nuorten vaalit”. Suomessa kevään 2024 nuorille suunnatuissa presidentinvaaleissa tavoitettiin 95 000 nuorta, joka on noin 22 % kohderyhmän ikäisistä nuorista. Vaaleja järjestäessä havaittiin, että toisen asteen opiskelijoista ammattikoululaiset ovat lukiolaisia huomattavasti vaikeammin tavoitettavissa.

Suomessa järjestettiin vuonna 2025 ensimmäistä kertaa nuorten vaalit myös kunta- ja aluevaalien yhteydessä. Aluevaalit kiinnostivat sekä nuoria että myös järjestäjiä selvästi vähemmän: kuntavaaleja järjestettiin 450:ssä paikassa, kun aluevaalit järjestettiin vain 215:ssa. Myös aluevaalien hylättyjen äänien osuus kertoo siitä, että aluevaalit olivat selkeästi kuntavaaleja vaikeammin ymmärrettävät. Kuntavaaleissa annetuista äänistä hylättiin 9,7 %, kun taas aluevaaleissa hylättyjä ääniä oli 18,4 %.

Ruotsissa vuoden 2022 parlamenttivaalien ohessa järjestettyihin kouluvaaleihin osallistuttiin 89 %:ssa kaikissa maan kunnissa. Vaaleissa tavoitettiin yli 390 000 nuorta, äänestysprosentin ollessa 77,9 %. Siinä missä Suomessa aluevaaleissa osallistujia oli kuntavaaleja vähemmän, Ruotsissa puolestaan EU-vaalien yhteydessä osallistujamäärä oli vähäisempää verrattuna parlamenttivaaleihin: EU-vaaleihin osallistuttiin vain 50 %:ssa kaikissa maan kunnista, osallistujien äänestysprosentin ollessa 55,3 %.

Ruotsissa on havaittu, että sosioekonominen tausta vaikuttaa yksilöiden äänestysaktiivisuuteen. Myös mukaan lähtevissä kouluissa on eroa: julkiset koulut osallistuvat yksityisiä kouluja todennäköisemmin, ja jos koulu on erityisen tuen koulu, osallistuu se epätodennäköisemmin. Isot koulut osallistuvat pienempiä todennäköisemmin.

Tanskassa noin puolet maan yläkouluista osallistui virallisista vaaleista erillään järjestettäviin kouluvaaleihin. Tavoitettuja nuoria oli n. 71 000. Eroja äänestäjien välillä on tarkasteltu 2021, eikä silloin noussut esiin selkeitä tuloksia.

Norjassa kouluvaalit tavoittavat eniten nuoria. Vuoden 2025 parlamenttivaalien yhteydessä järjestettyihin kouluvaaleihin osallistui 379 koulua, joista lopulta 367:ssa äänestettiin. Äänestysprosentti oli 81,4%.

Islannissa vuoden 2024 parlamenttivaalien yhteydessä järjestetyissä kouluvaaleihin laskettiin 10 896 ääntä, äänestysprosentin ollessa 34,9 % kaikista äänioikeutetuista. Maassa ei ole havaittu eroja eri osallistujaryhmien välillä.

2.4. Miten kouluvaalien vaikutuksia tarkastellaan?

Kouluvaalien vaikutusten tarkastelu sekä siihen liittyvä tutkimus vaihtelevat Pohjoismaiden välillä paljon. Vähimmillään vaikutuksia tarkastellaan kouluvaalikohtaisesti Suomessa, jossa Nuorisoala ry tekee omaa tilastointia aiheesta. Vaikutuksia on arvioitu esimerkiksi palautekyselyillä, joiden mukaan 60 % vastaajista äänestäisi kansallisissa vaaleissa. Vaikka nuorten osallisuus ja demokratiakasvatus on Suomessa akateemisen tutkimuksen kohde, spesifisti juuri kouluvaaleihin kohdistuvaa tutkimusta ei ole tehty.

Ruotsissa julkaistaan kattava raportti kunkin kouluvaalien jälkeen ja se sisältää arvion vaalien vaikuttavuudesta. Raporttia on julkaistu vuodesta 2002 alkaen, jolloin opetusministeriö tuli mukaan vaalien järjestämiseen. Ruotsin kouluvaaleja on tutkittu myös akateemisesti. Tulokset osoittavat, että n. 70 % osallistuneista opiskelijoista on kokenut osaamisensa demokraattisesta päätöksenteosta ja politiikasta kasvaneen. Ymmärrys eri puolueiden aatteista kasvoi, ja 82 % kertoi äänestävänsä kansallisissa vaaleissa täysi-ikäistyttyään. (OECD, 2023).

Arvioinnin tulokset korostivat merkittäviä eroja Ruotsissa ja Ruotsin ulkopuolella syntyneiden opiskelijoiden välillä. Jälkimmäinen ryhmä osoitti suurempaa itsevarmuutta poliittiseen vaikuttamiseen ja olevansa poliittisesti aktiivisempia. Arvioinnissa korostettiin myös, että kouluvaaleilla voidaan vastustaa disinformaatiota. (OECD, 2023).

Norjassa dataa kouluvaaleista kerätään hyvin systemaattisesti. Kansallinen tutkimustoimija Sikt on kerännyt ja julkaissut kouluvaaleista dataa vuodesta 1989 lähtien. Osallistuneille kouluille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua kouluvaalikyselyyn. Vuoden 2025 kouluvaalikyselyyn vastanneista opiskelijoista 87 % kertoi äänestäneensä kouluvaaleissa. Vuosittain toistuvat kysymykset mahdollistavat pitkittäistutkimuksen, ja kouluvaalien tuloksia vertaillaan myös aikuisväestön ja nuorten välillä.

Tanskassa parlamentti tekee vaalien yhteydessä tiedonkeruuta. Kouluilta ja oppilailta kysytään samat kysymykset joka vaalien yhteydessä, jotta niitä voidaan vertailla. Tulokset julkaistaan alueittain ja kouluittain. Kouluvaaleista on tehty myös akateemista tutkimusta vuosina 2015 ja 2017, joiden mukaan kouluvaaleilla oli positiivista vaikutusta opiskelijoiden sisäiseen kansalaispätevyyteen. Sisäisellä kansalaispätevyydellä tarkoitetaan kokemusta omista kyvyistä vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa. Kouluvaalit kasvattivat opiskelijoiden luottoa poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin sekä kasvattivat opiskelijoiden ymmärrystä poliittisten puolueiden aatteisiin. (Hansen, Hansen & Levinsen 2015; Hansen, 2017).

Islannissa kouluvaalikampanjasta kerätään kootusti tietoa kampanjan verkkosivuille. Kouluvaalien jälkeen on havaittu, että nuorimpien äänestäjien äänestysaktiivisuus nousi sekä aluevaaleissa että parlamenttivaaleissa, joissa nuorimpien äänestäjien äänestysprosentti nousi 9,5 %. Akateeminen tutkimus Islannissa on osoittanut, että oppilaat olivat poliittisesti aktiivisempia niissä kouluissa, joissa kouluvaalit järjestettiin: oppilaat olivat kiinnostuneempia politiikasta ja he kävivät tiheämmin keskusteluita poliittisista aiheista (Finnbogadóttir & Önnudóttir, 2022).

2.5. Kouluvaalit pohjoismaisilla itsehallintoalueilla

Pohjoismaihin kuuluu kolme itsehallintoaluetta: Ahvenanmaa (Suomi), Färsaaret (Tanska) ja Grönlanti (Tanska). Kansallisten vaalien lisäksi itsehallintoalueet järjestävät myös omat alueelliset vaalinsa.

Ainakin Ahvenanmaalla on järjestetty kouluvaaleja kansallisten vaalien yhteydessä. Kouluvaaleja ei ole järjestetty alueen omissa vaaleissa, mutta myös tähän on tulevaisuudessa kiinnostusta paikallisten toimijoiden puolesta.

Färsaarilla ei ole tähän julkaisuun saatujen tietojen mukaan järjestetty koko alueen kattavia kouluvaaleja. Virallisten vaalien yhteydessä on kuitenkin järjestetty vaaliväittelyitä korkeakouluissa, joissa opiskelevat ovat jo itse täysi- ja äänestysikäisiä. Erikseen nuorille suunnattuja vaaleja ei kuitenkaan ole järjestetty, oppilaskunnan vaaleja lukuun ottamatta, joissa nuoret ovat itse ehdolla.

Grönlannissa ei ole järjestetty koko alueen kattavia kouluvaaleja. Demokratiakasvatus kuuluu osaksi koulujen opetussuunnitelmaa, ja teemoja käydään myös tarkemmin läpi virallisten vaalien yhteydessä. Nuorten osallisuuteen ja demokratiakasvatukseen liittyvät aiheet ovat Grönlannissa kuitenkin kasvavassa roolissa. Aiheesta puhutaan enenevissä määrin, ja paikalliset koulut, kunnat ja nuorisojärjestöt järjestävät satunnaisesti nuorten osallisuuteen ja demokratiakasvatukseen liittyvää toimintaa. Tarkempia tietoja näihin aktiviteetteihin liittyen ei tätä julkaisua kirjoittaessa ollut saatavilla.

2.6. Kouluvaalit alkuperäiskansojen vaalien yhteydessä

Saamelaisilla, eli pääosin Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa elävällä alkuperäiskansalla, on oma edustuksellinen itsehallintoelin, saamelaiskäräjät, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tiettävästi saamelaiskäräjien yhteydessä järjestetään nuorille suunnattuja vaaleja vain Norjassa. Näihin kouluvaaleihin osallistuminen on selkeästi vähäisempää: kun Norjan parlamenttivaalien yhteydessä järjestettyihin kouluvaaleihin ilmoittautui mukaan 379 koulua, saamelaiskäräjien yhteydessä järjestettyihin vaaleihin ilmoittautui vain 35 koulua. Vaalit järjestettiin keskenään samaan aikaan (Sikt). Tähän julkaisuun ei löytynyt tietoa siitä, järjestetäänkö muissa maissa kouluvaaleja tai muita nuorille suunnattuja demokratiakasvatustoimia saamelaiskäräjien yhteydessä.