3. Ketkä kouluvaaleja järjestävät?

Kansalaisyhteiskunnan ja valtionhallinnon välinen yhteistyö on uniikki piirre pohjoismaisessa kouluvaalitoiminnassa, vaikkakin yhteistyön muodot ja intensiteetti vaihtelevat maittain. Joissakin maissa vastuu järjestämisestä on ensisijaisesti valtion virastoilla, kun taas toisissa järjestökenttä kantaa päävastuun. Myös resurssit eroavat huomattavasti: järjestämisvastuu ja rahoitusmalli vaikuttavat suoraan siihen, millaiset mahdollisuudet eri mailla on kehittää kouluvaalitoimintaansa ja mitata sen vaikutuksia.

3.1. Mallit eri toimijoiden mukaan

3.1.1. Päävastuussa valtionhallinto

Valtionhallintovetoisessa mallissa päävastuu kouluvaalien järjestämisestä on valtionhallinnon toimijoilla. Selkein pohjoismainen esimerkki tästä on Norja, jossa kouluvaalien koordinoinnista on vuodesta 1989 alkaen vastannut UDIR (Utdanningsdirektoratet), joka on opetus- ja tutkimusministeriön alainen virasto. Kansallinen tutkimustoimija Sikt on keskeisessä roolissa toteutuksessa ja tulosten julkaisemisessa. Koulut vastaavat käytännön järjestelyistä, joihin sisältyy mm. äänestysprosessi ja vaaliväittelyiden järjestäminen. Valtio rahoittaa kouluvaalien järjestämistä.

Ruotsissa opetusministeriön alle kuuluva valtion virasto MUCF (Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor) on vastannut kouluvaalien koordinoinnista vuodesta 2002 alkaen. Tehtävä järjestää kouluvaalit tulee valtionhallinnolta. Aiemmin kouluvaaleja on järjestetty yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa, mutta vuoden 2022 jälkeen niillä on ollut enää viestinnällinen rooli. EU-vaaleja järjestäessä on toimittu yhteistyössä myös Euroopan Parlamentin ja Euroopan Komission kanssa. Valtio rahoittaa kouluvaalien järjestämistä, mutta toimeksianto annetaan vaalikohtaisesti.

3.1.2. Päävastuussa järjestö(t)

Järjestövetoisessa mallissa kouluvaaleista päävastuu on järjestöillä, eikä valtionhallinto ole mukana järjestyksessä. Pohjoismaissa tätä mallia toteuttaa ainoastaan Suomi, jossa nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoala ry on ollut vastuussa kouluvaalien järjestämisestä aina 1990-luvulta asti. Erilaiset nuorisojärjestöt ja poliittiset puolueet ovat viestinnällisesti järjestämisessä mukana. Rahoitus riippuu vuosittain saatavasta hankerahoituksesta.

3.1.3. Jaettu vastuu järjestöjen ja valtionhallinnon välillä

Valtionhallinto ja järjestökenttä -mallissa kouluvaalit järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tanskassa Parlamentti (Folketinget) on päävastuussa järjestämisestä, mutta Tanskan kansallinen nuorisokomitea DUF (Dansk Ungdoms Fællesråd) vastaa vaalien koordinoinnista. Pääministeri julistaa aina kolmiviikkoisen vaalijakson alkavaksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt ovat aktiivisesti mukana järjestämisessä. Kuntien ja koulujen työntekijät toteuttavat vaalit kouluissa käytännössä.

Islannissa kouluvaaleja organisoi kansallinen nuorisokomitea LUF (Landssamband ungmennafélaga) pääyhteistyökumppaninaan Islannin toisen asteen opiskelijoiden liitto SÍF (Samband Íslenskra Framhaldsskólanema). Kouluvaalien käytännön järjestämiseen osallistuu moni toimija, kuten mm. LUF:in ja SÍF:in jäsenjärjestöt, poliittiset puolueet ja niiden nuorisoliikkeet sekä kaupungit. Rahoituksesta vastaa opetus- ja lapsiministeriö.

3.2. Resurssit

Maa	Budjetti	Järjestäjien henkilöstöresurssit	Rahoitusmalli
Suomi	Yleiskustannukset 15 000-20 000 € sekä henkilöstökustannukset n. 40 000 €	0,2–2 henkilöä, rahoituksesta riippuen (Nuorisoala ry).	Hankerahoitus vuosittain, ei jatkuvaa valtion rahoitusta.
Ruotsi	5–7 miljoonaa SEK (n. 435 000-610 000 €) kouluvaaleja kohden.	n. 5 henkilöä kokopäiväisesti (MUCF).	Valtionhallinnon toimeksianto vaalikohtaisesti, ei jatkuvaa rahoitusta.
Tanska	Ei tarkkaa summaa.	2–3 henkilöä Parlamentissa 0,5–1 henkilö DUF:ssa.	Pääasiassa Tanskan parlamentin rahoittama.
Islanti	Ei tietoa.	3 henkilöä (LUF).	Opetus- ja lapsiministeriö päärahoittajana.
Norja	Ei tietoa.	Ei tietoa.	UDIR vastaa rahoituksesta.

Lähde: Hankkeen yhteydessä toteutetut haastattelut

Järjestäjien henkilöstöresurssien lisäksi kouluvaaleja on vaalipaikkakohtaisesti mukana toteuttamassa koordinointitiimi, joka osallistujien resursseista riippuen koostuu muutamasta aikuisesta ja nuoresta.