5. Reflektointi pilotista

Osallistujien osaaminen

Osallistujat täyttivät osaamiskyselyn samoilla kysymyksillä sekä valmennuksen alkaessa että päättyessä. Asteikko 1–4.

Aloistuskyselyssä osallistujat arvioivat osaavansa parhaiten

tavoitteiden asettaminen (2,7)
arviointitiedon kerääminen (2,6)
vaikuttavuus yhteiskunnallisena ilmiönä (2,5)

Heikoiten omaa osaamista arvioitiin seuraavissa kohdissa:

mittareiden valinta ja käyttö (2,2)
vaikuttavuustyön johtaminen (2,2)
vaikuttavuudesta viestiminen (2,2)
arvioinnin koordinointi ja johtaminen (2,2)

Päätöskyselyn arvioinnin perusteella voi havaita, että osallistujat kokivat oman osaamisensa lisääntyneen kaikissa arvioitavissa kohdissa.

Lopetuskyselyssä osallistujat arvioivat edelleen osaavansa parhaiten

tavoitteiden asettaminen (3,3)
arviointitiedon kerääminen (3,2)
vaikuttavuus yhteiskunnallisena ilmiönä (3,1)

Heikoimmaksi osaaminen jäi vaikuttavuustyön johtamisen osalta (2,8), mutta siinäkin osaaminen oli valmennuksen aikana lisääntynyt.

Osa osallistujista piti oman osaamisen arviointia hankalana.Aloituskyselyssä eräs osallistuja pohti, onko kyse tosiasiassa osaamisesta vai siitä, mihin käyttää työaikaansa ja mihin omaa toimintaansa fokusoi. Päätöskyselyssä moni vastaaja totesi, että heti valmennuksen päätyttyä omaa osaamistaan on vaikea arvioida.

"Todella vaikea arvioida oma osaamista, silloin aiemmin ja erityisesti nyt, kun tuntuu että ajatus on alkanut vasta rullaamaan"

Valmennuksen annin sulatteleminen vie aikansa, samoin asioiden vieminen käytäntöön, joten oman osaamisen lisääntyminen voi näkyä viiveellä.

Osallistujat myös totesivat, että koska vaikuttavuus- ja arviointiteemoissa voi vielä kehittyä paljon, ei omaa osaamistaan voi tässä kohtaa todeta erinomaiseksi, vaikka osaaminen valmennuksen myötä paljon lisääntyikin.

“Tietoa on tullut paljon ja sen vieminen käytäntöön ottaa toki oman aikansa, mutta tästä tuli hyviä vinkkejä mitä asioita ja millaista koulutusta tarvitaan jatkossa kentän toimijoiden kanssa.”

Mikä onnistui? Eli näistä kannattaa pitää kiinni seuraavissa valmennuksissa:

Hakuprosessi oli merkittävä tekijä osallistujien vahvassa sitoutumisessa, joten siitä ei kannata luopua.
Sisältöjen osalta asiaa oli riittävästi. Enempää ei yhteen valmennukseen kannata mahduttaa asioita. Osallistujien lähtötasoissa on eroja, mikä tulee huomioida sisältöjä rakennettaessa.
Aikataulutus toimi, vaikka se olikin tiukka. Asiaa auttoi, että aikataulut olivat osallistujien tiedossa jo heti alussa. Jo hakuvaiheessa tiedettiin, mihin sitoudutaan, ja mitä tapahtuu missäkin vaiheessa. Mikäli valmennus olisi jatkunut kevätkauden yli syksylle, olisi rakenne helposti kärsinyt siitä.
Hyvä viestintä oli onnistumisen avaintekijöitä.
Lähipäivät toimivat hyvin ja niistä pidettiin. Päivien pituus (klo 10–15) oli toimiva, mikä myös mahdollisti matkustamisen toiselle paikkakunnalle saman päivän aikana.
Valmentajien keskinäinen työnjako oli selkeä, mikä helpotti tekemistä. Oli myös hyvä, että suunnitteluun varattiin kokonaisia päiviä, jotka koimme tehokkaammiksi kuin lukuisat lyhyemmät suunnittelutapaamiset.

Mitä kehitettävää? Eli näitä voisi miettiä jatkossa:

Ensimmäisen lähipäivän asiasisältö oli valtava. Tämän voisi jakaa myös kahdeksi lähipäiväksi, mikä toki lisäisi lähipäivien määrää ja sitä kautta kustannuksia.
Sisällöllisesti valmennuksen antia pidettiin hyvänä, mutta tiedon analysointiin kaivattiin lisää apua. Jatkossa voikin miettiä voisiko valmennusohjelmaa täydentää esimerkiksi kaikille avoimilla koulutuswebinaareilla tms.
Viestintäkanavana Slack toimi hyvin. Osallistujien omaa keskustelua siellä ei kuitenkaan juurikaan syntynyt. Jatkossa voisi miettiä olisiko tällaiselle jakamiselle vielä enemmän tarvetta ja miten sitä voisi tukea ja fasilitoida.
Osallistujapalautteessa tuli ilmi, että valmennuksen vaatimasta työajasta voisi puhua enemmän. Aikataulujen lisäksi jatkossa onkin hyvä vielä tarkemmin avata sitä, että myös oman organisaation arviointisuunnitelman tekeminen sekä vertaispalautteen antaminen vaativat aikaa, ja että osallistujien tulee itse tämä aikatauluttaa omaan kalenteriin.
Yksittäisvalmennuksia yleisesti pidettiin hyvänä ja toimivana mallina. Jatkossa on hyvä kertoa vielä tarkemmin, että organisaation oma valmistautuminen tapaamiseen lisää siitä saatavaa hyötyä. Esimerkiksi kysymyksiä voisi jo etukäteen lähettää omalle valmentajalle.
Vertaispalautteita pidettiin niin ikään hyvänä. Osa osallistujista toivoi, että palautetta olisi voinut antaa suullisesti. Jatkossa onkin hyvä kannustaa osallistujia siihen, että niin halutessaan he voivat yhdessä sopia esimerkiksi verkkotapaamisen palautteen antamiselle. Lisäksi osa toivoi, että palautetta olisi annettu kolmen organisaation ryhmissä. Näin jokainen olisi saanut kaksi palautetta, mutta toisaalta tämä lisäisi myös osallistuvien organisaatioiden työtä.