Go to content

2. Mikä on vaikuttavuus­valmennus?

Vaikuttavuusvalmennus syntyi tunnistetusta tarpeesta kehittää nuorisoalan järjestöjen arviointiosaamista. Vuonna 2022 toteutettiin osana Evaluation and monitoring of the activities of youth organisations in the Nordics - what could be learned among the Nordic countries? -hanketta selvitys, jossa todettiin järjestökentän haasteet vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä. Selvityksen mukaan järjestöt tunnistavat arvioinnin merkityksen ja tarpeen sekä järjestön kehittämisen että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Järjestöillä ei kuitenkaan ole riittävästi aikaa tehdä arviointia ja rakentaa suunnitelmia. Arviointi jää arjessa akuutimpien työtehtävien jalkoihin. Vaikuttavuusvalmennuksen yksi lähtökohdista onkin ollut halu tarjota osallistujille aika ja paikka oman organisaation arvioinnin kehittämiseen. Tavoitteena on ollut pysähtyä niin sanotusti asian äärelle ja sitä kautta löytää aika tekemiselle.
Toisaalta järjestöissä ei välttämättä aina ole myöskään riittävää osaamista arvioida omaa toimintaa. Tarve osaamisen kehittämiselle on huomattu esimerkiksi opintokeskus Siviksen toiminnassa, jossa jo pitkään on koulutettu järjestöjä vaikuttavuudesta ja arvioinnista.
Vaikuttavuusosaamisen lisäämisen tarpeen taustalla tunnistimme neljä eri näkökulmaa:
  1. Yhteiskunnallinen näkökulma: onko tekemämme tärkeä työ näkyvää, arvostetaanko sitä riittävästi ja onko siitä yhteiskunnallista hyötyä?
  2. Rahoittajan näkökulma: onko tekemämme työ kustannustehokasta ja tuottaako se sellaisia tuloksia, joita kannattaa rahoittaa?
  3. Oman työn näkökulma: teemmekö oikeita asioita, onko niille tilausta ja johtavatko ne haluttuihin lopputuloksiin?
  4. Nuoren näkökulma: mitä nuori saa toiminnasta, lisääkö toiminta nuorten hyvinvointia?
Valmennus haluttiin toteuttaa esimerkkiä näyttäen niin, että osallistujille kerrottiin avoimesti, miten tämän valmennuksen vaikuttavuutta ja onnistumista arvioidaan. Valmennukselle määriteltiin tavoitteet, ja niistä viestittiin osallistujille eri vaiheissa.
Vaikuttavuusvalmennuksen tavoitteiksi määriteltiin seuraavasti:
  1. Osallistuja osaa asettaa tavoitteita ja mittareita oman organisaationsa toiminnalle
  2. Osallistuja osaa rakentaa oman organisaation arviointiprosessin
  3. Osallistuja osaa kertoa ja viestiä oman toiminnan vaikutuksista
  4. Osallistuja osaa hyödyntää arviointiosaamista rahoitushakemuksissa
  5. Osallistuja osaa valita ja käyttää konkreettisia työkaluja organisaationsa arvioinnin toteuttamiseksi ja kehittämiseksi

Lisäksi valmennuksessa toteutettiin alku- ja päätöskyselyt, joiden avulla kartoitettiin osallistujien osaamistasoa. Palautetta kysyttiin myös aktiivisesti aktiviteettien jälkeen. Näistä kyselyistä kerrotaan lisää myöhemmin tässä käsikirjassa.
Jo alkuvaiheessa todettiin, että osallistujien tulisi saada valmennuksesta konkreettista apua ja hyötyä oman organisaationsa kehittämiseen. Tällaiseksi avuksi ja työkaluksi järjestön arkeen tunnistettiin arviointisuunnitelma, jonka laatimisen ympärille valmennus rakennettiin. Taustalla vaikutti myös tieto siitä, ettei järjestökentällä arviointisuunnitelmia ole juurikaan tehty. Arviointisuunnitelmalle annettiin väljät raamit, ja osallistujille esiteltiin erilaisia olemassa olevia malleja. Kuitenkin jokaiselle osallistuvalle organisaatiolle jäi vapaus toteuttaa suunnitelma haluamassaan muodossa ja kohdentaa se haluamallaan tavalla. Tällä tavoin pystyttiin huomioimaan järjestöjen väliset erot ja erilaiset lähtökohdat arviointityössä.