TAVOITTEENA YHTENÄINEN, KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ POHJOLA

Pääministerien hyväksymä yhteinen visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä ohjaa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa. Visio sisältää kolme strategista painopistettä: kestävä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Ministerineuvoston työssä kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeudet ja nuoret ovat läpileikkaavia teemoja. 

Suomen ja Ahvenanmaan yhteisellä puheenjohtajuuskaudella alkaa vision ratkaiseva, vuoteen 2030 ulottuva kausi, jota varten ministerineuvosto on laatinut pääkohtiin keskittyvän toimintasuunnitelman. Kaikilla ministerineuvostoilla on toiminnan tavoitteita ja osatavoitteita määrittelevä yhteistyöohjelma vuosille 2025–2030. Mahdollisimman tuloksellisen työn varmistamiseksi jokaisella sektorilla tulee lisäksi olla työsuunnitelma käytännön toimia varten.

Puheenjohtajuuskaudella toimimme sen puolesta, että visiota kohti edetään tehokkaasti pohjoismaista hyötyä tuottaen. Ministerineuvoston työmenetelmien ja toimenpiteiden tulee olla tuloksellisia ja johdonmukaisia. Suomen hallitus tukee sihteeristön hallinnon kehittämistyötä ja esittää, että sihteeristössä pohjoismaisella sopimuksella työskentelevien tulisi hallita suullisesti ja kirjallisesti vähintään kaksi pohjoismaista kieltä, joista vähintään toinen on skandinaavinen kieli.

Painotukset sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään ovat osoittautuneet oikeiksi valinnoiksi kestävän, yhdenvertaisen ja yhteentoimivan Pohjolan edistämiseksi.  Puheenjohtajuuskaudella edistetään kestävää ja yhdenvertaista digitalisaatiota sekä tehokkaan ja turvallisen rajat ylittävän tiedonhallinnan toteutumista. Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaikutuksia osataan arvioida nykyistä paremmin ja muutosta toteutetaan päästöjä vaikuttavasti ja teknologianeutraalisti alentavilla toimilla. Pohjoismaat voivat toimia esimerkkeinä digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisessä. Muutoksessa tarvitaan toimia, joilla tuetaan laajasti digitaalisten teknologioiden, kuten 5–7G:n, tekoälyn ja datapohjaisten ratkaisujen turvallista käyttöä ja varmistetaan niiden yhdenvertainen saatavuus sekä teknologianeutraaliuus.

Toimiva, demokraattinen ja yhdenvertainen digitaalinen yhteiskunta edellyttää digitaalista lukutaitoa, digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttötaitoa sekä digitaalisten palvelujen ja tuotteiden esteettömyyden toteutumista. Digitaalinen turvallisuus ja varautuminen korostuvat digitalisaation muuttaessa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaturvallisuuden kannalta kansalaisten digitaalinen osaaminen ja toimijoiden varautuminen ovat keskeisessä asemassa.

Asumisen, opiskelun, työskentelyn ja yrittämisen maiden rajojen yli pitää olla helppoa Pohjolassa. Puheenjohtajuusvuonna edistämme vapaata liikkuvuutta Pohjolassa ja toimimme rajaesteiden poistamiseksi ministerineuvostoissa ja rajaesteneuvostossa, jonka uuden mandaatin 2025–2030 sujuvaan käynnistämiseen panostetaan. Keskiössä on muun muassa eteneminen väestökirjanpitotietojen vaihdossa, ja verotuksen osalta mahdollisten uudistuksien arviointia jatketaan edeltävällä puheenjohtajuuskaudella tehtyjen linjausten pohjalta. Rajat ylittävää toiminnallista yhteistyötä edistävät myös raja-alueilla toimivat komiteat, joilla on tärkeä rooli yhtenäisen, integroidun, kestävän ja kilpailukykyisen Pohjolan kehittämisessä.

Pohjoismaiden etu on Euroopan unionin kehittäminen paremmaksi ja toimivammaksi. Monissa EU-asioissa voidaan ennakolta vaikuttaa rakentavasti erilaisissa samanmielisten jäsenvaltioiden kokoonpanoissa. Haluamme Pohjoismaiden innostavan ja tarjoavan aktiivisesti kokemuksiaan, standardejaan ja ratkaisujaan partnerimaiden olosuhteet ja rakenteet huomioiden. Voimme myös saavuttaa pohjoismaista hyötyä koordinoimalla tapaa, jolla EU:ssa päätetyt asiat pannaan täytäntöön Pohjoismaissa. Pohjoismaiden etu on vaikuttaa näihin asioihin yhdessä.

Suomi painottaa Ukrainan tuen jatkamisen merkitystä. Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee jatkaa Ukrainan tukemista jälleenrakentamisessa sekä oikeusvaltiokehityksen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Lisäksi koulutussektorin ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden tukemista on jatkettava.

Visio 2030 ohjaa yhteistyötä. Pääministerit vastaavat pohjoismaista yhteistyötä koskevista kysymyksistä, ja heitä avustaa kunkin maan yhteistyöministeri. Hallitukset kokoontuvat pohjoismaisiin kokouksiin 14 eri sektorilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö tukee ministerineuvostojen työtä pääsihteerin johdolla.