SOSIAALISESTI KESTÄVÄ POHJOLA

Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat pitkälti perustuneet luottamukseen, useat kehityskulut kuitenkin haastavat tällä hetkellä sekä pohjoismaista hyvinvointimallia että sosiaalista koheesiota.

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta takaa kaikille jäsenilleen tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja samalla huolehtii ympäristöstä ja resursseista tuleville sukupolville. Oikeudenmukaisessa ja inklusiivisessa yhteiskunnassa syrjintää ja eriarvoisuutta torjutaan aktiivisesti. Parempaa kansanterveyttä edistetään myös osaltaan terveellisellä ja kestävämmällä elintarvikkeiden käytöllä. Nopeasti kehittyvä teknologia ja tekoälyn hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia kaikille väestöryhmille, erityisesti nuorille. Samalla teknologian käyttöön liittyy myös uhkia, kuten kyberuhat sekä tiettyjen väestöryhmien jääminen uusien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Puheenjohtajuuskaudella keskustellaan myös lasten ja nuorten tarkkaavaisuushäiriöiden ja ahdistusoireiden lisääntymisestä digitaalisten välineiden yleistyttyä.

Luottamus oikeusvaltion toimivuuteen, demokratiaan ja tasa-arvoon on olennainen osa pohjoismaisen yhteiskunnan perustaa, jota on tärkeä vahvistaa ja vaalia. Vahva sosiaalinen koheesio auttaa luomaan turvallisen ja tukea tarjoavan ympäristön yksilöille ja yhteisöille. Tällaisessa yhteiskunnassa ihmiset voivat paremmin, ja yhteiskunta on vastustuskykyisempi erilaisille kriiseille ja haasteille.

Puheenjohtajuuskauden keskiössä ovat erityisesti tiivis yhteistyö sekä tiedon- ja kokemustenvaihto nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnassa ja ehkäisyssä sekä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Rikollisen toiminnan ja sitä edistävien ilmiöiden tunnistamista jatketaan, ja keskustelua käydään vankeinhoitoalan yhteistyön kehittämisestä.

Puheenjohtajuuskaudella edistetään myös demokratian kriisinkestävyyttä. Eri ikäisten mahdollisuus toimia ja osallistua on yhteiskunnan moniäänisyyden ja demokratiakehityksen kannalta välttämätöntä. Korruptiontorjunta vahvistaa niin oikeusvaltion rakenteita, laajaa luottamusta ja vakaita talouksia Pohjolassa kuin heikentää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Tämän vuoksi edistämme puheenjohtajuuskaudella korruption torjuntakeinojen tunnistamista ja hyvien käytäntöjen jakamista Pohjoismaiden välillä.

Osaamis- ja koulutustason nousulla on sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet oppimistulosten kääntyneen laskuun Pohjoismaissa. Osaamisen taso lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä on heikentynyt ja oppimiserot kasvaneet. Puheenjohtajuuskaudella edistämme pohjoismaista yhteistyötä osaamistason laskun taustalla olevien syiden tunnistamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi, jotta trendi voidaan kääntää Pohjoismaissa.

Digitaalisuus ja tekoäly voivat vaikuttaa demokratian keskeisiin toimijoihin ja prosesseihin mutta ne voivat myös edesauttaa yhteiskunnan uudistumista. Puheenjohtajuuskaudella keskitytään medialukutaitoon ja demokratiakasvatukseen. Väärällä tai harhaanjohtavalla tiedolla voidaan tarkoituksellisesti murentaa yhteiskunnan toimintaa ja demokratiaa. Kaiken ikäisten kansalaisten vahva medialukutaito ja taito tunnistaa disinformaatiota vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja lisää myös yhteiskunnallista resilienssiä.

Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskaudella edistetään vammaisalan pohjoismaista yhteistyötä ja vammaisasioiden valtavirtaistamista. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja vahvistaa tietopohjaa vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä edistää näin YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa eri sektoreilla ja eri tasoilla.

Digitalisaatio ja varautuminen ovat vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta tärkeitä teemoja. Huomioimalla vammaisten henkilöiden oikeudet näillä osa-alueilla tuetaan sosiaalisesti kestävää Pohjolaa, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Vammaisalan yhteistyöllä tuodaan pohjoismaista näkökulmaa myös eurooppalaisen ja globaalin tason vammaispoliittiseen keskusteluun. Lisäksi vammaisalan pohjoismaisessa yhteistyössä painopisteenä ovat vuonna 2025 ihmisoikeudet huomioiden intersektionaalinen lähestymistapa eli se, miten eri tekijät, kuten ikä ja sukupuoli, vaikuttavat vammaisen henkilön asemaan.

Pohjoismaat ovat maailman johtavia maita sukupuolten tasa-arvon edistämisessä mutta myös Pohjoismailla on edelleen paljon tehtävää. Puheenjohtajuusvuonna tasa-arvoa koskevassa yhteistyössä keskitytään samapalkkaisuuteen, sukupuolittuneeseen väkivaltaan sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hyvinvointiin.  Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 30 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä, jotka ovat keskeisimpiä tasa-arvoa koskevia kansainvälisiä asiakirjoja.  Puheenjohtajuusvuonna tarkastellaan Pekingin toimintaohjelman merkitystä pohjoismaisesta näkökulmasta sekä katsotaan, mitä toimintaohjelmassa on vielä toteuttamatta.

Kulttuurinen moninaisuus, inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä pohjoismaisia arvoja. Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa on välttämätöntä, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat, iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, kielestä ja etnisestä alkuperästä riippumatta, voivat hyvin ja saavat mahdollisimman hyvät edellytykset osallistua pohjoismaiseen kulttuurielämään ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Puheenjohtajuusvuonna pohditaan yhdessä, miten vahvistetaan Pohjolan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, lisätään osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa kulttuurielämään sekä varmistetaan hyvää ja ennakoivaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Samalla Suomi ja Ahvenanmaa haluavat vahvistaa keskustelua siitä, miten edistetään liikkuvuutta ja kokemusten vaihtoa pohjoismaisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden sekä arktisten alueiden, Baltian maiden ja Pohjolan lähialueiden toimijoiden välillä.

Suomi jatkaa kokemustenvaihtoa valmius- ja varautumisasioissa sekä etsii yhteispohjoismaisia ratkaisukeinoja kulttuurin kohtaamiin suuriin haasteisiin liittyen etenkin toimintaympäristön muutoksiin, taide- ja kulttuurikentän rakenteisiin ja rahoitusnäkymiin. Yhtenä keskeisenä teemana on uusien teknologioiden vaikutukset pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehitykseen, mukaan lukien teosten hyödyntäminen ja saamelainen kulttuuri luovan tekoälyn kouluttamisessa.

Työperäisen hyväksikäytön vastaisella toiminnalla pyritään takaamaan se, että työsuhteen vähimmäisehtoja ja muita velvoitteita noudatetaan riippumatta työntekijän taustasta. Samalla pyritään huolehtimaan siitä, että yritysten välinen kilpailu on reilua, jossa kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Puheenjohtajuuskaudella jatketaan työtä tällä sektorilla edistämällä työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn keskittyvää toimintaa, etenkin moniviranomaisyhteistyön osalta.

Psykososiaalinen työympäristö on keskeisiä teemoja pohjoismaisessa työelämässä ja yksi työsuojeluvalvonnan painopisteistä. Jatkuva muutos haastaa työelämää samalla kun hyvä työympäristö on kestävän työelämän edellytys. Psykososiaalisen työympäristön merkitys on nykyisessä työelämässä korostunut työ- ja toimintaympäristön muutosten ja työn kognitiivisten vaatimusten muuttumisen myötä. Suuri osa pohjoismaalaisista kokee, että mielen hyvinvoinnin haasteet ovat vaikuttaneet heidän työkykyynsä. Mielenterveysongelmat ovat nousseet yleiseksi työkyvyttömyyden syyksi koko Pohjolassa.

Työympäristön psykososiaalisten riskien ehkäisy ja hallinta työpaikoilla on keskeistä hyvän työympäristön saavuttamiseksi. Panostamalla psykososiaaliseen työympäristöön ennakoivasti vaikutetaan ihmisten työ- ja toimintakykyyn, koettuun terveystilanteeseen ja työssä pysymiseen. Aihe on myös tärkeä EU:ssa osana sosiaalisten oikeuksien pilaria

Kielellä on tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen rakentajana sekä demokratian ja osallistumisen lujittajana. Pohjoismainen kieliyhteys on tärkeä yhteispohjoismaisen identiteetin jatkuvan kehittymisen kannalta ja se edistää samalla Pohjolan kehittymistä maailman integroituneimmaksi alueeksi. Puheenjohtajuuskaudella aloitetaan vuonna 2024 opetusministerien ja kulttuuriministerien yhdessä hyväksymän uuden Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen toimeenpano. Puheenjohtajuuskaudella halutaan edistää pitkäjänteistä ja tuloksellista pohjoismaista kielipolitiikkaa, joka kehittyy ajassa, muun muassa suhteessa digitalisaatioon, tekoälyyn ja kansainvälistymiseen.