Painopisteinä yhteiskuntaturvallisuus sekä lapset ja nuoret

Suomi kiinnittää puheenjohtajuuskaudellaan erityistä huomiota yhteiskuntaturvallisuuteen, mukaan lukien kriisivarautumiseen ja resilienssiin sekä lapsiin ja nuoriin. 

Puheenjohtajuuskaudella korostamme tarvetta vahvistaa Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä edistäen kokonaisvaltaista ja laaja-alaista varautumista kriiseihin ja hybridiuhkiin. Ahvenanmaalle, Färsaarille ja Grönlannille tullaan valmistelemaan mahdollisuus osallistua tähän työhön. Pohjoismaiden resilienssiä ja toimintakykyä kriiseissä tulee johdonmukaisesti kehittää ja huomioida koordinoidusti kaikki politiikkasektorit varautumisen vahvistamisessa. Hallitusten välinen pohjoismainen yhteistyö eri sektorien ministerineuvostoissa tarjoaa tähän työhön hyvät puitteet. Pohjolan tulee olla Euroopassa vahva toimija, joka kykenee vastamaan kriiseihin, kuten luonnonkatastrofeihin, pandemioihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti. EU:ssa Suomi edistää aloitetta varautumisunionistrategian valmistelusta.

Muuttuvassa toimintaympäristössä viranomaisten on keskeistä kiinnittää huomiota yhteiskuntien jatkuvuuden turvaamiseen, häiriötilanteiden kuten kyberuhkien hallintaan, huoltovarmuuteen ja poikkeusoloihin varautumiseen. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä kansalliset yhteistoimintamallit, joissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Koronapandemiasta opittiin, miten tärkeää on kaikkien yhteiskunnan sektoreiden toiminta kriisitilanteissa muun muassa kansalaisten kriisinsietokyvyn ylläpitämiselle, osallistumiselle ja palautumiselle. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti kykyyn ylläpitää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa olosuhteissa, mikä edellyttää saumatonta yhteistyötä viranomaisten välillä. Suomi on valmis tarjoamaan osaamista ja oppeja kokonaisturvallisuudesta ja kokonaismaanpuolustuksesta myös muiden maiden hyödynnettäväksi.

Kansallisen tason toimintaa on tarpeen täydentää pohjoismaisella yhteistyöllä. Puheenjohtajuuskaudella edistetään varautumis- ja resilienssityötä ministerineuvoston eri sektoreilla, oli sitten kyse osaamisen kehittämisestä ja perusselvitysten laadinnasta, tutkimuksesta tai askelista kohti yhteistä varautumista, esimerkiksi riskikartoitusten muodossa. Suomi korostaa selkeän kokonaiskuvan merkitystä varautumisen vahvistamisessa ja yhteistoiminnan kehittämisessä. Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävä työ vaikuttaa osaltaan siihen, että Pohjola on mahdollisimman vahva, varautunut ja resilientti.

Luottamuksella on tärkeä rooli niin kriiseistä selviytymisessä kuin kriisien ennaltaehkäisyssä. Koulutuksella ja kulttuuripalveluilla vahvistetaan kansalaisten tietoja ja taitoja toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Väestön hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, syrjäytymisen ehkäisy sekä tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta tukevat yhteiskunnallista vakautta ja käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Kansalaisjärjestöjen, kirkkojen, toisten uskonnollisten yhteisöjen ja muiden tahojen toiminta tarjoaa ihmisille sosiaalisen viitekehyksen, joka rakentaa luottamusta ja kaikille oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta. Suomi vahvistaa pohjoismaista valmius- ja huoltovarmuusyhteistyötä. Ruokaturvallisuus ja energiahuoltovarmuus ovat olennaisesti osa huoltovarmuutta. Suomi edistää pohjoismaisen huoltovarmuusverkoston perustamista. Verkosto arvioisi aluksi huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviä pohjoismaisia asiakokonaisuuksia, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa pohjoismaisella tasolla, ja laatisi toimintasuunnitelman.

Suomi yhdessä Ahvenanmaan kanssa edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämistä Pohjolassa. Ministerineuvostossa tehtävää lapsia ja nuoria koskevaa työtä tulee myös seurata systemaattisesti.  Lapsen oikeuksia suojellaan asettamalla lapsen etu etusijalle, mikä tarkoittaa myös lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista. Ministerineuvoston työtä ohjaava YK:n lapsen oikeuksien sopimus on poikkeuksellisen laaja, kattava ja yksityiskohtainen. Lapsella on oikeus välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon, mikä velvoittaa aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä.