KILPAILUKYKYINEN POHJOLA

Pohjolan globaali taloudellinen asema ja kilpailukyky ovat ratkaisevia elinkeinoelämän kehittymisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Pohjoismaisilla yrityksillä tulee olla jatkossakin kapasiteettia ja kykyä uudistua ja kilpailla globaaleilla markkinoilla. Kilpailukykyinen Pohjola edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä. Pohjoismaiden tulee myös tiivistää vienninedistämistä koskevaa yhteistyötä.

Puheenjohtajuuskaudella edistetään pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä vahvistamalla yhteistyötä muun muassa innovaatiotoiminnassa ja kestävissä ratkaisuissa. Pohjolan asemaa resurssitehokkaan puhtaan energiasiirtymän houkuttelevana investointikohteena vahvistetaan. Toimiva kilpailu Pohjoismaissa auttaa elinkeinoelämää uusiutumaan. Pohjoismaissa nähdään avoimien markkinoiden ja toimivan kilpailun hyödyt. Markkinoiden toimivuutta voidaan edistää pitämällä esillä kilpailun merkitystä sekä tavoittelemalla tasapuolisen toimintaympäristön turvaavaa ja ennakoitavaa sääntelyä, joka ei aseta perusteettomia esteitä markkinoille tulolle tai markkinoilla toimimiselle.

Väestön hyvä osaamis- ja koulutustaso luo edellytyksiä talouden kestävälle kasvulle ja vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä muuttuvassa maailmassa. Ilman laadukasta osaamista ei synny yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja kestäviä innovaatioita. On tärkeää, että koulutusjärjestelmämme Pohjoismaissa tuottavat riittävästi osaamista ja tekijöitä myös kriittisille aloille huoltovarmuuden turvaamiseksi sekä kiertotalouden tarpeisiin. Huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella vastataan riittävästi kriittisten alojen osaamistarpeisiin.

Tutkimuksen rooli Pohjoismaissa on vahva. Monitieteisen ja yhteistyörakenteiden rajat ylittävän tutkimuksen avulla löydämme käytännön ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ministerineuvostossa ja sen päätöksenteossa tulee toimia johdonmukaisesti tutkimuksen ja tutkitun tiedon pohjalta.

Suomi ja Ahvenanmaa jatkavat työtä ihmisten ja yritysten vapaata liikkuvuutta sekä talouden kasvua haittaavien rajaesteiden ratkaisemiseksi. Digitaalisesti rajaesteetön Pohjola on edellytys kestävän kasvun aikaansaamiseksi ja kestävän Pohjolan toteuttamiseksi. Puheenjohtajuuskaudella edistetään digitaalisesti rajaesteetöntä Pohjolaa. Liikkuvuus on tärkeä keino kehittää koulutuksen ja opetuksen laatua sekä toisaalta helpottaa osaajapulaa. Liikkuvuus vahvistaa myös taide- ja kulttuurialan yhteistyötä sekä eri kansalaisyhteiskunnan toimijoiden hankkeiden luomista ja verkostoitumista. Pohjoismainen ja myös eurooppalainen liikkuvuus on viime vuosina vähentynyt, joten puheenjohtajuuskaudella on syytä edistää Pohjoismaiden välistä laadukasta liikkuvuutta.

Puhtaan energiasiirtymän ja uusiutuvien energioiden käytön edistäminen on tärkeää, mikä on erityisenä painopisteenä Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskaudella. Pohjoismaiden energiaturvallisuus on keskeinen tekijä taloudelliselle vakaudelle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. Vaikka energiaprofiilimme ovat erilaisia, yhteinen tavoitteemme on varmistaa luotettava, kohtuuhintainen ja kestävä energiahuolto. Pohjoismaissa on monenlaisia energialähteitä, mikä vähentää riskejä, jotka liittyvät liialliseen riippuvuuteen yksittäisestä energialähteestä, ja parantaa häiriönsietokykyä.

Pohjoismaat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa sähköverkkojen ja yhteisten markkinoiden kautta. Rajat ylittävien yhteyksien avulla tasapainotamme energiantuotannon ja -kysynnän vaihteluja, tehostamme resurssien käyttöä ja parannamme toimitus- ja huoltovarmuutta. Energiainfrastruktuurin turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää energian luotettavan ja keskeytymättömän toimituksen varmistamiseksi, yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojelemiseksi sekä erilaisten uhkien ja häiriöiden estämiseksi. 

Riittävän sähköntuotantokapasiteetin varmistaminen myös kriisitilanteissa on keskeistä. Vähäpäästöinen ja kestävä energiatulevaisuus edellyttää teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä ja yhteistyötä.

Biotaloudella on merkittävä rooli teollisuuden uudistajana ja korkean lisäarvon liiketoiminnan ja työpaikkojen mahdollistajana. Pohjoismaisella yhteistyöllä sekä resurssien kestävällä hoidolla ja käytöllä voimme parantaa Pohjolan kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin sekä tukea teollisuuden mahdollisuuksia biotalouden koko potentiaalin hyödyntämiseen. Yhteistyömahdollisuuksien edistäminen biopohjaisten tuotteiden ja kiertotalouden ratkaisujen löytämiseksi parantaa resurssitehokkuutta ja luo talouskasvua.

Pohjoismaisella yhteistyöllä tulee edistää biotalouteen liittyvän politiikan ja sääntelyn johdonmukaista kehittämistä sekä helpottaa ja nopeuttaa biopohjaisten tuotteiden hyväksyttävyyttä ja markkinoillepääsyä. Keskeistä on varmistaa arvoketjun sujuvuus, riittävät tutkimuspanokset sekä skaalautuvuus teolliseen mittakaavaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä edistetään lisäksi yhteistä tutkimusta ja innovointia, sekä houkutellaan investointeja.

Uusi geopoliittinen todellisuus aiheuttaa haasteita avoimesta kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista riippuvaisille Pohjoismaille. Maat voivat yhdessä hyödyntää vahvuuksiaan ja torjua pohjoismaisen teollisuuden haavoittuvuutta. Suomen puheenjohtajuuskaudella edistetään hanketta, jolla selvitetään Pohjolan teollisuuden kansainvälisiä arvoketjuja valituilla kriittisillä teollisuudenaloilla. Arvoketjujen osalta riskienhallinnassa on tärkeää huomioida myös ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen sekä ympäristön tilan heikentyminen. Kiertotalouden ratkaisut ovat tärkeässä osassa teollisuuden arvoketjujen haavoittuvuuden vähentämisessä.

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on turvallinen, tietopohjainen ja kestävä. Se koostuu verkoista, henkilö- ja tavaraliikenteen palveluista sekä tiedon käytöstä. Ihmisten ja tavaroiden on päästävä liikkumaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, kestävämmin, vähäpäästöisemmin, sujuvammin ja kustannustehokkaammin. Suomi lähestyy liikennejärjestelmäsuunnittelua puheenjohtajuuskaudellaan strategisella tasolla kokonaisturvallisuutta korostaen. Yhteistyötä on tarpeen tehdä koko liikennejärjestelmän näkökulmasta.

Liikenteen käyttövoimamuutokselle tulee luoda edellytyksiä erityisesti raskaassa liikenteessä huomioiden teknologianeutraaliuus. Kansalaisten ostovoima ja yritysten kilpailukyky on turvattava muutoksessa. Puheenjohtajuuskaudella edistetään pohjoismaisen yhteistyön hanketta, jossa selvitetään raskaan kaluston käyttövoimia.

Pohjoismainen yhteistyö liikenne-, logistiikka- ja viestintäyhteyksien parantamiseksi sekä valmiuden- ja varautumisen edistämiseksi on keskeistä. Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys digitaalisten ja fyysisten yhteyksien ja palveluiden kehittämisessä on korostunut. Yhteistyö ja eri sektoreiden keskinäisriippuvuuksien tunnistaminen on yhä tärkeämpää. Kriittinen infrastruktuuri on turvattava, jotta markkinat ja kansalaisten arki toimivat kaikissa olosuhteissa.

Merenkululla ja satamilla on keskeinen merkitys Pohjoismaiden ulkomaankaupan kuljetuksissa ja huoltovarmuuden takaamisessa. Pohjoismaihin heijastui vuoden 2024 aikana muun muassa Punaisenmeren tilanne ja sen vaikutukset kansainväliseen merenkulkuun, niin kutsutun varjolaivaston kasvu sekä Itämeren tilanne. Toimivat kuljetusreitit ovat Pohjoismaiden elinkeinoelämän ja sitä kautta koko yhteiskunnan kilpailukyvyn elinehto. Tämän vuoksi turvallisen talvimerenkulun ja jäävahvistettujen alusten huomiointi meriliikenteen päästösääntelyssä on koko Pohjolan etu. Puheenjohtajuuskaudella edistetään merituulivoimaa ja satamien logistiikan parantamista.  

Pohjoismaisessa matkailuyhteistyössä Suomi yhdessä Ahvenanmaan kanssa edistää vuonna 2024 laaditun matkailuyhteistyön suunnitelman toimeenpanoa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta pohjoismaisen matkailutyöryhmän, Nordic Innovationin ja ministerineuvoston sihteeristön kanssa.

Osaka EXPO 2025 -maailmannäyttelyyn osallistuminen yhteispohjoismaisella paviljongilla on hyvä esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä ja erinomainen tilaisuus tuoda kansainvälisellä tasolla esiin kilpailukykyistä Pohjolaa, Pohjoismaita yhteisenä sijoitusmarkkinana sekä pohjoismaisia ​​ arvoja, kulttuuria, innovaatioita ja kestävää kehitystä. 

Pohjoismaiden välinen kulttuuriyhteistyö yhdistää pohjoismaalaisia yli rajojen ja sillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja osallisuudelle. Luovilla aloilla ja kulttuurielämällä on tärkeä rooli Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja kansainvälisen kiinnostavuuden vahvistamisessa. Taide- ja kulttuurialan kykyä vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin tulee vahvistaa entisestään.