Tavoite 4: Pohjoismaiden tulee yhdessä vaalia ja kehittää kaikkia kieliämme ja kieliyhteyttämme

Kieli muodostaa tärkeimmän yhteisen infrastruktuurin yhteiskunnassamme. Se luo yhteisöllisyyttä, rakentaa luottamusta ja vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta yhteiskunnassa. Pohjoismaissa on huomattava kielellinen monimuotoisuus, ja sen vuoksi on tärkeää vaalia ja kehittää kaikkia kieliämme ja kieliyhteisöjä mukaan lukien alkuperäiskansojen kielet ja kansalliset vähemmistökielet. Pohjoismainen kieliyhteisö on ainutlaatuinen, ja se vahvistaa yhteistä pohjoismaista identiteettiä ja edistää Pohjolaa maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena. Kiinnostusta skandinaavisten kielten käyttöön tulee vahvistaa lasten ja nuorten keskuudessa, sillä he jatkavat pohjoismaista yhteistyötä tulevaisuudessa. Toisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tuleville lapsille, nuorille ja aikuisille tulee tarjota mahdollisuuksia oppia yhteiskuntaa ylläpitävä kieli siinä Pohjoismaassa, johon he saapuvat. Pohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 asti edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä, hyviä toimintaedellytyksiä kielille ja poliittista huomiota mm. pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen seurannan kautta sekä määrätietoista digitaalisiin työkaluihin ja tekoälyyn liittyvää työtä.

Osatavoite 4.1: Yhteistä pohjoismaisten kielten – ennen kaikkea skandinaavisten kielten – taitoa ja ymmärtämistä tulee vahvistaa.

Osatavoite 4.2: Lasten ja nuorten kiinnostusta pohjoismaisiin kieliin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön tulee vahvistaa.

Osatavoite 4.3: Pohjoismaiden tulee varmistaa, että Pohjoismaiden yhteiskuntia ylläpitäviä kieliä, kansallisia vähemmistökieliä ja viittomakieliä kehitetään ja että ne pysyvät elinvoimaisina digitalisoituvassa ajassa.