Johdanto

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät vuonna 2019 yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee siksi vision toteuttamista aloitteilla, jotka liittyvät vision kolmeen strategiseen painopistealueeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.  

Pohjoismainen yhteistyö koulutus- ja tutkimusalalla sekä kielissä on edellytys kriisinkestävien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentamiselle. Niille on tyypillistä uuden oppiminen, yhteenkuuluvuus ja keskinäinen luottamus. Yhteistyö auttaa Pohjolaa tulevaisuudessakin olemaan yksi maailman integroituneimmista alueista. Ilmaston ja ympäristön muutokset, sosiaalinen eriarvoisuus ja jatkuvasti ikääntyvä väestö asettavat haasteita hyvinvointivaltiolle kaikissa Pohjoismaissa. Samanaikaisesti pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat joutuvat vastaamaan uusiin ja tuntemattomiin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisin ja kriiseihin.

Koulun ja koulutuksen kautta Pohjoismaiden kansalaiset saavat tietoa demokratian edellytyksistä, arvoista ja pelisäännöistä, jolloin he pystyvät osallistumaan demokraattisiin prosesseihin. Aktiivisen osallistumisen perusta luodaan varhain. Jo varhaiskasvatuksessa ja päiväkodissa opitaan osallistavaa yhteisöllisyyttä, jossa kaikilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä, tulla kuulluksi ja osallistua. Tutkimus ja uuden tiedon tuottaminen on tärkeää paitsi tutkimustulosten kannalta, myös siksi, että näin tuodaan esiin kriittisen ajattelun ja näkemystenvaihdon arvo.

Koulutus, tutkimus ja kielet ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston ydintoimintaa, ja niillä on ratkaiseva merkitys toteutettaessa Visio 2030:n tavoitteita ja vahvistettaessa pohjoismaista yhteistyötä tulevaisuuden kriisien varalta. Yhteistyöhön kuuluu koulutuksen koko kirjo varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen sekä elinikäinen oppiminen, tutkimus ja kielet. Koulutus, tutkimus ja kielet edistävät Pohjolaa demokraattisena alueena rakentamalla luottamusta, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistavat mahdollisuuksia pohdintaan ja kriittiseen keskusteluun.  

Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston yhteistyöohjelma kuvaa poliittisia painopistealueita ja tavoitteita kaudella 2025–2030.   

Yhteistyöohjelman tavoitteet korostavat sitä, että Pohjoismaat suoriutuvat erinomaisesti useimmilla parametreilla, mutta panostuksia on kuitenkin lisättävä. Hyvä siirtymä edellyttää pyrkimystä siihen, että pohjoismainen koulutus on laadukasta, kaikki saavat hyvät perustaidot ja kaikkien varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten sekä koululaisten ja opiskelijoiden arjessa ehkäistään ulkopuolisuutta ja disinformaatiota. Pohjoismaissa koulutuksen tulee huolehtia koko väestön kouluttamisesta varhaiskasvatuksesta alkaen läpi koko elämän, ja tarvitsemme koulutusta, joka kehittyy työelämän tarpeiden tahdissa. Meillä on jatkossakin oltava kansainvälisesti tasokasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta sekä kielipolitiikkaa, joka tukee identiteettiä ja kilpailukykyä.  

Yhteistyöohjelman laatimiseen on osallistettu Pohjoismaiden neuvosto, kansalaisyhteiskunta ja muita olennaisia toimijoita. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) on vastaanottanut suosituksia ja ehdotuksia kansallisilta ja pohjoismaisilta eturyhmiltä ja järjestöiltä. Suosituksia on saatu myös Pohjoismaiden nuorilta muun muassa marraskuussa 2023 järjestetyn nuorten kuukausi -tapahtuman yhteydessä.

Pohjoismaista yhteistyötä tulee tarkastella yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden ohjausasiakirjojen kanssa, mukaan lukien Visio 2030. Poikkihallinnolliset näkökulmat, kuten kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua, tulee huomioida kaikkien panostusten toteutuksessa silloin, kun se on relevanttia. Myös vammaisnäkökulma, osallistaminen ja saavutettavuus on huomioitava työssä.  

Yhteistyöohjelman perustana on Pohjoismaiden ministerineuvoston tehtävä auttaa toteuttamaan visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Koko Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee vision saavuttamista sen kolmella strategisella painopistealueella.

Yhteistyöohjelma linjaa koulutus- ja tutkimusministerineuvoston kaikkea toimintaa. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto hyväksyi yhteistyöohjelman 19. elokuuta 2024, ja se on voimassa 31. joulukuuta 2030 saakka.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kaiken toiminnan tulee edistää visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöohjelmassa kuvataan, miten sektori työskentelee kolmen strategisen painopistealueen parissa.