Tavoite 2: Pohjoismaiden alueet ovat kilpailukykyisiä ja integroituneita

Kilpailukykyinen Pohjola edellyttää, että yrityksillä koko Pohjolassa on hyvät edellytykset, minkä avulla ne voivat edistää kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Lähtökohdissa voi kuitenkin olla suuria eroja kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Digitalisaatio, uusien teknologioiden (kuten tekoälyn) kehittynyt hyödyntäminen, koulutuksen saatavuus, elinkeinoelämän edistämistoimet sekä julkiset ja yksityiset palvelut ovat välttämättömiä tarvittavan ja pätevän työvoiman houkuttelemiseksi ja pitämiseksi sekä vetovoimaisten elinolojen takaamiseksi. Pohjoismaiden välinen aluepoliittinen yhteistyö näissä yhteisissä haasteissa on tärkeää koko Pohjolan vahvistamiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön ja paikallisesti mukautettujen ratkaisujen edistämiseksi. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee vahvistaa alueellista ja paikallista kilpailukykyä, resilienssiä ja integraatiota Pohjoismaissa yli kunta-, alue- ja maarajojen.

Innovointi, yrittäjyys ja yritystoiminta ovat keskeisellä sijalla vihreän ja kilpailukykyisen Pohjolan kannalta sekä haettaessa ratkaisuja niihin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Pohjolan alueisiin, kaupunkeihin ja maaseutuun. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee omalta osaltaan alueellisesta näkökulmasta edistää hyvien puitteiden ja edellytysten luomista Pohjolan kaikkien alueiden kestävälle taloudelliselle toiminnalle, innovoinnille ja resilienssille.

Pohjoismaisten yritysten mahdollisuus pätevän työvoiman hyvään saatavuuteen kaikkialla Pohjolassa on ratkaisevan tärkeää Pohjoismaiden kilpailukyvylle. Tarvittavan osaamisen hyvä saatavuus ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat työmarkkinoiden muutoksen, jota tarvitaan kestävän kehityksen ja paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Koulutusalan ja työelämän digitaaliset ratkaisut voivat laajentaa rekrytointipohjaa myös maaseutualueilla, joissa on pitkät etäisyydet, ja helpottaa kehitystä, innovaatiokykyä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin monipuolistumista. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee edistää sellaisten ratkaisujen löytymistä, jotka liittyvät tarvittavan osaamisen saatavuuteen alueellisesta näkökulmasta ja Pohjoismaiden kaupunkien ja maaseutualueiden erilaisten edellytysten pohjalta.

Asumisen, elämisen, opiskelun, työskentelyn, matkustamisen ja yritystoiminnan maiden rajojen yli tulee olla helppoa kaikkialla Pohjolassa. Pohjoismaiden raja-alueet muodostavat yhteistyön solmukohdan elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisessä, osaamisen saatavuuden mukauttamisessa, rajaesteiden tunnistamisessa ja raivaamisessa, kestävien ja ilmastomyötäisten ympäristö- ja energiaratkaisujen kehittämisessä, kestävän maankäytön edistämisessä sekä rajat ylittävän infrastruktuurin ja yhteyksien kehittämisessä. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee vauhdittaa kestävää, maiden rajojen yli tapahtuvaa aluekehitystyötä tavoitteena kehittää elinvoimaisia rajaseutuja ja näin edistää tavoitetta integroituneesta Pohjolasta, joka on vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä.