Johdanto
Aluekehityksen ja -suunnittelun yhteistyöohjelmassa kuvataan poliittiset priorisoinnit ja tavoitteet kaudelle 2025–2030. Yhteistyöohjelman pohjalla on Pohjoismaiden ministerineuvostolle annettu tehtävä: avustaminen visiotyössä, jolla Pohjolasta pyritään tekemään maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkien sektorien ministerineuvostot tähtäävät vision toteuttamiseen kolmen strategisen painopistealueen avulla.
Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisessa yhteistyössä keskitytään vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella edistämään vihreää siirtymää, joka luo kehitystä ja mahdollisuuksia Pohjoismaiden eri alueiden asukkaille ja yrityksille. Aluesektorilla keskitytään samanaikaisesti Pohjoismaiden eri alueiden kilpailu- ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseen ja raja-alueyhteistyön edistämiseen. Aluesektorin tavoitteena on myös kiinnittää erityistä huomiota hyvien ja turvallisten elinolojen edistämiseen kaikkialla Pohjoismaissa, niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissa.
Merkittävä osa aluekehityksen ja -suunnittelun yhteistyöohjelman toimeenpanosta on tarkoitus toteuttaa tukemalla yhteispohjoismaisia toimia ja hankkeita (aluesektorilla ja monialaisesti muiden sektorien kanssa) sekä kartuttamalla osaamista ja vaihtamalla kokemuksia relevanttien pohjoismaisten toimijoiden kesken.
Pohjoismaiden neuvosto, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja muita keskeisiä toimijoita on osallistunut yhteistyöohjelman laatimiseen. Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt ehdotuksia yhteistyöohjelman tavoitteisiin, minkä lisäksi on käyty vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kanssa, viimeksi Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä huhtikuussa 2024. Myös muun muassa NORA, pohjoismaiset rajakomiteat, Nordregio ja muut pohjoismaiset toimijat ovat kommentoineet yhteistyöohjelman luonnosta.
Yhteistyöohjelma toimii kestävän kasvun (aluepolitiikan) ministerineuvoston kaiken toiminnan ohjausasiakirjana. Kestävän kasvun (aluepolitiikan) ministerineuvosto hyväksyi 18. kesäkuuta 2024 Karlstadissa yhteistyöohjelman, joka on voimassa 31. joulukuuta 2030 asti.
Pohjoismainen lisäarvo on keskeinen kriteeri pohjoismaisen yhteistyön relevanssia ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Pohjoismainen lisäarvo on se arvo, joka saadaan kansallisen tason toimista saatavan arvon lisäksi. Pohjoismaista lisäarvoa voi syntyä esimerkiksi hankkeista, joilla saadaan aikaan pohjoismaista yhteistyötä ja yhteyksiä, vähennetään esteitä ja fragmentoitumista, kootaan pohjoismaisia resursseja ja osaamista, hyödynnetään käyttämätöntä potentiaalia ja luodaan synergioita. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on luoda selkeää lisäarvoa Pohjoismaille niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla.
Yhteistyöohjelman toteutuksessa tulee huomioida Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteet kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämiseksi Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön.
Pohjoismaiden ministerineuvoston kaiken toiminnan tulee edistää visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöohjelmassa kuvataan, miten sektori työskentelee kolmen strategisen painopistealueen parissa.