Poliittiset priorisoinnit

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on lisätä osaamista ja tuoda ratkaisuja Pohjoismaiden tärkeisiin yhteisiin ja monialaisiin yhteiskuntahaasteisiin. Jotta voidaan saavuttaa tavoite vihreästä, kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta, tarvitaan ratkaisuja, jotka perustuvat alueellisiin vahvuuksiin ja paikalliseen sopeutumiskykyyn ja jotka vahvistavat Pohjoismaiden kaikkien osien välistä luottamusta ja yhteistyötä. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee siksi edistää kestävää aluekehitystyötä, joka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä ympäristön kehittymistä, lisää alueiden häiriönsieto- ja sopeutumiskykyä ja edistää pohjoismaista integraatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta niin Pohjoismaiden välillä kuin Pohjois-Atlantin alueella.

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee edistää työtä, jonka tavoitteena on tehdä elämisestä, opiskelemisesta, työskentelystä ja yritystoiminnan harjoittamisesta entistä houkuttelevampaa kaikkialla Pohjolassa. Pohjoismaiden alueisiin, kaupunkeihin ja maaseutualueisiin vaikuttavat haasteet ovat mutkistuneet entisestään ja ylittävät rajat yhä useammin, ja niiden ratkaiseminen edellyttää koordinointia useiden hallinnollisten ja toiminnallisten rajojen yli sekä selkeästi alueellista näkökulmaa. Aluetaloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto- ja ympäristökysymysten fyysisten rakenteiden yhteissuunnittelu, jolla luodaan Pohjoismaiden elinkeinoelämän kestävän kehityksen, paremman kilpailukyvyn ja tehokkaan siirtymän edellytyksiä, on siksi hyvin tärkeää.

Samaan aikaan uusi geopoliittinen tilanne asettaa entistä suurempia vaatimuksia Pohjolan kaikkien alueiden turvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja varautumiselle. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyön tulee omalta osaltaan edistää Pohjoismaiden kykyä käsitellä erilaisia häiriöitä ja kriisejä. Yksityisten ja julkisten palvelujen kehittäminen, olemassaolo ja vakaa saatavuus sekä tavallisessa arjessa että kriisitilanteissa merkitsevät paljon häiriönsietokykyisille ja mukautumiskykyisille alueille, kaupungeille ja maaseutualueille.

Keskiössä ovat osa-alueet, joilla Pohjoismaat voivat yhdessä – yhteistyön, yhteisten panostusten, kokemustenvaihdon ja oppimisen avulla – edistää Pohjolaa vihreämpänä, kilpailukykyisempänä ja sosiaalisesti kestävämpänä alueena.

Vihreä Pohjola

Vihreä siirtymä on välttämätön Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä vihreää Pohjolaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Siirtymä luo sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja alueelliset ja paikalliset edellytykset kehityksen luomiseksi ja siirtymästä saatavien positiivisten vaikutusten saamiseksi ovat erilaiset eri puolilla Pohjolaa. Vihreän siirtymän etenemisvauhti ja tarve käyttää alueita tasapainoisesti eri tarkoituksiin, kuten elintarvike- ja energiantuotannon, elinkeinoelämän, asumisen ja luonnon tarpeisiin, asettavat lisävaatimuksia Pohjoismaiden maankäytön suunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun seurannalle, priorisoinneille ja intressivertailuille. Lisäksi on tärkeää, että vihreää siirtymää koskevassa työssä otetaan huomioon pohjoismaisten alkuperäiskansojen tarpeet ja oikeudet.

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö voi edistää Pohjoismaiden kansallisen ilmasto- ja energiasiirtymän toteuttamista kestävien alueellisten ja paikallisten ratkaisujen mukaisesti niin, että vihreästä siirtymästä saadaan paikallista hyötyä ja etuja Pohjoismaiden eri alueilla, kaupungeissa ja maaseudulla.

Kilpailukykyinen Pohjola

Innovatiiviset ja muuntautumis- ja kehityskykyiset alueet, joilla on kilpailukykykyinen elinkeinoelämä, ovat kilpailukykyisen Pohjolan edellytys. Erilaisista paikallisista ja alueellisista lähtökohdista mukautetut toimet ovat tärkeä osa ratkaisua. On tärkeää, että aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö tukee ja vauhdittaa elinkeinoelämää edistäviä toimia niin, että alueet voivat hyödyntää älykkään ja kestävän kehityksen kehityspotentiaaliaan.

Jotta voidaan varmistaa kilpailukykyinen Pohjola, jossa on sosiaalinen tasapaino, on tärkeää varmistaa vetovoimaiset asumis-, työskentely- ja elinolot Pohjolan kaikissa osissa. Tämä edellyttää myös innovoinnin, kehittämisen ja työllisyyden hyviä reunaehtoja etenkin Pohjolan maaseutualueilla, joissa on pitkät etäisyydet ja joissa voi olla haasteellisempaa luoda vetovoimaisia työpaikkoja ja houkutella ja pitää pätevää työvoimaa.

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö voi edistää integraatiota ja yhtenäisiä ratkaisuja Pohjoismaiden kaikilla alueilla kilpailukykyisen Pohjolan edistämiseksi.

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Demografisella ja sosioekonomisella kehityksellä, johon liittyy kasvavia alueellisia ja alueiden sisäisiä eroja väestönkehityksessä ja -koostumuksessa, koulutus- ja tulotasossa sekä teknisessä kehityksessä, on keskeinen vaikutus kehitykseen Pohjolassa niin alueellisesti kuin paikallisesti. Tämä koskee niin yhteiskunnallisia haasteita kuin kehityksen tuomia mahdollisuuksia, kuten veropohjaa, työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen saatavuutta sekä julkisten ja yksityisten palveluiden saatavuutta. Maaseutualueilla, joissa on pitkät etäisyydet ja rajallinen väestöpohja, tämä on suuri haaste etenkin paikallisissa tai alueellisissa kriisitilanteissa. Samaan aikaan toisaalla Pohjolassa haasteena on suuri ja nopeasti kasvava väestö pientä pinta-alaa kohti.

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö voi edistää sosiaalisesti kestävää Pohjolaa innovatiivisilla pohjoismaisilla, Pohjolan eri alueille mukautetuilla ratkaisuilla näihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö

Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisessa yhteistyössä keskitytään vuoteen 2030 asti siihen, että

vihreä siirtymä luo kehitystä ja mahdollisuuksia Pohjolan kaikkien alueiden, niin kaupunki- kuin maaseutualueidenkin, asukkaille ja yrityksille
Pohjoismaiden alueet ovat kilpailukykyisiä ja integroituneita
Pohjoismaissa on hyvät ja turvalliset elinolot sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Kestävän kehityksen (aluepolitiikan) ministerineuvosto on päättänyt kaudella 2025–2030 tehtävän työn tavoitteista ja osatavoitteista. Poliittiset painopisteet ohjaavat tämän politiikan alan pohjoismaisen yhteistyön kaikkea toimintaa, ja tämän johdosta tavoitteiden pohjalta laaditaan panostuksia, joiden toiminta, tulokset ja vaikutukset saavat aikaan halutun muutoksen.

Pohjoismainen yhteistyö, joka tukee yhdessä priorisoituja toimia ja edistää oppimista ja koordinointia Pohjoismaiden hallitusten ja muiden pohjoismaisten toimijoiden välillä eri tasoilla, voi auttaa vahvistamaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia edellytyksiä vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi. Oppiminen ja osaamisen kartuttaminen muun muassa analyysien, seurannan, arvioinnin ja kokemustenvaihdon muodossa voivat vahvistaa Pohjoismaiden alueiden mahdollisuuksia vastata tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja hyödyntää paremmin niiden tuomia mahdollisuuksia ja siten edistää Pohjoismaiden aluekehityspolitiikan ja -suunnittelun tavoitteiden saavuttamista.

Vahva kansalaisyhteiskunta, työnsaantimahdollisuudet, koulutus, liikenne sekä julkiset ja yksityiset palvelut niin normaalioloissa kuin kriisiaikoina ovat tärkeitä tekijöitä turvallisten ja vakaiden alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden turvaamiseksi kaikkialla Pohjolassa.