Vihreä siirtymä edellyttää maantieteellisten alueiden priorisointia uusiutuvaan energiatuotantoon, elintarviketuotantoon, metsätalouteen, luonnon virkistyskäyttöön, luonnon ja kulttuuriympäristön suojeluun ja vihreään elinkeinokehitykseen. Maankäyttöä koskevat haasteet eivät katso kuntien, alueiden tai maiden rajoja, ja niissä tarvitaan ratkaisuja, jotka hyödyntävät maantieteellistä potentiaalia optimaalisella tavalla. Samaan aikaan on tarkasteltava paikallista maankäyttöä osana suurempaa visiota ja siten torjua ristiriitoja. Aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisessa yhteistyössä pyritään edistämään parempaa maankäyttöä ja menetelmien ja prosessien kehitystä ja testausta.