Johdanto
Kulttuurisektorin yhteistyöohjelmassa kuvataan vuosille 2025–2030 poliittisia tavoitteita ja priorisointeja, joilla on tarkoitus edistää ja vahvistaa kulttuurista kestävyyttä Pohjolassa.
Yhteistyöohjelma on kaikkea kulttuuriministerineuvoston toimintaa ohjaava asiakirja. Kulttuuriministerineuvosto hyväksyi yhteistyöohjelman 26.8.2024, ja se on voimassa 31.12.2030 asti.
Yhteistyöohjelman on määrä edistää Pohjoismaiden ministerineuvoston vision toteutumista, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Koko Pohjoismaiden ministerineuvosto työskentelee vision saavuttamiseksi kolmen strategisen painopistealueen avulla: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Taiteen ja kulttuurin vapaus, vapaa ja riippumaton media sekä ”käsivarrenmitan periaate” luovat perustan sananvapaudelle, tiedon jakamiselle, demokraattiselle osallistumiselle ja vuoropuhelulle. Näitä periaatteita on erityisen tärkeää vaalia suurten yhteiskunnallisten haasteiden aikana. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön jatkuminen vahvistaa kansalaisten luottamusta ja yhteiskunnan resilienssiä. Yhteistyö edistää yhteiskuntien demokratiaa ja avoimuutta, ja se sitoo Pohjolan asukkaita yhteen. Pohjoismainen kieliyhteisö luo yhteenkuuluvuutta ja yhteispohjoismaista identiteettiä. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen vahvistaa historiaa koskevaa osaamista ja luo yhteisöllisyyttä omana aikanamme.
Pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja integraatiota on rakennettava vakaan pohjoismaisen kulttuuri- ja mediapoliittisen yhteistyön avulla. Helsingin sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien vuonna 1962 kulttuuriyhteistyö on ollut yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston ydinalueista. Helsingin sopimuksessa säädetään, että pohjoismaisen yhteistyön tulee tukea ja vahvistaa kulttuurin kehitystä ja edistää kirjallisuuden, taiteen, musiikin, teatterin, elokuvan ja muiden kulttuurialojen välistä vaihtoa ja huolehtia radion ja television tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto, 1996, Helsingin sopimus, 13 artikla.
Ministerineuvoston kulttuurilaitokset ja kulttuuritukiohjelmat ovat pohjoismaisen kulttuuripoliittisen yhteistyön kantavia rakenteita, ja niillä on tärkeä merkitys Visio 2030:n toteuttamisessa. Laitosten toiminta ja tukiohjelmien tukimuodot ulottuvat laajalle pohjoismaiseen, pohjoismais-balttilaiseen ja kansainväliseen kulttuurielämään.
Yhteisen kulttuuriperinnön suojeltavat ja kehitettävät hyvät kulttuurikokemukset edistävät yhteisöllisyyttä, lisäävät elämänlaatua ja hyvinvointia ja ovat tästä syystä arvokkaita kaikille Pohjoismaiden asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille. Kulttuurissa tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota monimuotoisuuteen, osallisuuteen ja osallistumiseen, ja sitä kautta kulttuurin tulisi olla kaikkien kannalta merkityksellistä ja tärkeää.
Alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen kielten ja kulttuurin sekä näiden ryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien tulee saada oikeutettu paikka pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä. Saamelaiset ja useat kansalliset vähemmistöt toimivat luonnollisesti maiden rajojen yli Pohjoismaissa. Tällä maiden rajat ylittävällä yhteistyöllä on suuri merkitys pohjoismaiselle yhteenkuuluvuudelle.
Kulttuuripolitiikan kehityksen tulee perustua tietoon ja olla ajankohtaista, ja sen tulee pohjautua tutkimukseen perustuviin selvityksiin ja tilastoihin.
Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteet – kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma ministerineuvoston työssä -asiakirja on tärkeä perusta pohjoismaisten kulttuuri- ja mediapoliittisten toimien kehittämiseksi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston kaiken toiminnan tulee edistää visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöohjelmassa kuvataan, miten sektori työskentelee kolmen strategisen painopistealueen parissa.