Pohjoismaiden kulttuuriministerien taiteen, kulttuurin ja median alalla tekemä yhteistyö on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston ydinalueista. Pohjoismaat ovat yhdessä vahvempia rajojen yli kehitettävän kulttuuriyhteistyön ansiosta. Yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvien isojen sisäisten ja ulkoisten muutosten myötä käy yhä selvemmäksi, että vapaalla ja elävällä kulttuurielämällä ja vapaalla medialla on ratkaiseva merkitys yhteenkuuluvuuden, toivon ja elämänlaadun kannalta.
Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriyhteistyön perusta pohjautuu yhteiseen historiaan ja kulttuuritoimijoiden, järjestöjen ja laitosten väliseen vaihtoon maiden rajojen yli. Politiikan ja kulttuurielämän välinen ”käsivarrenmitan” periaate ohjaa yhteistyötä ja korostaa yhteispohjoismaisten ohjelmien, talojen ja laitosten merkitystä. Kulttuurielämälle jaettava tuki avaa mahdollisuuksia muun muassa verkostojen rakentamiselle, kokemusten vaihdolle ja yhteisille hankkeille ja teoksille. On priorisoitava toimia, jotka korostavat pohjoismaista lisäarvoa.
Yhteistyöohjelma luo suuntaviivat kulttuuripolitiikan pohjoismaiselle yhteistyölle kaudella 2025–2030. Vuosien 2021–2024 ohjelman tavoin ohjelmassa kuvataan poliittiset tavoitteet ja painopisteet, jotka edistävät kulttuurista kestävyyttä Pohjoismaissa ja siten Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n toteutumista, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.
Kulttuuriministerineuvosto kiinnittää tulevina vuosina erityisesti huomiota kestävien ja demokraattisten yhteiskuntien ylläpitämiseen. Työtä osallistavan ja kaikkien saavutettavissa olevan kulttuurielämän puolesta tulee priorisoida, erityisesti tulee vahvistaa lapsten ja nuorten hyvinvointia. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että jatkuva vapaan taiteellisen ilmaisun suojeleminen ja varautumisen vahvistaminen kulttuuriperinnön suojelemiseksi ovat alueita, jotka vaativat sekä keskustelua että yhteistä toimintaa. Aikaisempien ohjelmakausien yhteistyö, joka on koskenut disinformaation ja teknologiajättien vaikutusta demokraattiseen vuoropuheluun sekä kulttuurin ja median merkitystä vihreässä siirtymässä, on tuottanut konkreettisia tuloksia, joiden pohjalta yhteistyötä voidaan kehittää edelleen. Pohjoismaat voivat yhdessä vahvistaa kulttuurin merkitystä kansainvälisesti ja rakentaa kestäviä ja häiriönsietokykyisiä yhteiskuntia.