Siirry sisältöön

Poliittiset priorisoinnit

Taiteen ja kulttuurin itseisarvo on erityisen arvokas, ja tästä syystä taiteen ja kulttuurin edellytyksiä on vahvistettava ja niiden tulee olla läsnä kaikille yhteiskunnissamme. Edellisen kulttuuripoliittisen yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen vuonna 2020 on tapahtunut suuria muutoksia sekä Pohjolassa että globaalisti. Kulttuuriministerineuvoston uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman on määrä edistää yhteisten haasteiden kohtaamista ja luoda synergioita sektorienvälisillä toimilla.
Pohjola on maailman huippua kulttuuristen ja luovien elinkeinojen alalla. Visio 2030:n lähtötilanneraportista käy kuitenkin ilmi, että kulttuurituotteiden vienti Pohjoismaiden välillä vähenee.
Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2023, Pohjola – kestävä ja integroitunut alue?
Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö vastaa haasteeseen lisäämällä pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin liikkuvuutta ja kansainvälistä profilointia. Kilpailukykyisellä, näkyvällä ja luovalla kulttuuriyhteistyöllä edistetään pohjoismaisten kulttuuritoimijoiden työmahdollisuuksien vahvistamista Pohjolan sisällä ja sen ulkopuolella, edistetään kehitystä ja innovointia ja lisätään pohjoismaisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden näkyvyyttä kansainvälisillä areenoilla. Taide- ja kulttuurialan toimijoiden välinen yhteistyö Pohjolan lähialueilla, kuten Baltian maissa, arktisilla alueilla ja Ukrainassa, edistää osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista.
Pohjolan on toimittava yhdessä ja vastattava digitaaliseen kehitykseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin aikana, jolloin kulttuuri- ja media-alan toimijoiden ehdot ja edellytykset muuttuvat digitaalisen kehityksen, teknologiajättien vaikutuksen ja tekoälyn seurauksena. Nämä ovat haasteita, joita on muun muassa kommentoitu pohjoismaisen ajatuspajan julkaisemissa suosituksissa teknologiajättien vaikutuksesta demokraattiseeen keskusteluun. Teknologia-alan yhteistyöllä halutaan myötävaikuttaa siihen, että Pohjoismaat ovat yhtenäinen, demokraattinen alue myös teknologian osalta.
Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön lähtökohtana on, että kaikilla on yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Tutkimukset osoittavat, että sukupuolella, sosiotaloudella, koulutuksella ja maantieteellä on yhteys kulttuurielämään osallistumiseen. Tämä koskee myös lasten ja nuorten osallistumista kulttuurielämään.
Kulturanalys Norden, 2023, Delaktighet i kulturlivet i Norden
Tasa-arvoinen, kaikille saavutettavissa oleva taide- ja kulttuurielämä ilman syrjintää edistää Pohjolan integraatiota.
Koronapandemialla oli suuri vaikutus Pohjolan kulttuurielämään. Taiteilijoiden ja kultturialan toimijoiden edellytykset luovan työn tekemiselle sekä taiteen ja kulttuurin harjoittamiselle ja välittämiselle joutuivat koetukselle.
Kulturanalys Norden, 2023, Kultursektorn efter covid-19-pandemin
Tutkimuksista käy muun muassa ilmi, että uutismedioiden tulot pienenivät samaan aikaan kuin yleisön kiinnostus uutisia kohtaan kasvoi. Kulttuuri- ja mediakäyttäytymisen muutoksia voidaan myös nähdä myös osana nykyajan yleistä levottomuutta. Vahvan ja elinvoimaisen kulttuuri- ja media-alan yhteistyön avulla vahvistetaan Pohjolaa kriisien ja yhteiskunnan muutosten kohtaamisessa.
Kulttuuriministerineuvosto on hyväksynyt tavoitteet ja osatavoitteet kaudelle 2025–2030. Poliittiset painopistealueet ohjaavat kaikkea pohjoismaisen yhteistyön puitteissa toteutettavaa kulttuuripoliittista toimintaa. Sektori kehittää aloitteita ja toimia tavoitteiden mukaisesti.

Tero_Saarinen_Kullervo14_hi-res.jpg
Kilpailukykyisellä, näkyvällä ja luovalla kulttuuriyhteistyöllä edistetään pohjoismaisten kulttuuritoimijoiden työmahdollisuuksien vahvistamista Pohjolan sisällä ja sen ulkopuolella, edistetään kehitystä ja innovointia ja lisätään pohjoismaisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden näkyvyyttä kansainvälisillä areenoilla