Kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman tulee näkyä Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikessa työssä. Näiden näkökulmien sisällyttäminen työhön on edellytyksenä Pohjoismaiden ministerineuvoston vision saavuttamiselle. Pohjoismaiden visiona on tulla maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman tulee vaikuttaa järjestelmällisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. Näkökulmat tulee ottaa huomioon kaikissa työvaiheissa: suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vastuu tästä kuuluu kunkin asian parissa tavallisesti työskenteleville työntekijöille ja toimijoille.
Näiden toimintaperiaatteiden tarkoituksena on selventää edellytyksiä toteuttaa Pohjoismaiden ministerineuvoston visio 2030 vihreämmästä, kilpailukykyisemmästä ja sosiaalisesti kestävämmästä Pohjolasta. Pohjoismaiden ministerineuvoston työn tulee näiden edellytysten mukaan olla kestävää, osallistavaa, edustavaa ja saavutettavaa. Toimintaperiaatteissa kiinnitetään myös huomiota toimintatapoihin, jotka myötäilevät kansainvälisiä velvoitteita, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, YK:n naisten oikeuksien sopimusta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Vain tällaisen lähestymistavan avulla voidaan saavuttaa Pohjoismaiden kestävän kehityksen tavoitteet niin, ettei ketään jätetä ulkopuolelle.
KUVA: UNSPLASH.COM, GLOBALGOALS.ORG | ||
Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan tulee sisällyttää kolme monialaista näkökulmaa: kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma. Seuraavassa kuvataan lyhyesti näiden näkökulmien sisällyttämistä Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön:
Nämä kolme eri näkökulmaa ovat sekä osittain päällekkäisiä että toisiaan täydentäviä. Kestävä kehitys on yläkäsite, johon sisältyvät myös tasa-arvo sekä lasten ja nuorten kehitysmahdollisuudet.
Pohjoismaissa kestävän kehityksen hyväksi tehtävässä työssä keskitytään erityisesti ekologisesti kestävään kehitykseen, sillä se on erityishaasteemme kestämättömän kulutuksen ja tuotannon, ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuskriisin takia. Näihin pyrkimyksiin on kuitenkin aina sisällytettävä kestävän kehityksen sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus, jotta voidaan puhua todellisesta kestävyydestä.
Kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen sisältyy selkeä monimuotoisuusnäkökulma, jonka mukaan seurauksia ja osallistamista on tarkasteltava myös sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun, iän, vammaisuuden, etnisen alkuperän, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen ja sosioekonomisen taustan näkökulmista. Tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman huomioon ottamisessa on tärkeää muistaa, että naisten ja miesten tai poikien ja tyttöjen ryhmät eivät ole yhtenäisiä. Erilaisten valtarakenteiden analysointi voi olla ratkaisevan tärkeää työn kannalta.
Monialaiset näkökulmat vaikuttavat toisiinsa usealla eri tavalla. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien erilaisten elinolojen huomioon ottaminen on tärkeää kaikkien kolmen eri näkökulman kannalta. Pohjoismaiden pääministerit ovat myöntäneet tasa-arvon tärkeyden ja korostaneet sitä perusedellytyksenä Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.[1]www.norden.org/sv/node/37458
Sen lisäksi, että kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma on aina sisällytettävä Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön, ne ovat myös tärkeitä poliittisia toimialoja pohjoismaisessa yhteistyössä. Kaikki näkökulmat on aina tärkeää muistaa sisällyttää työhön – myös silloin, kun työn varsinaisena kohteena on kestävä kehitys, tasa-arvo, lapsen oikeudet tai nuorten asiat tai kun lapset ja nuoret ovat työn kohderyhmänä.
Näissä toimintaperiaatteissa korostetaan siksi kaikkien näiden näkökulmien laajaa huomioon ottamista sektorien ja laitosten työssä.
KUVA: GLOBALGOALS.ORG, unsplash.com | ||
Kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön tarkoittaa oman työn jatkuvaa analysointia näiden näkökulmien pohjalta ja siihen perustuvaa päätöksentekoa. Käytännössä se voi tarkoittaa hankkeen tai konferenssin suunnittelua, päätöksiä tuen jakamisesta ja sen kriteereistä, toimeksiannon muotoilua yhteistyökumppanille tai jonkin kampanjan tai toimenpiteen tulosten ja vaikutusten arviointia.
Päävastuu toimintaperiaatteiden toteuttamisesta on pääsihteerillä ja ministerineuvostoilla. Vastuu kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämisestä Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön kuuluu kaikille Pohjoismaiden ministerineuvostossa tai sen toimeksiannosta toimiville politiikan alaan katsomatta.
Näkökulmien sisällyttämisestä ovat vastuussa
Sisällyttämisen periaatteena on se, että oman työalasi ja omien työprosessiesi asiantuntijana olet paras tunnistamaan tarkoituksenmukaisia kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmia omalla alallasi.
KUVA: norden.org, unsplash.com | ||
Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteiden mukaista työtä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Pohjoismaiden ministerineuvosto raportoi toimintaperiaatteiden mukaisesta työstään pohjoismaisille yhteistyöministereille (MR-SAM) ja Pohjoismaiden neuvostolle joka toinen vuosi. Toimintaperiaatteita päivitetään tarpeen mukaan joka neljäs vuosi Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tukea periaatteiden sisällyttämistyöhön saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä kestävän kehityksen, tasa-arvoalan sekä lapsi- ja nuorisoyhteistyön erityisasiantuntijoihin. Heiltä saa myös lisäaineistoa ja apua työn tueksi.
KUVA: Unsplash.com | ||
PolitikNord 2020:720
ISBN 978-92-893-6758-5 (PDF)
ISBN 978-92-893-6759-2 (ONLINE)
http://dx.doi.org/10.6027/politiknord2020-720
© Pohjoismaiden ministerineuvosto 2020
Ulkoasu: Erling Lynder och Louise Jeppesen
Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa.
Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Nordens Hus
Ved Stranden 18
DK-1061 Kööpenhamina
www.norden.org
Lisää pohjoismaisia julkaisuja on luettavissa osoitteessa www.norden.org/fi/julkaisut
Kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttäminen ministerineuvoston työhön on edellytys Pohjoismaiden ministerineuvoston vision saavuttamiseksi. Vision tavoitteena on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.