Kuva Andy Arbeit/Unsplash. NordGen/Norden.org. Ian Taylor/Unsplash.
Vihreä Pohjola
Aikamme suurimpia haasteita ovat ilmastonmuutos, uhanalaiset ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että löydämme hyviä ja tehokkaita ratkaisuja, joiden avulla voidaan turvata vihreä ja kestävä Pohjola tulevaisuudessa. Tähän päästään muun muassa edistämällä uusia vihreitä teknologioita, vihreän siirtymän paikallista sitouttamista, kohdistettuja taloudellisia kannustimia, kestävää rakentamista sekä maatalous- ja elintarvikealan kestävää siirtymää. Pohjolan tulee olla edelläkävijä innovaatiovetoisessa ja kilpailukykyisessä vihreässä siirtymässä.
Kuvio 2 Kuvio osoittaa uusiutuvan energian käytön kehityksen Pohjoismaissa ja EU:ssa suhteessa energian kokonaiskulutukseen. Kuvioon ei ole laskettu esimerkiksi sähkön- ja kaukolämmöntuotannossa tapahtuvaa konvertointihävikkiä. Kuviosta ei käy ilmi kehitys Ahvenanmaalla puutteellisen datan takia.
Lähde Nordregio ja Nordic Statistics Database (ENER08) sekä Färsaaria koskevat tiedot Färsaarten ympäristövirasto.
Taloudellisesti kestävä vihreä siirtymä
Pohjoismaat ovat yksimielisiä ilmastotoimien tarpeesta, ja maat tekevät yhteistyötä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maat ovat samaa mieltä myös siitä, että vihreä siirtymä on toteutettava mahdollisimman kustannustehokkaasti, niin että vihreä siirtymä kannattaa myös taloudellisesti. Vihreä siirtymä on toteutettava mahdollisuuksien mukaan maantieteellisesti tasapainoisesti, ja siirtymän on edistettävä yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Näinä muuttuvina aikoina, kun sitoutuminen vihreään siirtymään vaihtelee globaalilla tasolla, Pohjolan on oltava edelläkävijä ja näytettävä muulle maailmalle, ettei vihreässä siirtymässä ole pelkästään kyse välttämättömistä investoinneista maapallon ja tulevien sukupolvien tulevaisuuteen, vaan yhtä lailla kyse on taloudellisesti kestävistä investoinneista, joilla voidaan edistää ihmisten terveyttä. Vihreän siirtymän kustannustehokkuutta voidaan edistää kaikkialla Pohjolassa muun muassa jakamalla tietoa, sisällyttämällä ilmastonäkökohdat makrotaloudellisiin malleihin ja tekemällä yhteistyötä talouspolitiikassa, jolla varmistetaan vihreä siirtymä. Päästöintensiivisillä aloilla toteutettava ilmastosiirtymä tarjoaa selkeitä synergioita ilmanlaadun ja luonnon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien toimien kanssa.
Tanska on ottanut ensimmäisenä maana käyttöön maatalouden hiilidioksidiveron, kun maassa solmittiin asiasta poliittinen sopimus, Aftale om Implementering af et Grønt Danmark. Samaan aikaan on osoitettu useita miljardeja maa-alueiden muuttamiseen metsä- ja luontoalueiksi, millä vähennetään ilmastovaikutuksia ja vesiympäristöä haittaavia typpipäästöjä. Sopimus osoittaa osana laaja-alaista poliittista sopimusta konkreettiset toimet kohti vihreää siirtymää. Näiden kokemusten pohjalta Tanska ja Färsaaret keskittyvät pohjoismaiseen yhteistyöhön mahdollisimman laaja-alaisen vihreän siirtymän aikaansaamiseksi kiinnittäen samaan aikaan huomiota sosiaalisesti kestävän tasapainon ylläpitämiseen pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Esimerkkinä alueesta, jolla vihreä siirtymä ei voi onnistua ilman pohjoismaista yhteistyötä, on vihreiden lauttareittien toteuttaminen Pohjolassa vuodelta 2022 peräisin olevan pohjoismaisen ministerijulistuksen mukaisesti, jossa esitetään visio vihreän lauttaliikenteen turvaamisesta Pohjolassa vuoteen 2030 mennessä. Vastaavasti on tehty sopimus Tanskan kalastuksen uudesta suunnasta kohti kalatalousalan vihreää siirtymää, jossa painopiste on paremmassa meriympäristössä.
Käynnissä oleva vihreä siirtymä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuovat muutoksia kaupunkeihin, maisemiin, työhön ja vapaa-aikaan. Tanska ja Färsaaret aikovatkin keskittyä siihen, miten vihreä siirtymä voi hyödyttää paikallisyhteisöjä ja syrjäisiä alueita. Vihreän siirtymän onnistumisen kannalta on tärkeää, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tarjoavat mahdollisuuksia myös paikallisyhteisölle, niin ettei toimia pelkästään koeta kielteisenä rasitteena. Sama koskee myös perinteisillä teollisuusaloilla ja alkutuotannossa (kalastus, maa- ja metsätalous) toteutettavaa vihreää siirtymää.
Tanska ja Färsaaret haluavat myös kiinnittää huomiota asumisessa ja rakentamisessa toteutettavaan vihreään siirtymään. Tanskan ja Färsaarten tavoitteena onkin isännöidä asunto- ja rakentamisalan pohjoismaista ministerikokousta, jonka lähtökohtana on muun muassa mahdollisuudet edistää rakentamisen ja asumisen vihreää, kiertotalouteen perustuvaa ja digitaalista siirtymää Pohjolassa.
Uudet teknologiat vihreää siirtymää vauhdittamassa
Vihreää siirtymää on nopeutettava, jotta Pohjolasta tulee maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä. On olemassa laaja valikoima uusia ja tunnettuja teknologioita, joilla voidaan edistää uusia tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi on luotava hyvät ja tarkoituksenmukaiset puitteet uusien vihreiden teknologioiden, kuten vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehittämiselle.
Vety
Pohjola on edennyt jo pitkälle vihreän siirtymän toteuttamisessa, ja maat toimivat monella tapaa inspiraation lähteenä muulle maailmalle. Yksi seuraavista askelista on polttoaineiden varmistaminen aloille ja yrityksille, joilla on vaikeuksia ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä. Kyse on erityisesti raskaasta ja energiaintensiivisestä teollisuudesta sekä lento- ja laivaliikenteestä, joita ei voida suoraan sähköistää. Vihreä vety ja muut power-to-x-polttoaineet voivat auttaa luopumaan asteittain fossiilisista polttoaineista ja korvaamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla.
Erityisesti liikenteen alalla hiilidioksidin saatavuudella odotetaan olevan suuri merkitys. Siksi on tärkeää saada tasapainoinen näkemys siitä, miten talteen otettua hiilidioksidia voidaan parhaiten hyödyntää. Jotta voimme saavuttaa vihreät tavoitteemme, on tärkeää, että pohjoismaiset yritykset voivat hyödyntää vetyä osana vihreää siirtymää.
Vedyn ja power-to-x-tuotannon avulla voidaan edistää joustavuutta energiajärjestelmässä, joka pohjautuu yhä enenevässä määrin uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä vihreiden polttoaineiden tuotantoa voidaan mukauttaa suhteessa vihreän energian tuntikohtaiseen saatavuuteen.
Vihreän vedyn ja muiden power-to-x-tuotteiden markkinat ovat edelleen kehitteillä, ja kysynnän odotetaan kasvavan. Näille tuotteille ei ole kysyntää vain Pohjoismaissa, vaan koko Euroopassa, toisin sanoen tuotteilla voi olla potentiaalia. Tanska ja Färsaaret kiinnittävät erityistä huomiota vihreän vedyn ja muiden power-to-x-polttoaineiden edellytysten edistämiseen, jotta mahdollisuudet voidaan hyödyntää.
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi CCS
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on tärkeä väline ilmastotavoitteiden saavuttamisessa globaalisti Pariisin sopimuksen mutta myös EU:n tavoitteiden osalta, lisäksi se edistää Pohjolan tavoitetta olla maailman vihrein alue vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisesti hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla voidaan auttaa vähentämään esimerkiksi jätelaitosten, lämpövoimaloiden ja raskaan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. On myös mahdollista saada aikaan negatiivisia päästöjä, jos hiilidioksidia otetaan talteen ja varastoidaan esimerkiksi biokaasulaitoksista ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten alojen bioperäisistä lähteistä. Näin hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla voidaan myös edistää ilmastoneutraaliuteen ja 110 prosentin vähentämiseen tähtääviä tavoitteita.
Pohjola on jo edistynyt hyvin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämisessä, ja alueella on mahdollisuus näyttää tietä ja edistää kilpailukykyistä vihreää siirtymää hyödyntämällä uutta teknologiaa tulevina vuosina. Ruotsilla on Euroopan suurimpia bioperäisen hiilidioksidin lähteitä, ja Tanskassa laaja poliittinen enemmistö toivoo, että Tanskan maaperään voitaisiin sitoa paljon enemmän hiilidioksidia kuin mitä Tanska tuottaa. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla tehtävä yhteistyö Pohjolassa lisääntyy. Tanskalainen Ørsted suunnittelee Tanskaan rakennettavaa ensimmäistä täysimittaista hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosta, joka käyttäisi norjalaista Northern Lights -hiilidioksidivarastoa. Laitoksen on määrä olla käytössä vuodesta 2026 lähtien.
Tanskan aloitteesta Pohjoismaiden ministerineuvostossa on käynnistetty kolmevuotinen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva ohjelma. Ohjelmalla varmistetaan tiiviimpi yhteistyö maiden välillä, niin että koko arvoketju voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Sekä Tanska että Ruotsi myöntävät suhteellisen suuria valtiontukia arvoketjun käynnistämiseksi. Tanska ja Färsaaret kiinnittävät siksi erityistä huomiota hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvään rajat ylittävään liikenteeseen ja infrastruktuuriin.
Kestävät ja resilientit ruoka-, maatalous- ja kalastussektorit
Pohjolan on näytettävä esimerkkiä terveellisen ja kestävän ruoan varmistamisessa ja Pohjolan maatalous- ja kalastusalan vihreässä siirtymässä. Tämän onnistuminen edellyttää ratkaisujen pohtimista eri näkökulmista ja siirtymän kaikkien osa-alueiden tarkastelua. Kaikkien on oltava mukana. Globaali tilanne on tehnyt vakaan elintarvikehuoltovarmuuden tarpeen ajankohtaiseksi sekä kansallisesti että Pohjolassa alueena, ja tähän maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalat voivat vaikuttaa myönteisesti.
Häiriönsietokykyiset pohjoismaiset elintarvikejärjestelmät
Pohjoismaiset elintarvike- sekä maa- ja metsätaloussektorit ovat ratkaisevia Pohjolan huoltovarmuuden kannalta. Pohjola on jo ottanut merkittäviä askelia kohti häiriönsietokykyisempiä pohjoismaisia elintarvikejärjestelmiä, viimeksi Karlstadin julkilausumassa valmiudesta ja resilienssistä (2024). Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakaudella jatketaan kesäkuussa 2025 Kuopiossa pidetyn ministerikokouksen keskusteluja ja käynnistetään hankkeita, jotka voivat vahvistaa Pohjoismaiden välistä kokemustenvaihtoa ja vahvistaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on saavuttaa vahvempi Pohjola, jonka häiriönsietokyky on vakaa ja elintarvike- ja maatalousalan huoltovarmuus on vankalla pohjalla.
NordGen on maatalouden geenivarojen säilyttämisen kannalta merkittävä kriittinen infrastruktuuri, ja sen tekemä työ muodostaa pohjan tutkimukselle ja jalostukselle, jonka avulla voidaan vastata elintarvikkeiden ja rehujen toimitusvarmuuteen sekä ilmaston ja ympäristön vaatimuksiin. Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakaudella vaalitaan NordGenissä tehtävää työtä.
Sukupolvenvaihdos
Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikealoilla tarvitaan enemmän nuoria. Toisin sanoen lisää nuoria tarvitaan kaikille MR-FJLS:n aloille. Kyseisillä aloilla on merkittäviä rekrytointihaasteita, minkä seurauksena myös aloilla työskentelevien keski-ikä on nousussa. Haasteet johtuvat muun muassa siitä, että alojen on vaikea kilpailla muiden toimialojen palkkojen ja työolojen kanssa.
Pohjoismaiden ministerineuvosto teki vuonna 2023 tärkeän päätöksen, kun se käynnisti visiohankkeen yhteispohjoismaisista toimista nuorten roolin vahvistamiseksi pohjoismaisissa ruokajärjestelmissä ja alan monimuotoisuuden lisäämiseksi. Hanketta vetää Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimuskeskus Nordregio.
Tanska ja Färsaaret seuraavat visiohankkeen toteutumista puheenjohtajakaudellaan ja käynnistävät uusia mahdollisia aloitteita. Puheenjohtajakaudella esitellään lopullinen visio ja käynnistetään keskeiset aloitteet.
Kestävät elintarvikejärjestelmät
Pohjolan on kuljettava etujoukoissa, kun kyse on turvallisesta, terveellisestä ja kestävästä ravinnosta ottaen huomioon kasvipohjaiset ja vesistä saatavat elintarvikkeet, minkä lisäksi Pohjolassa on tehtävä yhteistyötä ruokahävikin vähentämiseksi. Painopiste on Pohjoismaiden elintarvikejärjestelmien kestävyyteen ja häiriönsietokykyyn liittyvässä yhteistyössä, jossa kiinnitetään huomiota myös lisäarvon luomiseen ja kilpailukykyyn.
Pohjola on myös ylpeästi kulinaarinen alue, jossa on luotu viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan vahvaa kansainvälistä brändiä Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman ja pohjoismaisen keittiöjulistuksen avustuksella. Tanska ja Färsaaret tekevät töitä levittääkseen Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman sisältöä pohjoismaiseen arkiruokaan. Puheenjohtajakaudella pohditaan myös Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman potentiaalin hyödyntämistä, jotta Pohjola olisi mukana kehityksessä kohti terveellisempiä, kannattavampia ja kestävämpiä elintarvikejärjestelmiä.
Tanska ja Färsaaret käynnistävät myös analyysin siitä, miten vesistä saatavat raaka-aineet ja elintarvikkeet voivat edistää kansanterveyden ja huoltovarmuuden parantamista ja läheisyys- ja valmiusnäkökulman vahvistamista. Pohjola voi saada tästä kilpailuetua ja samalla ottaa huomioon ympäristön ja ilmaston.
Kalastuksen kestävä säätely
Meriin kohdistuu ihmisen toiminnasta aiheutuvia erilaisia paineita. Siksi meidän on oltava tietoisia siitä, mikä vaikutus toiminnallamme on luontoon, jota hyödynnämme. Pohjolan on edistettävä kalastusta, joka auttaa pitämään meriympäristöstä parempaa huolta ja varmistamaan kestävät kalakannat. Toiminnan on perustuttava ekosysteemilähtöiseen lähestymistapaan, jossa merten käyttö ja suojelu ovat tasapainossa.
Pohjoismaisessa merien hoidossa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa käsitellään ja tuetaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja ratkaisuja ja tarkastellaan, miten merialueita voidaan hoitaa ja hyödyntää sekä kalakantojen, ympäristön, yhteiskunnan että talouden kannalta kestävällä tavalla. Tanska ja Färsaaret kiinnittävät siksi erityistä huomiota kalastusalan vihreään siirtymään ja ekosysteemilähtöiseen kalastuksen säätelyyn.
Meriympäristöön kohdistuvia kumulatiivisia paineita on vähennettävä merialueiden suunnittelua ja käyttöä koskevalla kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa kalastus, vesiviljely, luonto ja uusi merelle rakennettava infrastruktuuri, kuten tuulienergia, ovat tasapainossa keskenään siten, että toiminnassa huomioidaan vuorovaikutus pohjakalalajien, kuten turskan, kanssa.
Färsaarilla järjestetään pohjoismainen konferenssi, jonka aiheena on pohjakalalajien tilanne. Konferenssissa keskitytään kalakantojen kasvattamiseen sekä kalastuksen, hoidon, ilmaston ja ekosysteemien väliseen vuorovaikutukseen.
Kalastuksen säätely on osa meriympäristön sekä ekosysteemien rakenteiden ja toimintojen kokonaishallintaa. Pohjolan kalakantojen hoidossa olisi keskityttävä varmistamaan kestävät kannat ekosysteemilähtöisen lähestymistavan mukaisesti, jotta varmistetaan tulevien kalavarojen taloudellisesti ja ekologisesti kestävä hyödyntäminen.
Ekosysteemilähtöinen merialueiden hallinnointi ja merellä tapahtuva rinnakkainelo
Pohjoismaisen meriohjelman tavoitteena on kohdata maapallon kolminkertainen kriisi – ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja saastuminen – vahvistamalla Pohjolassa tehtävää yhteistyötä meriympäristön kestävän kehityksen ja meriympäristössä tapahtuvan toiminnan rinnakkainelon alalla. Ohjelma perustuu useisiin pohjoismaisiin poliittisiin julkilausumiin, kuten ministerien meriä, ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin julkilausumiin sekä pääministerien kestävää meritaloutta ja vihreää siirtymää koskevaan julkilausumaan. Julkilausumat muodostavat poliittisen perustan alueella toteutettaville koordinoiduille ja kunnianhimoisille toimille.
Samaan aikaan ohjelman avulla pyritään luomaan vahvat yhteydet Tanskan kuningaskunnan painopisteisiin arktisella alueella arktisen neuvoston puheenjohtajakauden aikana. Näissä kiinnitetään erityistä huomiota aluekohtaisiin suojelutoimenpiteisiin, merten aluesuunnittelun välineiden kehittämiseen sekä ympäristövaikutusten hallintaan, kuten vedenalaiseen meluun ja merten roskaantumiseen arktisilla vesillä. Ohjelmalla pyritään edistämään ympäristönsuojeluun, talouskehitykseen ja ilmastoon liittyviä synergioita keskittyen erityisesti haavoittuviin arktisiin ekosysteemeihin merten hallinnointia koskevan integroidun lähestymistavan avulla.
Puheenjohtajakauden aikana Kööpenhaminassa järjestetään suuri pohjoismainen työpaja, jossa keskitytään suojelualueisiin (MPA ja OECM) sekä meren ja ilmaston väliseen yhteyteen, mukaan lukien merten happamoituminen, meriä lämmittävät helleaallot, hiilen sitominen ja ilmastopakolaisuus.
Työpajassa keskitytään myös yhteiseen ekosysteemilähtöiseen hallinnointiin, jossa otetaan huomioon meriympäristön suojelun, kalastuksen ja merituulivoiman rinnakkainelo. Lisäksi jatketaan Samskag- ja NorScen-visiohankkeiden väliarvioinnin laadintaa.
