Kuva Visit Faroe Islands. Daniel Rasmussen/Copenhagen Capacity. Johan Nilsson/Øresundsbron/Visit Denmark.
Puheenjohtajakauden monialaiset painopistealueet
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden aikana Tanska ja Färsaaret keskittyvät useasta eri näkökulmasta yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamiseen ja Pohjolan rooliin maailmassa.
Yhteiskuntaturvallisuuden vahvistaminen
Tanska ja Färsaaret keskittyvät puheenjohtajakaudellaan erityisesti yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamiseen Pohjolassa. Työssä nojataan Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakaudella vuonna 2025 toteuttamiin tärkeisiin toimiin, joiden keskiössä olivat yhteiskuntaturvallisuus ja varautuminen.
Pohjolan kestävyyttä on vahvistettava tulevien kriisien ja hybridihyökkäysten varalta. Jotta tämä onnistuisi, integraatio on ulotettava kaikkiin kahdeksaan Pohjoismaahan, ja samalla kaikkien maiden osallistumista on lisättävä. Tämä koskee sekä häiriönsietokykyä että toimintakykyä kaikilla vastuualoilla. Yksittäiset ministerineuvostot keskittyvät tästä syystä Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakauden aikana erityisesti siihen, miten niiden politiikan aloja voidaan kehittää kokonaisvaltaisen yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamiseksi Pohjolassa. Tanska ja Färsaaret haluavat myös jatkaa ministerineuvostojen ja muiden pohjoismaisten toimijoiden välistä yhteistyötä yhteiskuntaturvallisuuden edistämiseksi, ks. kaavio 1.
Yhteiskuntaturvallisuutta ja varautumista koskevan pohjoismaisen yhteistyön ansiosta Pohjola on paremmin varustautunut tulevien kriisien ja hybridiuhkien varalta
Kuvio 1 Yhteiskuntaturvallisuus on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollisista painopistealueista, jonka kaikki ministerineuvostot nostavat esiin kontekstissa, jossa EU, Nato ja Haga-yhteistyö asettavat yleiset puitteet ottaen huomioon kansalliset turvallisuusnäkökulmat.
Huoltovarmuuden vahvistaminen Pohjolassa
Huoltovarmuudella on ratkaiseva merkitys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämisessä, ja se on keskeinen elementti yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamisessa. Tanska ja Färsaaret asettavat puheenjohtajakaudellaan Pohjolan huoltovarmuuden etusijalle, mikä auttaa varmistamaan yhteiskunnan kannalta kriittisten resurssien saatavuuden.
Tanska ja Färsaaret haluavat edistää vahvaa ja sopeutumiskykyistä Pohjolaa priorisoimalla huoltovarmuutta koskevan vahvan yhteistyön rakentamista Pohjolassa, jossa maat tukeutuvat toisiinsa tulevien huoltovarmuuskriisien hallinnassa. Tanska ja Färsaaret aikovat siksi vahvistaa uutta pohjoismaista huoltovarmuusverkostoa. Verkosto voi keskustella uusista keskeisistä yhteistyömuodoista huoltovarmuuden edistämiseksi eri puolilla Pohjolaa. Verkostossa voidaan esimerkiksi jakaa tietoa ja kokemuksia eri analyysimenetelmistä ja resilienssiä koskevista strategioista, niin että Pohjoismaiden viranomaiset voivat vahvistaa valmiuksiaan selviytyä huoltovarmuusketjun häiriöistä ja saavat tietoa ja kokemuksia kriittisten resurssien saatavuuden varmistamisesta ja huoltovarmuuskriisien ehkäisemisestä ja lieventämisestä.
Huoltovarmuutta koskevaa pohjoismaista yhteistyötä pyritään vahvistamaan toisiaan täydentävillä toimilla ilman, että ne olisivat päällekkäisiä muilla kansainvälisillä foorumeilla toteutettavien toimien kanssa.
Koska useat viranomaiset ja yksityiset toimijat ovat riippuvaisia samoista resursseista, kustakin toimialasta vastaavien viranomaisten konkreettisen arvioinnin perusteella kriittisten resurssien hankintaa koskevassa yhteistyössä voi olla arvoa sillä, että tehdään yhteistyötä yhteishankinnoissa, pidetään yhteisiä varastoja ja lainataan keskenään resursseja silloin, kun siitä on hyötyä.
Edistämällä pohjoismaisen teollisuuden häiriönsietokykyä voidaan hyödyntää Pohjoismaiden elinkeinoministerien julkilausumaa yhteispohjoismaisesta teollisuuskumppanuudesta ja auttaa saavuttamaan Visio 2030:n kilpailukykyistä Pohjolaa koskevat tavoitteet.
Antibioottiresistenssi ja lääkealan yhteistyö Pohjolassa
Pohjoismaisia toimia on tehostettava sen varmistamiseksi, että maillamme on valmiudet vastata terveysuhkiin nyt ja tulevaisuudessa. Antibioottiresistenssin yleistyminen edellyttää lisätoimia. Antibiootit ovat pelastaneet lukuisia ihmishenkiä, mutta nykyään yhä useammat bakteerit ovat antibiooteille vastustuskykyisiä. Antibioottiresistenssin kehittymistä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoa on edistettävä Pohjolassa. Kansainvälisellä tasolla tehdään yhä enemmän monialaista työtä, jossa yhdistetään ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyttä koskeva työ parempien yhteisten tulosten saavuttamiseksi. Myös Pohjolassa työtä tulisi tehdä yhä monialaisemmin. Tanska ja Färsaaret pyrkivät varmistamaan, että antibioottien saatavuus Pohjolassa voidaan varmistaa yhteishankinnoilla.
Haavoittuvassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä kansalaisia koskevat pohjoismaiset valmiussuunnitelmat
Tanska ja Färsaaret haluavat sosiaali- ja vanhusalalla tehtävän pohjoismaisen yhteistyön johdolla käynnistää hankkeen, jolla tuetaan hyviä käytäntöjä koskevan tiedon jakamista ja otetaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden kansalaisten tarpeet. Hankkeessa on määrä muun muassa kartoittaa varautumisalalla tehtävät toimet Pohjoismaissa kiinnittäen huomiota ikäihmisten, vammaisten tai sosiaalisesti syrjäytyneiden henkilöiden (kuten kodittomien) tarvitsemaan apuun tai tukeen. Tällainen avun tarve voi myös syntyä kriisin seurauksena. Kartoituksen tulokset on tarkoitus esittää vuoden 2026 lopulla.
Vahva Pohjola maailmassa
Pohjolan on vahvistettava asemaansa maailmassa entisestään. Näinä muuttuvina aikoina on ratkaisevan tärkeää, että Pohjola tekee tiivistä yhteistyötä liittolaistensa kanssa ja vahvistaa vahvoja suhteita naapureihinsa.
Pohjola Arktiksessa
Arktinen alue muodostaa suuren osan koko Pohjolasta. Pohjolan arktinen ohjelma on vuodesta 1996 lähtien saanut aikaan myönteisiä tuloksia arktisella alueella: tulosten keskiössä ovat ympäristö ja ilmasto, sosiaaliset olosuhteet, taloudellinen kehitys ja kumppanuuksien edistäminen. Vuonna 2026 ohjelma juhlistaa 30-vuotista taivaltaan ja kiinnittää erityistä huomiota tuloksiin, jotka Pohjola on saavuttanut arktisella alueella näiden vuosien aikana. Juhlavuotta juhlistetaan koko vuoden 2026 ajan. Pohjolan arktisen ohjelman pääpaino on arktisen alueen resilienssissä ja vahvoissa kansalaisyhteiskunnissa, joita voidaan edistää pohjoismaisen yhteistyön ja arktisen alueen kumppanuuksien avulla.
Muun muassa Pohjolan lähialueiden geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kielteisesti arktista aluetta koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tästä aiheutuu suuria haasteita kansainvälistä oikeusjärjestystä ja monenvälistä yhteistyötä kohtaan. Arktisen alueen matalan jännitteen tavoitteisiin kohdistuu täten lisäpaineita. Pohjolan on siksi jatkettava työtä vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi arktisella alueella. Nykyään kestävyydellä tarkoitetaan myös häiriönsietokykyä käsitellä kohtaamiamme globaaleja jännitteitä ja muutoksia.
Pohjolan arktisen ohjelman 2025–2027 keskiössä ovat arktisen alueen sosiaalinen ja taloudellinen resilienssi sekä ilmasto- ja ympäristöresilienssi. Nämä prioriteetit perustuvat Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n tavoitteisiin sosiaalisesti kestävästä, vihreästä ja kilpailukykyisestä Pohjolasta. Pohjoismaisessa arktisen alueen yhteistyössä keskitytään tästä syystä sosiaalisesti elinkelpoisten yhteisöjen kehittämiseen, paikallisten elinkeinomahdollisuuksien ja kestävän talouskasvun tukemiseen sekä vihreän siirtymän edistämiseen arktisella alueella. Tanska ja Färsaaret työskentelevät määrätietoisesti tavoitteenaan edistää synergioita Arktisen neuvoston kanssa, jossa Tanskan kuningaskunta on puheenjohtajana.
Pohjolan läntiset naapurit
Pohjoismaiden ministerineuvoston Pohjolan läntisten naapureiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeänä tavoitteena on edistää yhteyksien ja verkostojen rakentamista, liikkuvuuden lisäämistä sekä tiedon, tutkimuksen ja kulttuurin vaihtoa Pohjolan, Yhdysvaltojen, Kanadan, Ison-Britannian ja Irlannin välillä. Tanska ja Färsaaret keskittyvät erityisesti kolmeen painopistealueeseen:
- Ideoiden ja tiedon vaihdon vahvistaminen lisäämällä yhteistyötä Pohjolan ja sen yhteistyökumppaneiden välillä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, painopisteenä erityisesti yhteisiin haasteisiin soveltuvien innovatiivisten ratkaisujen edistäminen.
- Pohjolan ja Pohjois-Amerikan arktisten alueiden välisen pohjoisen yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä erityisesti liikkuvuuden ja verkostoitumisen sekä muun muassa nuoriso- ja tutkijavaihdon ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vaihdon lisääminen.
- Edustuston perustaminen Kanadaan joko virtuaalisesti tai nimeämällä toimistopäällikkö vahvistamaan yhteistyötä Pohjolan läntisten naapureiden kanssa.
Baltia ja Pohjola
Baltialla ja Pohjolalla on paljon yhteistä, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, ja yhteistyötä vahvistetaan jatkuvasti. Demografiset muutokset ja erityistarpeiden lisääntyminen asettavat uusia vaatimuksia Pohjolan ja Baltian hyvinvointijärjestelmille. Pohjolassa ja Baltiassa on paljon potentiaalia tehdä yhteistyötä alueen yleisen selviytymiskyvyn, innovoinnin ja kestävyyden vahvistamiseksi. Yhteistyön arvo näkyy esimerkiksi jo nyt työelämärikollisuuteen keskittyvän pohjoismais-balttilaisen verkoston yhteistyössä. Verkosto tekee rajat ylittävää yhteistyötä työvoiman hyväksikäytön ja kilpailua vääristävän toiminnan torjumiseksi työmarkkinoilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston lähialueyhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan valtioiden sekä Ukrainan kansalaisyhteiskunnan ja Valko-Venäjän oppositioliikkeen kanssa tehostetaan globaalin turvallisuustilanteen ja Itämeren alueen jännitteiden seurauksena. Baltian maat on myös kutsuttu mukaan osaksi digitalisaatioministerineuvoston (MR-DIGITAL) työtä, jossa tehdään yhteistyötä sekä poliittisesti että operatiivisesti digitalisaatioalan yhteisten mahdollisuuksien ja haasteiden parissa. Tanska ja Färsaaret tekevät niin ikään yhteistyötä Baltian maiden kanssa kulttuuriministerineuvostossa (MR-K), jossa on työn alla kulttuurialan valmiussuunnittelun vahvistaminen. Tanska ja Färsaaret pyrkivät myös vahvistamaan tasavertaisia kumppanuuksia Baltian maiden kanssa ja tarjoamaan niille mahdollisuutta osallistua ministerineuvoston eri kokoonpanoihin.
Pohjola ja EU
Pohjola on monilla aloilla edelläkävijä, ja se on vahva toimija Euroopassa. Tämä koskee erityisesti digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, jotka edistävät muun muassa Pohjolan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Tanska ja Färsaaret tukeutuvat niihin kokemuksiin ja toimiin, jotka ovat tuttuja Tanskan EU-puheenjohtajakaudelta syksyllä 2025. Tanska ja Färsaaret keskittyvät edelleen erityisesti turvalliseen Eurooppaan sekä kilpailukykyiseen ja vihreään Eurooppaan.
