Kuva Niels Bohr Instituttet. Visit Faroe Islands. Kim Wyon/Visit Denmark
Kilpailukykyinen Pohjola
Pohjolan globaali taloudellinen vakaus ja kilpailukyky ovat ratkaisevan tärkeitä hyvinvoinnin myönteisen kehityksen varmistamiseksi ja neuvojen antamiseksi hyvinvointia koskevan kysynnän lisääntyessä pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Pohjoismaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin globaalissa kilpailussa, mutta niiden on uudistuttava jatkuvasti säilyttääkseen näkyvän roolinsa kilpailussa globaaleilla markkinoilla. Kilpailukykyinen Pohjola edellyttää laajoja toimia. Pohjolan tulee ylläpitää ja tiivistää yhteistyötä, jotta alueella pystytään luomaan yrityksille hyvät toimintaedellytykset viennin ja tuottavuuden edistämiseksi. Lisäksi Pohjolan tulee jatkaa digitaalisen siirtymän toteuttamista laajasti Pohjolassa ja Baltiassa, jotta alue säilyy Euroopan digitaalisessa kärjessä.
Kuvio 3 Kuvio osoittaa työllisten henkilöiden osuuden kehittymisen Pohjoismaissa ja EU:ssa. Luvuissa on otettu huomioon 20–64-vuotiaat työlliset.
Lähde Nordregio ja Nordic Statistics Database (WORK02)
Tanska ja Färsaaret edistävät pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä muun muassa vahvistamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja innovointia. Tanska ja Färsaaret jatkavat myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitaaliseen siirtymään ja integraatioon liittyvää tärkeää työtä sen varmistamiseksi, ettei digitaalisista esteistä ole kansalaisille ja yrityksille niin paljon haittaa maiden rajojen yli.
Tanska ja Färsaaret keskittyvät Pohjolan talouden vakauttamiseen, sillä taloudellinen liikkumavara on edellytys keskeisiin prioriteetteihin ja tulevaisuuden ratkaisuihin tehtävien investointien kannalta. Kyse on muun muassa tulevaisuuden teknologioiden kehittämisestä, vahvoista strategisista arvoketjuista ja ratkaisuista, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Toisin sanoen kyse on painopisteistä, joilla varmistetaan Pohjolan asema maailman kestävimpänä alueena. Taloudellinen vakaus on myös edellytys sille, että Pohjolassa pystytään säilyttämään hyvinvointiyhteiskuntien laatu ja tuki ja täten pystytään myös ylläpitämään sosiaalisesti kestävää Pohjolaa ja tarjoamaan kansalaisten ja yritysten käyttöön edelleen nykyaikaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja osallistavan koulutusjärjestelmän palveluja sekä yhteneväisiä julkisia palveluja kaikkialla Pohjolassa.
Vahvat ja kilpailukykyiset pohjoismaiset taloudet EU:ssa ja muualla maailmassa
Vahva talous on edellytyksenä sille, että voidaan navigoida muuttuvissa olosuhteissa ja samalla varmistaa yhteispohjoismaisten etujen toteutuminen. Taloudellinen vakaus on myös edellytys sille, että voidaan vastata puolustusmateriaalien akuuttiin tarpeeseen. Tämän vuoksi Tanskan ja Färsaarten keskiössä ovat vakaat ja kilpailukykyiset pohjoismaiset taloudet, joissa julkinen talous on terveellä ja kestävällä pohjalla. Tällöin kiinnitetään huomiota muun muassa taloudellisiin työmarkkinauudistuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin sekä byrokratian vähentämiseen, niin että voidaan tukea tuottavaa yrityssektoria, joka voi kilpailla maailmanlaajuisesti.
Tanska ja Färsaaret tukevat Pohjolan kilpailukykyä ja keskittyvät yhteispohjoismaisiin haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi.
Tanska ja Färsaaret kartoittavat niitä oppeja ja kokemuksia, joita Pohjola sai koronapandemian ja energiakriisin käsittelystä. Tavoitteena on oppia aiemmista epävarmoista ajoista, jotta voimme selviytyä vahvempina tulevista taloudellisista iskuista.
Pohjoismainen raportti kilpailukyvystä
Mario Draghin raportissa EU:n kilpailukyvyn tilasta ja tulevaisuuden näkymistä korostetaan yhtä EU:n perustavanlaatuisista, Euroopan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn kohdistuvista haasteista. Pohjolalla on vahva asema ja oikeat edellytykset ottaa johtoasema pyrkimyksissä kohti vahvempaa Eurooppaa pitäen samaan aikaan keskiössä vihreää, digitaalista ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Tanska ja Färsaaret ovat sen vuoksi käynnistäneet yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa tarjouskilpailun Pohjolan kilpailukykyä koskevasta raportista. Raportin on määrä antaa tietoa Pohjolan kilpailukyvystä sekä Pohjolan vahvuuksista ja kehitysmahdollisuuksista, jotka auttavat toteuttamaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:tä Pohjolasta maailman kilpailukykyisimpänä ja vihreimpänä alueena.
Tanska ja Färsaaret järjestävät syksyllä 2026 yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa vuosittaisen visiokonferenssin, joka keskittyy Pohjolan kilpailukykyyn.
Automaattinen kestävyysraportointi Pohjolassa
Pohjoismaisten yritysten on pystyttävä vaihtamaan keskenään tehokkaasti tietoja, näin ollen myös kestävyyttä koskevia tietoja. Tietojen vaihtaminen edistää yritysten kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää, edistää Pohjolan markkinoiden yhdentymistä entisestään ja vähentää yritysten hallinnollista työtä. Byrokratian keventäminen auttaa nopeuttamaan pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä.
Tanska ja Färsaaret edistävät aktiivisesti yhteistyötä automaattisesta kestävyysraportoinnista Pohjolassa.
Tekoälyn käyttö ja kehittäminen pohjoismaisen kilpailukyvyn edistämiseksi
Tanska ja Färsaaret haluavat keskittyä tekoälyn käyttöön Pohjolan ja Baltian maiden kilpailukyvyn ja julkisen sektorin tehokkuuden edistämiseksi. Konkreettisesti on luotava tulevaisuuden älykkäitä ja käyttäjäystävällisiä digitaalisia ratkaisuja ja varmistettava byrokraattisen taakan keventäminen pohjoismaisille ja baltialaisille yrityksille.
Tanska ja Färsaaret seuraavat suosituksia, joita muun muassa Nordic Ethical AI Expert Group antaa.
Teknologinen suvereniteetti Pohjolassa ja Baltian maissa
Geopoliittinen tilanne on osoittanut, että Pohjolan ja muun Euroopan on kehitettävä omia valmiuksiaan ja vähennettävä strategisia riippuvuuksia yksittäisistä globaaleista teknologiajäteistä. Kyse ei ole siitä, että meidän tulisi eristäytyä globaaleilta markkinoilta, vaan todellisten vaihtoehtojen varmistamisesta ja tasapainoisemman markkinatilanteen luomisesta, jossa alueellisilla ratkaisuilla on paremmat kilpailuedellytykset. Tanska ja Färsaaret nostavat asian strategisista vaihtoehdoista ja konkreettisista toimista käytävään poliittiseen keskusteluun. Näissä voimme toimia vuorovaikutuksessa EU:n kanssa.
Eurooppalaista digitaalista identiteettilompakkoa ja yrityslompakkoa koskevan yhteistyön tiivistäminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä
Pohjoismaat ja Baltian maat ovat viime vuosina digitalisaatioministerineuvoston (MR-DIGITAL) johdolla tehneet menestyksekkäästi tiivistä yhteistyötä EU:n sähköisiä identiteettejä koskevan lainsäädännön implementoinnin parissa. Tätä yhteistyötä voidaan edelleen vahvistaa. Euroopan komission tulevan eurooppalaista yrityslompakkoa koskevan ehdotuksen myötä maiden rajat ylittävä viestintä yritysten sekä viranomaisten ja yritysten kesken muuttuu mahdollisesti yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi. Pohjoismaiden ja Baltian maiden osalta eurooppalainen yrityslompakko mahdollisesti helpottaa pohjoismaisten ja baltialaisten yritysten välistä yhteistyötä maiden rajojen yli ja yksinkertaistaa viestintää viranomaisten kanssa ja lopulta vähentää yritysten hallinnollisia tehtäviä.
Tanska ja Färsaaret tarkastelevat tähän asti tehtyä työtä digitaalisten identiteettien parissa ja keskustelevat mahdollisuudesta vahvistaa edelleen olemassa olevaa eurooppalaista yrityslompakkoa koskevaa yhteistyötä.
Koulutuksen ja tutkimuksen integraatio
Osaava ja hyvin koulutettu väestö luo edellytykset kestävälle talouskasvulle ja vahvistaa kilpailukykyä muuttuvassa maailmassa, jossa asetetaan suuria vaatimuksia väestön sopeutumiskyvylle.
Tulevaisuuden osaaminen digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä on keskeinen painopistealue kaikkialla Pohjolassa. Yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeiden on heijastuttava tulevaisuuden koulutukseen Pohjolassa. Koulutussektorin integraatiota on lisättävä. Pohjolassa on myös tehtävä töitä merkityksellisen yhteisöllisyyden hyväksi ja lisättävä lasten, koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointia koulutuksen kaikilla tasoilla.
Tutkimuksen integraatio
Tutkimus ja innovointi ovat tärkeässä asemassa ratkaistaessa suuria, kaikille maille yhteisiä yhteiskunnallisia haasteita ja turvattaessa kansallinen ja Pohjolan turvallisuus. Vihreää tutkimusta ja kriittisiä teknologioita koskeva yhteistyö sekä vastuullinen kansainvälistyminen ja tutkimuksen turvallisuus ovat tästä syystä tärkeitä prioriteetteja puheenjohtajakauden ohjelmassa.
Tanska ja Färsaaret haluavat edistää strategista keskittymistä kvanttiteknologiaan Pohjolassa. Tanska ja Färsaaret keskittyvät tutkimuksen turvallisuutta koskeviin nykyisiin suuntaviivoihin sekä nykyiseen ja tulevaan täytäntöönpanoon. On tehtävä yhteistyötä ja edistettävä tiedon vaihtoa, yhteisiä tutkimushankkeita, tutkimusinfrastruktuureja sekä valmiuksien ja osaamisen kehittämistä sekä helpotettava näiden saatavuutta. Kyse on siitä, miten parhaiten edistämme tutkimusyhteistyötä Pohjolassa ja miten Pohjola asettuu tutkimusalueena maailmassa, jossa geopoliittiset muutokset ja tiukka, globaali teknologian kehittämistä koskeva kilpailu ovat ominaisia. Lisäksi korostetaan tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn välistä yhteyttä.
