Kuva Adam Mørk/Visit Denmark. Nicolai Perjesi/Copenhagen Capacity. Colin & Meg/Unsplash.
Pohjola: Maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä
Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät vuonna 2019 vision Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä. Visio 2030 sisältää kolme strategista prioriteettia: vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Ne ovat kunnianhimoisia ja tärkeitä tavoitteita. Tämän vuoksi Tanska ja Färsaaret kiinnittävät puheenjohtajakaudellaan huomiota siihen, että uusia, vuosien 2025–2030 yhteistyöohjelmia ja työsuunnitelmia noudatetaan tarkasti.
Tavoitteet on saavutettava määräajan kuluessa
Pohjoismaiden ministerineuvosto esitteli vuonna 2023 tilannekatsauksen Visio 2030:n parissa tehdystä työstä. Katsauksesta käy ilmi, että Pohjola on yleisesti ottaen edelleen saavuttamassa tavoitteensa olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Tämä koskee erityisesti visiota kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta, sen sijaan vihreää Pohjolaa koskevan vision toteutumisessa on vielä parantamisen varaa.
Vihreä Pohjola
Vuoden 2023 tilannekatsaus osoittaa, että Pohjolalla on edessään huomattavia haasteita useilla osa-alueilla, kun on kyse vihreää Pohjolaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta nyt ja kohti vuotta 2030 mentäessä. Vaikka kehitys yleisesti ottaen kulkeekin oikeaan suuntaan, useat indikaattorit osoittavat vauhdin olevan riittämätön, jotta Visio 2030:n tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tanska ja Färsaaret keskittyvät puheenjohtajakaudellaan edistämään visiota Pohjolasta maailman vihreimpänä alueena.
Kilpailukykyinen Pohjola
Vuoden 2023 tilannekatsauksen mukaan Pohjola on oikealla tiellä ja voi saavuttaa kilpailukykyistä Pohjolaa koskevan tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä. Lähtökohtana ovat vihreä kasvu, innovointi, liikkuvuus ja kiertotalous. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, Pohjolasta on tulossa entistä kilpailukykyisempi alue vuonna 2030. EU:n yleiseen kilpailukykyyn kohdistuu kuitenkin paineita. Tanska ja Färsaaret keskittyvät puheenjohtajakaudellaan siihen, miten voimme Pohjolassa vallitsevien hyvien edellytysten avulla edistää kilpailukyvyn vahvistumista edelleen sekä Pohjolassa että muualla Euroopassa.
Sosiaalisesti kestävä Pohjola
Vuoden 2023 tilannekatsaus osoittaa, että Pohjoismaat ovat yleisesti hyvää vauhtia saavuttamassa sosiaalisesti kestävän ja tasa-arvoisen alueen tavoitteet. Pohjolalle on ominaista kansalaisten hyvä terveys, korkea työllisyys, korkea luottamus ja matala rikollisuusaste. Pohjoismaissa on kuitenkin vielä parantamisen varaa kansalaisten koetun hyvinvoinnin suhteen. On tärkeää, että Tanska ja Färsaaret jatkavat puheenjohtajakaudellaan vahvaa keskittymistä sosiaaliseen kestävyyteen ja tasa-arvoon Pohjolassa.
Koko Pohjolan integraatio
Jotta Pohjola voi kutsua itseään maailman integroituneimmaksi alueeksi vuonna 2030, meidän on varmistettava, että kaikki kahdeksan Pohjoismaata ovat integraatiossa mukana. Tämä ei koske ainoastaan integroitumista tietyillä politiikan aloilla ja 12 rajakomiteassa, vaan yhtä lailla parlamentaarista yhteistyötä Pohjoismaiden neuvostossa ja hallitustenvälistä yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Pohjolassa on kahdeksan maata, ja Pohjolan integraatio edellyttää kaikkien maiden osallistumista.
Pohjoismaisen yhteistyösopimuksen eli Helsingin sopimuksen päivittäminen
Helsingin sopimus säätelee pohjoismaista yhteistyötä, ja sitä kutsutaan usein Pohjolan ”perustuslaiksi”. Sopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 1962, ja se on siitä lähtien luonut pohjan hyvin toimivalle ja syvälle yhteistyölle kaikkialla Pohjolassa. Sopimusta on päivitetty useaan otteeseen, viimeksi 2. tammikuuta 1996. Päivitysten avulla on toistuvasti varmistettu maiden välisen yhteistyösopimuksen mukauttaminen, ja samalla on huolehdittu siitä, että yhteistyö on toiminut mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tanskalle ja Färsaarille on tärkeää, että pohjoismainen yhteistyö pysyy ajankohtaisena ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla näinä muuttuvina aikoina – emme halua vaarantaa yhteistyötä millään tavoin. Poliittinen tilanne vuonna 1996 oli hyvin erilainen verrattuna tilanteeseen nyt, 30 vuotta myöhemmin vuonna 2026. Tämän on heijastuttava yhteistyöhön, jonka avulla käsittelemme tilannetta.
Pohjoismaiden neuvoston jäsenet hyväksyivät yksimielisesti vuoden 2024 istunnossa Pohjoismaiden hallituksille annettavan suosituksen Helsingin sopimuksen päivittämisestä muun muassa siltä osin, että itsehallintoalueet voivat saada täysjäsenyyden Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa, mikäli ne sitä toivovat ja niiden perustuslailliset puitteet sen sallivat. Yhteistyöministerit päättivät 4. huhtikuuta 2025 nimetä juridisen selvityksen laatijan, joka saa tehtäväksi tutkia Helsingin sopimuksen päivittämiseen liittyviä kansallisia, EU-oikeudellisia sekä kansainvälisoikeudellisia kysymyksiä. Selvitys valmistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakauden aikana.
Tanska ja Färsaaret seuraavat juridisen selvityksen parissa tehtävää työtä ja jatkavat Helsingin sopimuksen päivittämistä yhteistyöministerien johdolla.
Integroitu Pohjola ilman rajaesteitä
Jotta tavoite maailman integroituneimmasta alueesta on mahdollista saavuttaa, on kahdeksan Pohjoismaan väliset rajaesteet poistettava mahdollisimman kattavasti. Vuonna 2024 hyväksyttiin rajaesteneuvoston uusi organisaatiomalli. Tämän myötä rajaesteneuvosto on aikaisempaa modernimpi ja operatiivisempi, ja se voi neuvoa ministerineuvostoa uusista toimenpiteistä ja parannuksista rajaesteiden poistamiseksi. Vuonna 2026 rajaesteneuvosto on nelivuotisen toimikautensa puolivälissä. Siksi Tanska ja Färsaaret tekevät erityisen tiivistä yhteistyötä rajaesteneuvoston kanssa vuonna 2026 laadittavan väliarvioinnin tiimoilta. Tanskalle ja Färsaarille on keskeinen prioriteetti, että työ rajaesteiden poistamiseksi toimii mahdollisimman hyvin kansalaisten ja yritysten eduksi. Meidän on myös voitava tehdä yhteistyötä rajavalvonnan kaltaisten välineiden hyödyntämiseksi rajat ylittävän, järjestäytyneen ja jengirikollisuuden torjunnassa, sillä se on suuri ja kasvava haaste Pohjoismaissa, ks. luku Järjestäytynyt ja jengirikollisuus. Meidän on jatkossakin pidettävä yhtä, Pohjola on yksi suuri yhteisö, jossa voimme luottaa toisiimme.
Tehokkain tapa rajaesteiden vähentämiseksi Pohjolassa on välttää niiden syntyminen. Pohjolassa on tätä varten erilaisia käytäntöjä. Esimerkiksi Tanskassa ja Färsaarilla on laissa säädetty, että kaikessa uudessa lainsäädännössä on otettava huomioon, syntyykö uusien lakien myötä uusia rajaesteitä Pohjolaan.
