Kuva Agaton Strom/Norden.org. Mathias Engmark/Roskilde Festival/Visit Denmark. Ricky John Molloy/Norden.org
Sosiaalisesti kestävä Pohjola
Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat perustuvat suurelta osin luottamukseen, mutta nyt kehityksenkulku on useasta suunnasta sellainen, että sekä pohjoismainen hyvinvointimalli että sosiaalinen yhteenkuuluvuus joutuvat kohtaamaan paineita. Meidän on tehtävä töitä sen puolesta, että Pohjola on jatkossakin sosiaalisesti kestävä ja häiriönsietokykyinen. Tästä syystä Tanska ja Färsaaret keskittyvät siihen, miten Pohjolassa voidaan kehittää ja vahvistaa palveluja, jotka auttavat useampia elämään itsenäistä elämää ja osallistumaan yhteiskuntaan. Tämä koskee kaikkia kansalaisia, myös hoivaa ja hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Vahva hyvinvointiyhteiskunta on sellainen, että siinä luodaan yhdessä hyvinvointia tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa edistetään aktiivista kansalaisuutta, jossa kaikki kansalaiset, myös maahanmuuttajataustaiset, osallistuvat yhteisön toimintaan ja demokraattisiin prosesseihin.
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään ja samat vapauksia koskevat oikeudet. Luonnollisestikin tämä koskee myös maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja naisia, joihin kohdistuu kielteistä sosiaalista kontrollia. Samalla meidän kaikkien on suojeltava ympäristöä ja luonnonvaroja tulevien sukupolvien tarpeisiin, mikä tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnan on oltava vahva ulkopuolelta tulevien haasteiden ja paineiden edessä. Demokratia ja yhteiset arvomme, kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ovat pohjoismaisen identiteetin ydin. Näitä meidän tulee vaalia.
Kuvio 4 Kuvio osoittaa tulonjaon kehittymisen Pohjoismaissa ja EU:ssa Gini-kertoimen mukaan. Gini-kerroin ilmaisee tulojen jakautumisen epätasaisuuden maittain; 0 tarkoittaa sitä, että kaikilla on samat tulot, kun taas 1 tarkoittaa sitä, että yksi henkilö saa kaikki maassa ansaitut tulot.
Lähde Nordregio, Nordic Statistics Database (GINI01) ja Statistics Iceland
Vahva demokratia
Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, jota meidän on edelleen vahvistettava. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus auttaa luomaan yksilöille ja ryhmille turvallisen ja kannustavan ympäristön, joka samalla edistää kykyämme selviytyä kriiseistä. Samaan aikaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyy myös haasteita, jos yksilöt ja ryhmät eivät noudata yhteisön sääntöjä ja periaatteita. Tämä vähentää yhteenkuuluvuutta ja uskoa oikeusvaltioperiaatteeseen, mikä tekee yhteisöstä haavoittuvamman kriisitilanteissa. Tanska ja Färsaaret kiinnittävät erityistä huomiota rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan sekä demokratian ja luottamuksen vahvistamiseen Pohjolassa.
Demokratian ja luottamuksen vahvistaminen
Tanska ja Färsaaret kiinnittävät puheenjohtajakaudellaan huomiota keinoihin vahvistaa ainutlaatuista pohjoismaista yhdistyselämää, sillä se on osa tärkeää paikallisen tason arjen demokratiaa, johon osallistumalla lapset ja nuoret kokevat olevansa osa demokratiaa ja joka totuttaa heidät osallistumaan jatkossakin. Tämä auttaa edistämään tulevaisuudessa makrotason demokratian toteutumista ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa.
Pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi Tanska ja Färsaaret antavat Norden-yhdistykselle tehtäväksi järjestää yhteistyössä Tanskan nuorisoneuvoston kanssa konferenssin.
Järjestäytynyt rikollisuus ja jengirikollisuus
Pohjolalla on edessään monilla alueilla haasteita järjestäytyneen rikollisuuden ja jengirikollisuuden kanssa, sillä ne ovat usein maiden rajat ylittäviä ilmiöitä. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on siksi erittäin tärkeää Pohjolan mahdollisuuksille vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tästä syystä Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakaudella jatketaan rajat ylittävän, järjestäytyneen rikollisuuden ja jengirikollisuuden torjuntaa. Konkreettisesti Tanska ja Färsaaret haluavat vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä, jolla torjutaan digitaalisten palvelujen väärinkäyttöä järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä lasten ja nuorten värväämistä rikolliseen toimintaan. Maat haluavat myös vahvistaa yhteispohjoismaisia toimia, jotka liittyvät yhteistyöhön niiden kolmansien maiden kanssa, joista käsin rikolliset taustavaikuttajat järjestävät vakavaa rikollisuutta Pohjolassa.
Tasa-arvon edistäminen Pohjolassa ja globaalisti
Sukupuolten välinen tasa-arvo on pohjoismaisen demokratian peruskivi ja keskeinen arvo. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja LGBTI-ihmisten yhtäläiset oikeudet ovat ratkaisevan tärkeitä sekä yksilöiden mahdollisuuksille muokata omanlaista elämää että yhteiskunnan kehitykselle. Pohjolan pysyminen kilpailukykyisenä edellyttää, että kaikilla Pohjoismaiden kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehitykseen.
Tasa-arvon parissa tehtävä työ on edennyt pitkälle Pohjolassa, mutta tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Samaan aikaan sekä sukupuolten välinen tasa-arvo että LGBTI-ihmisten oikeudet ovat kansainvälisesti tiukoilla. Tämän takia Tanska ja Färsaaret aikovat toteuttaa laaja-alaisia toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Pushing for Progress
Useissa maissa ja eri kansainvälisillä foorumeilla esiintyy koordinoitua ja kohdennettua vastustusta naisten tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä LGBTI-ihmisten tasa-arvoa kohtaan. Pohjoismaat ovat hyväksyneet monivuotisen Pushing for Progress -ohjelman, jonka tavoitteena on toimia yhteisvoimin vastustusta vastaan ja edistää tasa-arvoa Pohjolassa.
Tanska ja Färsaaret järjestävät Pohjolassa kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen IDAHOT-päivän kunniaksi konferenssin, jonka teemoja ovat tasa-arvo ja naisten oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään.
Miehet, maskuliinisuus ja tasa-arvo
Pohjoismaiden ministerineuvosto on viime vuosina kiinnittänyt yhä enemmän huomiota miehiin ja maskuliinisuuteen. Sukupuolisuutta koskevilla normeilla ja odotuksilla on vaikutusta myös miesten ja poikien elinolosuhteisiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakaudella laaditaan State of Nordic Men 2026 -raportti, jossa tarkastellaan muun muassa miesten elämää verkossa ja asenteita sukupuolten välistä tasa-arvoa kohtaan.
Lähisuhdeväkivallan varhainen havaitseminen ja väkivallan tekijöiden auttaminen
Sukupuolistunut väkivalta loukkaa yksilön koskemattomuutta, ja sillä on vakavia kielteisiä seurauksia yksilölle, perheelle ja muille läheisille suhteille sekä yhteiskunnalle. Väkivallan torjunta on etusijalla pohjoismaisessa yhteistyössä ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.
Tanska ja Färsaaret keskittyvät kehittämään uusia ennalta ehkäiseviä ja varhaisia toimintatapoja kaikkialla Pohjolassa yhteistyössä Baltian maiden kanssa.
Kilpailukyky ja tasa-arvo
Sukupuolten välisellä tasa-arvolla on merkitystä Pohjolan kilpailukyvylle. Sukupuolten välinen tasa-arvo on nimittäin edellytyksenä sille, että Pohjolassa kaikki kansalaiset voivat vapaasti edistää yhteiskunnan kehitystä lahjakkuutensa ja osaamisensa avulla.
Tanska ja Färsaaret käynnistävät tutkimuksen kilpailukyvystä ja tasa-arvosta sekä siitä, miten tasa-arvolla voidaan edistää talouskasvua.
Lapset ja nuoret
Lasten ja nuorten hyvä elämä on tärkeä perusta sosiaalisesti kestävälle Pohjolalle. Tanska ja Färsaaret priorisoivat edelleen nuorten asettamista etusijalle ja nuorten osallistamista. Maiden on edistettävä nuorten tietämystä ja omistajuutta pohjoismaisuudesta ja Pohjolasta. Toisin sanoen maiden on varmistettava seuraavan sukupolven kiinnostus pohjoismaista yhtenäisyyttä kohtaan.
Lapset ja nuoret elävät erinäköistä elämää eri puolilla Pohjolaa. Nuorten elämä suurkaupungeissa eroaa syrjäisillä seuduilla asuvien nuorten elämästä; syrjäseuduilla nuorten järjestäytyminen on haasteellista. Siksi on tärkeää, että teemme työtä syrjäseutujen nuorisosukupolvien vahvistamiseksi.
Färsaaret isännöi puheenjohtajakaudella Generation North Atlantic -tapahtumaa, jossa nuoret kaikista kahdeksasta Pohjoismaasta kokoontuvat osallistumaan työpajoihin, esityksiin ja yritysvierailuihin ja saamaan inspiraatiota innovatiivisista lähestymistavoista ja alueellisesta kehittämisestä.
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Aivan liian monet lapset ja nuoret Pohjolassa voivat huonosti, tuntevat syrjäytyvänsä tärkeistä yhteisöistä ja kantavat yhä enemmän huolta tulevaisuudesta. Meidän on levitettävä hyviä kokemuksia siitä, miten lapsia ja nuoria voidaan tukea terveellisen ja turvallisen kasvun takaamiseksi.
Varhainen tunnistaminen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy ovat keskeisiä, jotta lapset ja nuoret saavat oikeaa apua ajoissa eivätkä koe pitkään kestävää pahoinvointia. Tanska ja Färsaaret haluavat samalla myös vahvistaa tiedon jakamista sosiaalialalla käytännössä toimivista lähestymistavoista, jotta lapsille ja nuorille voidaan luoda hyvät kasvuedellytykset.
Tanska ja Färsaaret järjestävät pohjoismaisen mielenterveysalan huippukokouksen, joka pidettiin ensimmäistä kertaa Tanskan, Färsaarten ja Grönlannin puheenjohtajakaudella vuonna 2015.
Tanska ja Färsaaret keskittyvät myös lasten ja nuorten hyvinvointiin käynnistämällä Tanskan hallituksen asettaman hyvinvointikomitean vuonna 2025 antamiin suosituksiin perustuvia toimia, joilla pyritään tavoittamaan lapset ja nuoret sekä muut alan asiaankuuluvat toimijat.
Tanska ja Färsaaret pyrkivät myös vahvistamaan kansanterveyttä Pohjolassa panostamalla muun muassa lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden kulutuksen ehkäisemiseen.
Haitallinen sisältö ja lasten ja nuorten suojeleminen
Digitaalisten alustojen haitallinen ja laiton sisältö on nykyään suuri haaste erityisesti lapsille ja nuorille. Lapsia ja nuoria on suojeltava yhä enemmän riippuvuutta aiheuttavilta algoritmeilta, epäeettisiltä liiketoimintamalleilta sekä laajamittaiselta tiedonkeruulta ja profiloinnilta. EU:n digitaalinen sääntelykehys on siksi toden teolla koetuksella Pohjolassa. Tanska ja Färsaaret käyvät poliittista keskustelua siitä, mitä voimme tehdä edelleen lasten ja nuorten suojelemiseksi, kuten myös siitä, voiko alue digitaalisena edelläkävijänä edistää hyviä käytäntöjä ja konkreettisia ratkaisuja. Tämä koskee myös EU-lainsäädännön ja alan tulevan lainsäädännön täytäntöönpanoa, mikä voisi inspiroida muuta Eurooppaa.
Lapset ja nuoret digitaalisella aikakaudella
Digitalisaatio on muuttanut lasten ja nuorten elämää. Uusien teknologioiden, sosiaalisen median, tekoälyn ja digitaalisten taitojen tarpeen myötä lapsia ja nuoria on opetettava pohtimaan kriittisesti sitä, miten he käyttävät teknologiaa ja navigoivat digitaalisessa maailmassa. Pohjolassa asuvia lapsia ja nuoria on suojeltava digitaalisella aikakaudella.
Tanska ja Färsaaret nostavat puheenjohtajakaudellaan esiin myös lasten ja nuorten ruutuajan. Tämä koskee paitsi kielteisiä seurauksia, joita lisääntyneellä ruutuajalla voi olla lapsille ja nuorille, erityisesti myös lasten ja nuorten turvallisuutta verkossa. On tärkeää, että teknologian kehitys tukee ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista.
Kestävä työelämä
Meidän on turvattava ainutlaatuinen pohjoismainen työmarkkinamalli ja työehtosopimusjärjestelmä, jotka takaavat turvallisen ja terveellisen työympäristön ja reilun kilpailun pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Mallissa on ominaista tiivis yhteistyö hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden välillä toimivien ratkaisujen löytämiseksi, joilla voidaan varmistaa kilpailukyky ja työntekijöiden asianmukaiset olosuhteet. Samaan aikaan elämme alati muuttuvaa aikaa, jolloin pohjoismaisten työmarkkinoiden on jatkuvasti vastattava lukuisiin uusiin yhteisiin haasteisiin.
Pohjoismaisen työmarkkinamallin vahvistaminen
Tanska ja Färsaaret keskittyvät siihen, miten varmistetaan jatkossakin pohjoismainen työmarkkinamalli, jossa työmarkkinaosapuolilla on itsenäinen asema ja jossa käydään jatkuvaa vuoropuhelua työmarkkinamallin vahvistamisesta ja sen kattavuudesta. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin työvoiman saatavuudessa tapahtuu muutoksia. Nämä haasteet ovat Pohjoismaille yhteisiä, ja voimme oppia toisiltamme ja inspiroida toisiamme, jotta olemme paremmin varustautuneet tulevaisuuteen.
Työelämärikollisuuden vastaisten toimien vahvistaminen Pohjoismaissa
Tanska ja Färsaaret jatkavat pohjoismaista yhteistyötä työelämään liittyvän rikollisuuden ja sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi. Järjestäytyneet työolot ja reilu kilpailu ovat pohjoismaisten työmarkkinoiden perusedellytys. Kyse on oikeudenmukaisen ja vapaan liikkuvuuden varmistamisesta pohjoismaisilla työmarkkinoilla soveltamalla sovittuja palkka- ja työehtoja, joiden tehokkaasta täytäntöönpanosta huolehditaan ja jotka koskevat myös ulkomaisia ja lähetettyjä työntekijöitä.
Työelämärikollisuudesta on tullut kasvava haaste Pohjoismaissa. Tanska ja Färsaaret keskittyvät siksi siihen, että Pohjoismaat voivat vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä työelämärikollisuuden torjumiseksi.
Turvallinen kulttuuri- ja mediasektori
Kulttuurin valmiustila Pohjoismaissa
Nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa yhteisen pohjoismaisen kulttuurin merkitystä, jota yhdistää luottamukseen, yhtenäisyyteen ja demokraattisiin arvoihin perustuva yhteisöllisyys. Tanska ja Färsaaret pyrkivät korostamaan kulttuurin merkitystä Pohjoismaiden yhteisöllisyydelle, ja tähän sisältyy kulttuuri, jolla vaalitaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, identiteettiä ja demokraattisia arvoja.
Tanska ja Färsaaret tarkastelevat muun muassa sitä, miten Pohjoismaat voivat suojella ja tukea kulttuurielämää niiltä osin, jotka edistävät erityisiä pohjoismaisia ihmisarvoja ja yhteiskunnallisia arvoja. Tämä koskee muun muassa kulttuurin saatavuuden parantamista, aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista, lasten ja aikuisten lukemisharrastuksen lisäämistä ja pohjoismaisen kielipolitiikan tukemista. Työtä tehdään tiiviissä vuoropuhelussa Baltian maiden kanssa, jotka muodostavat vahvan arvoyhteisön yhdessä Pohjoismaiden kanssa.
Kulttuuriteollisuuden tukeminen
Tanska ja Färsaaret haluavat osana kulttuurin vahvistamista kiinnittää erityistä huomiota kulttuurialan ammatteihin ja talouteen. Pohjoismainen kulttuuriteollisuus ei kuvaa yksinomaan innovaatioita ja kasvua, vaan kulttuuriteollisuudella vahvistetaan myös kulttuurin arvostettua brändiä, joka edustaa demokraattisia arvoja ja avoimuutta. Aikana, jolloin misinformaatio ja polarisoituminen leviävät, kulttuurista ja luovuudesta muodostuu taloudellinen ja strateginen väline, jota Pohjoismaat voivat hyödyntää entistä enemmän pohjoismaisten arvojen levittämiseksi.
Kulttuuriteollisuuden potentiaalin hyödyntämiseksi on lisättävä pohjoismaista yhteistyötä maiden rajojen yli ja pyrittävä kohdennetusti vahvistamaan pohjoismaisten kulttuuritoimijoiden läsnäoloa sekä kaikkialla Pohjolassa että kansainvälisillä areenoilla. Tanska ja Färsaaret aikovatkin tarkastella, miten Pohjolassa voidaan toimia strategisesti kulttuuriviennin lisäämiseksi erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa.
Julkisten palvelujen sisällön lisääminen Pohjolassa
Tanska ja Färsaaret keskittyvät kulttuuriteollisuuden parissa tehtävässä työssä erityisesti eri medioihin. Pohjoismailla on vahvat perinteet julkisen palvelun sisällön luomisessa, jossa tavoitteena ei ole yksinomaan voitto ja viihde, vaan myös valistaminen ja kulttuurikasvatus. Viime vuosikymmeninä ulkomaiset suoratoistopalvelut ovat kuitenkin saavuttaneet merkittävän aseman sekä Pohjoismaiden että Euroopan markkinoilla. Pelkästään Netflixillä ja HBO Maxilla oli vuoden 2023 lopussa 7,7 miljoonaa tilaajaa eri puolilla Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Niiden valta-asema uhkaa pohjoismaista kulttuuriymmärrystä, kun paikallinen tarinankerronta, kielet ja kulttuuriset viitekohdat ovat vaarassa heiketä ulkomaisen sisällön hyväksi.
Julkisen palvelun sisältöä koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen voi auttaa varmistamaan kielellisen monimuotoisuuden, paikallisen sitouttamisen ja globaalit näkökulmat sekä Pohjoismaissa että muualla maailmassa. Ongelmaa ei voida ratkaista pelkästään kansallisesti, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä ja strategista sitouttamista kaikkialla Pohjoismaissa.
Tanska ja Färsaaret keskustelevat asiasta ja käynnistävät aloitteita, joilla tuetaan julkisen palvelun sisällön lisäämistä ja laajentamista kaikkialle Pohjoismaihin ja muualle maailmaan. Työ pohjautuu työryhmään, josta kulttuuriministerineuvosto sopi Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakaudella.
