Tavoite 4: Vahvempi Pohjola kansainvälisessä energia­yhteis­työssä

Vuosina 2025–2030 pohjoismaisen energiayhteistyön yhtenä päätavoitteena on vahvistaa Pohjolaa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisesti Pohjoismaille voi olla etua siitä, että ne toimivat yhdessä silloin, kun on yhteisiä intressejä. Tavoitteena on hyödyntää pohjoismaisen yhteistyön voimaa aktiivisesti sekä virallisilla että epävirallisilla foorumeilla. Tämä koskee erityisesti EU:ta ja Etaa, mutta myös muita foorumeita, joille Pohjoismaat osallistuvat.

Painopisteessä tulee jatkossakin olemaan toiminta pohjoismaisten globaalien energiaratkaisujen tukemiseksi. Tiivis pohjoismainen yhteistyö ei takaa ainoastaan tulevien huippukokousten ja konferenssien isännöintiä, vaan myös Pohjoismaiden roolin vihreän siirtymän tärkeänä globaalina toimijana.

Tietyt eurooppalaiset aloitteet vaikuttavat alueellisen pohjoismaisen energiavision toteutumiseen vuoteen 2030 mennessä. Siksi vahva pohjoismainen alueellinen yhteistyö poliittisten viranomaisen, markkinatoimijoiden, tutkimusympäristöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä on entistä ajankohtaisempaa.

Yhteistyökaudella 2025–2030 Pohjoismaat seuraavat etenkin energia-alan sääntelykehyksen tarkistamista sekä työtä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja 55-valmiuspakettiin sisältyvien, vuoteen 2030 ulottuvien uusien tavoitteiden parissa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa Pohjoismaat voivat luoda uusia ja kehittää nykyisiä alueellisen yhteistyön muotoja esimerkiksi seuraavissa kysymyksissä: uusiutuva energia (mm. merituuli­voimalat), energiatehokkuus (mm. ”energiatehokkuus etusijalle” -periaate), ekosuunnittelu (mm. Nordsyn-yhteistyö), energiatehokkuusdirektiivi (EED), rakentamisen ja korjausrakentamisen energiatehokkuusstrategiat, vety-yhteistyö, järjestelmien älykkääseen integraatioon liittyvä yhteistyö, kansalliset energia- ja ilmasto­suunnitelmat (NECP) sekä sähkömarkkinoiden ja infrastruktuurin kehittäminen. Etenemissuunnitelmia tuetaan horisontaalisesti tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin avulla useissa tärkeissä kysymyksissä, kuten vedyn, CCUS:n ja merituulivoiman saralla.

Vuosien 2025–2030 yhteistyöohjelmassa Pohjoismaille on keskeistä arvioida lainsäädännön täytäntöönpanon koordinoinnista saatavia etuja. Tällä kaudella pannaan täytäntöön useita EU:n ja Etan energia-alan säädöksiä.

Vision 2030 tavoitteena on hyödyntää pohjoismaisen yhteistyön voimaa aktiivisesti sekä virallisilla että epävirallisilla foorumeilla. Tämä koskee erityisesti EU:ta ja Etaa, mutta myös muita foorumeita, joihin Pohjoismaat osallistuvat. Näitä ovat muun muassa Itämeren energia­markkinoiden yhteenliitäntä­suunnitelma (BEMIP) ja foorumit, joihin esimerkiksi verkonhaltijat ja riippumattomat valvonta­viranomaiset osallistuvat alueellisen yhteistyön eri muodoissa Euroopan tasolla sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) ja Euroopan kansallisten energia­regulaattoreiden yhteistyössä (ACER). Pohjoismaat osallistuvat myös muuhun, luonteeltaan maailman­laajuisempaan energia­poliittiseen yhteistyöhön, jota tehdään esimerkiksi Kansainvälisessä energia­järjestössä (IEA) ja Kansainvälisessä uusiutuvan energian virastossa (IRENA).