Energia­poliittiset priorisoinnit

Pohjoismaiden energiahuolto on yleisesti vakaata ja varmaa, ja energiasektorin kestävä siirtymä on hyvässä vauhdissa. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on edistänyt tätä vahvaa asemaa, mutta nyt ei ole aika levätä laakereilla. Pohjoismailla on edelleen haasteita energia-alalla, mikä vaatii siirtymän vauhdittamista, jotta voidaan saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja korkea huoltovarmuus. Samanaikaisesti keskiössä on pohjoismaisten yritysten mahdollisuus kehittää pohjoismaisia vahvuusasemia aikana, jolloin kaikkiin maailman maihin kohdistuu energiasiirtymää koskevia vaatimuksia.

Pohjoismaat ovat vahvempia yhdessä. Tämä on merkittävää ulospäin nykyisen geopoliittisen tilanteen korostaessa jälleen Pohjoismaiden voimakkaan alueellisen yhteishengen arvoa. Tämä koskee etenkin pohjoismaisia energiajärjestelmiä, jotka useimmissa Pohjoismaissa ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Yhden maan energiapoliittiset toimet vaikuttavat siis myös muihin maihin. Sen vuoksi yhteistyö yhteisten aloitteiden parissa johtaa energiasiirtymään, joka on taloudellisempi ja sosiaalisesti kestävämpi, kuin jos kukin maa pyrkisi tavoitteisiin itsekseen.

Pohjoismainen energiapoliittinen yhteistyö tasapainottaa energiapolitiikan trilemmaa. Työssä pyritään näin ollen varmistamaan sellainen energiajärjestelmän siirtymä, jossa otetaan huomioon ympäristö ja ilmasto, samalla kun ylläpidetään Pohjoismaiden korkeaa huoltovarmuutta ja energian kohtuullista hintaa sekä kansalaisille että yrityksille.

Kaikissa Pohjoismaissa jatketaan täysillä yhteiskunnan sähköistämistä osana kestävää siirtymää. Tuotantokapasiteetin merkittävää laajentamista tulee suunnitella, rahoittaa ja toteuttaa fossiilittoman, mukaan lukien uusiutuvan, energian kansallisissa energiajärjestelmissä sekä sähkönsiirtoverkossa, mikä on välttämätöntä sähköistämisen huomattavan lisäämisen yhteydessä samalla kun varmistetaan, että Pohjoismailla on vuonna 2030 edelleen maailman kilpailukykyisimmät, innovatiivisimmat ja kuluttajakeskeisimmät sähkömarkkinat.

Kestävää energiaa ja sen rakentamista ja infrastruktuuria – esimerkiksi tuulivoimaloita – voidaan yhdistää entistä enemmän luonnon ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen. Samanaikaisesti energiasiirtymän on tapahduttava niin, että varmistetaan kansan hyväksyntä ja tuki suurten energialaitosten, kuten esimerkiksi tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen rakentamiseen. Samalla voimakkaampi panostus energiasäästöihin ja -tehokkuuteen sekä joustava kulutus edistävät huoltovarmuutta.

Pohjoismailla ja pohjoismaisilla yrityksillä on ainutlaatuista energiateknologian osaamista ja huomattavaa energiateknologian vientiä. Pohjoismainen yhteistyö tukee maiden työtä energia-alan uusien arvoketjujen kehittämisessä. Pohjolan alueella on näin ollen hyviä mahdollisuuksia keskukseksi, joka voi houkutella puoleensa yrityksiä ja josta fossiilitonta, mukaan lukien uusiutuvaa, energiaa sekä kestävää teknologiaa ja kestäviä tuotteita viedään muihin maihin. Tämä voidaan saada aikaan kehittämällä yhteistä strategista liiketoimintaa, jossa Pohjoismaat luovat yhdessä huomisen energiaratkaisuja. Se myös edistää alueen, yritystemme, koulutuslaitostemme ja tutkimusympäristöjemme kehittymistä niin vetovoimaisiksi, etteivät Pohjoismaat ainoastaan kouluta itse ammattilaisia ja työvoimaa, vaan voivat myös houkutella lahjakkuuksia kaikkialta maailmasta.

EU- ja Eta-asiat sekä muut kansainväliset energiakysymykset ovat olleet virallisen pohjoismaisen yhteistyön asialistalla alusta asti, ja ne ovat yhä korkealla sijalla. Monilla energia-alan areenoilla pohjoismaisen yhteistyön ja koordinoinnin tuloksena saadaan parempi toteutuskyky EU:n ja Etan prosesseissa. Vaikka Pohjoismaiden kytkökset eurooppalaiseen yhteistyöhön ovat erilaisia, ne voivat kuitenkin hyötyä paljon yhteistyöstä EU:n ja Etan asialistoilla olevien yhteisten kysymysten osalta. Viimeisten 8–10 vuoden aikana EU on laajentanut energia-alan keskusteluja. Se on luonut pohjoismaiselle energiayhteistyölle uusia haasteita ja mahdollisuuksia.

Työtä tehdään sektorienvälisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Energiasektorin kannalta yhteistyö voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi ympäristö- ja ilmastosektorin kanssa, joka työskentelee niin ikään fossiilittoman, mukaan lukien uusiutuvan energian, CCUS:n, vedyn jne. parissa, sekä elinkeinosektorin kanssa, joka käsittelee kilpailullisia näkökohtia, sekä energiaan liittyvien ongelmien parissa työskentelevien muiden sektorien kanssa.

Pohjoismainen lisäarvo on keskeinen kriteeri pohjoismaisen yhteistyön relevanssin ja tehokkuuden arvioimisessa. Pohjoismainen lisäarvo on panostuksesta saatava arvo, joka saadaan sen arvon lisäksi, jota muuten luotaisiin kansallisella tasolla. Pohjoismaista lisäarvoa voidaan saada muun muassa toimista, joilla saadaan aikaan johdonmukaisuutta, vähennetään esteitä ja pirstaloitumista, kootaan resursseja ja asiantuntemusta, hyödynnetään käyttämätöntä potentiaalia ja luodaan synergioita.

Vaikka maiden välillä on eroja, ja eri maissa keskitytään energiayhteistyön eri osa-alueisiin, energiapoliittisesta yhteistyöstä on kuitenkin kokonaisuudessaan selvää lisäarvoa kaikille Pohjoismaille, ja se täydentää kansallisesti ja EU:ssa tehtävää työtä. Pohjoismaisen yhteistyön lisäarvon kasvattamiseksi Pohjoismaiden tulee keskittyä ymmärryksen kartuttamiseen ja yhteistyön lisäämiseen sen osalta, miten maiden vahvuudet voivat paremmin täydentää toisiaan arvoketjuissa sekä ekosysteemeissä rajojen ja sektorien yli.

Pohjoismailla on yhteinen arvopohja ja toisiaan täydentäviä energiajärjestelmiä, mikä antaa hyvät edellytykset luoda vahvoja klustereita sekä kestäviä ja turvallisia arvoketjuja, jotka tukevat pohjoismaista lisäarvoa. Pohjoismainen yhteistyö voi mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman siirtymän, jossa yhteisten haasteiden ratkaisemista tuetaan yhteisin toimin.

Energiapolitiikan ministerineuvosto on päättänyt jäljempänä esitetyistä työn tavoitteista ja osatavoitteista toimintakaudeksi 2025–2030. Tämän politiikan alan kaikkea pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvää toimintaa ohjaavat poliittiset painopisteet.

Energiasektorin kaikki neljä tavoitetta ja niiden osatavoitteet kuuluvat vihreään strategiseen ulottuvuuteen, koska toiminnalla pyritään edistämään sitä, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Tavoitteet kuuluvat kuitenkin samassa määrin kilpailukykyä koskevaan strategiseen painopisteeseen, koska toimilla rajoitetaan yritysten energiakustannuksia sekä parannetaan mahdollisuuksia kehittää uusia vahvuuksia. Lisäksi voidaan mainita, että osatavoite 1.3 sisältyy sosiaalisen strategisen painopistealueen työhön.